{"id":82946,"date":"2025-11-06T17:28:10","date_gmt":"2025-11-06T17:28:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82946\/"},"modified":"2025-11-06T17:28:10","modified_gmt":"2025-11-06T17:28:10","slug":"suomen-sienilajit-tunnetaan-huonosti-nyt-loytyi-kaksi-uutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82946\/","title":{"rendered":"Suomen sienilajit tunnetaan huonosti \u2013 Nyt l\u00f6ytyi kaksi uutta"},"content":{"rendered":"

Sieniin liittyv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta on tehty Suomessa jo 150 vuoden ajan, mutta siit\u00e4 huolimatta maamme sienilajit tunnetaan edelleen puutteellisesti. Tutkijoiden arvio on, ett\u00e4 tunnemme tuskin puoltakaan Suomessa esiintyvist\u00e4 sienist\u00e4. <\/p>\n

Nyt kaksi Turun ja G\u00f6teborgin yliopiston tutkijaa ovat yhdess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4neet Suomesta kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta sienilajia. Toinen uusista lajeista kasvaa Enonteki\u00f6n tuntureilla, toinen Pirkanmaalla ja Kainuussa.<\/p>\n

Lajit kuuluvat risakkaiden sukuun, jotka ovat enimm\u00e4kseen myrkkysieni\u00e4. Risakkaat ovat keskikokoisia helttasieni\u00e4, jotka muodostavat sienijuuria monien puulajien ja joskus k\u00e4mmek\u00f6iden kanssa. T\u00e4llaiset mykorritsasienet ovat metsien kasvulle ja puiden hyvinvoinnille elint\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n

\u201dUudet l\u00f6yd\u00f6t kertovat siit\u00e4, miten paljon tuntematonta monimuotoisuutta edelleen k\u00e4tkeytyy kotimaiseen luontoon\u201d, tutkija Jukka Vauras<\/strong> Turun yliopistosta sanoo tiedotteessa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: L\u00e4\u00e4k\u00e4ri Tapio Kekki hurahti erikoisiin sieniin \u2013 Sienitutkimusta harrastavan sienivelhon kellariin p\u00e4\u00e4tyy jopa 600 uutta n\u00e4ytett\u00e4 vuodessa<\/a><\/p>\n

\"Tapio<\/a>
\n Tapio Kekin ei tarvitse samoilla kauas kotoa etsim\u00e4\u00e4n sieni\u00adapajia. Outoja sieni\u00e4 l\u00f6ytyy ihan l\u00e4helt\u00e4 \u2013 ja l\u00e4hes joka pikku k\u00e4velyll\u00e4. <\/p>\n

\u00a9 Kaisa Sir\u00e9n <\/p>\n

Uudet sienilajit on nyky\u00e4\u00e4n helpompi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4<\/p>\n

Uusien risakaslajien l\u00f6ytyminen on pitk\u00e4j\u00e4nteisen keruu- ja tutkimusty\u00f6n ansiota. Molemmat sienilajit esiintyv\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, jotka ovat Suomessa v\u00e4h\u00e4lukuisia ja monenlaisen ihmistoiminnan, kuten ilmastonmuutoksen ja mets\u00e4ojitusten, uhkaamia.<\/p>\n

Tutkijoiden l\u00f6yt\u00e4mille uusille sienilajeille ei ole ehditty antaa suomenkielisi\u00e4 nimi\u00e4. <\/p>\n

Toinen tutkijoiden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 lajeista, Inocybe badjelanndana, kasvaa tuntureiden kalkkipitoisten lettojen ja purojen reunamilla usein yhdess\u00e4 pajujen kanssa.<\/p>\n

\u201dSuomessa t\u00e4llaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tavataan vain Enonteki\u00f6n korkeimmilla tuntureilla. Lajia on tavattu my\u00f6s Ruotsin ja Norjan tuntureilta. Se on saanut nimens\u00e4 ruotsalaisen Padjelantan kansallispuiston mukaan\u201d, kertoo erikoistutkija Kati Pihlaja<\/strong> Turun yliopistosta.<\/p>\n

Toinen uusi risakaslaji, Inocybe minata, suosii metsien m\u00e4rki\u00e4 painanteita ja kosteita ravinteisia rantametsi\u00e4. Se kasvaa luonnontilaisissa kosteissa lehdoissa ja my\u00f6s rantapajukoissa. Lajinimi minata viittaa harvinaiseen tai uhanalaiseen.<\/p>\n

\u201dSuomessa t\u00e4t\u00e4 lajia on tavattu Pirkanmaalta ja Kainuusta p\u00e4\u00e4asiassa luonnonsuojelualueilta. Sek\u00e4 sienilajia ett\u00e4 sen elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 esiintyy Suomessa vain v\u00e4h\u00e4n. Suomen lis\u00e4ksi lajista on havaintoja Sveitsist\u00e4\u201d, Pihlaja kertoo.<\/p>\n

Tutkija Jukka Vauras kertoo l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 kollegansa Ellen Larssonin<\/strong> kanssa nyt l\u00f6ydetyn kahden lajin lis\u00e4ksi viime vuosina kahdeksan muuta tieteelle uutta risakaslajia erityisesti K\u00f6livuoriston alueelta, mutta my\u00f6s Etel\u00e4- ja Pohjois-Suomesta. <\/p>\n

\u201dTieteelle uusien lajien l\u00f6ytyminen Suomen luonnosta on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n DNA-sekvenssit helpottavat vaikeasti tunnistettavien sienilajien ja -sukujen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4\u201d, Vauras kertoo.<\/p>\n

Tutkimusten tulokset julkaistiin kansainv\u00e4lisiss\u00e4 Persoonia-<\/a> ja Fungal Systematics and Evolution<\/a> -tiedelehdiss\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Biologi Lasse Kosonen on ehk\u00e4 yksi Suomen parhaita sienest\u00e4ji\u00e4 \u2013 sy\u00f6 my\u00f6s pel\u00e4ttyj\u00e4 korvasieni\u00e4: \u201dSuosikkisieneni\u201d<\/a><\/p>\n

\"Lasse<\/a>
\n Lasse Kosonen on tehnyt pitk\u00e4n uran sienitietoisuuden \u00adlis\u00e4\u00e4miseksi. Yh\u00e4 miljoonia kiloja ilmaista ruokaa \u00adm\u00e4t\u00e4nee metsiin \u00adjoka syksy, mutta siit\u00e4 Kosonen ei jaksa olla huolissaan. \u201dSienet ovat my\u00f6s mets\u00e4nel\u00e4inten ravintoa.\u201d <\/p>\n

\u00a9 Sara Pihlaja <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sieniin liittyv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta on tehty Suomessa jo 150 vuoden ajan, mutta siit\u00e4 huolimatta maamme sienilajit tunnetaan edelleen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":82947,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,8256,7494,32,119,477],"class_list":{"0":"post-82946","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-sienestys","15":"tag-sienet","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede","18":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115503936654208661","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82946","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82946"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82946\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/82947"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82946"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82946"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82946"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}