{"id":83063,"date":"2025-11-06T20:25:11","date_gmt":"2025-11-06T20:25:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83063\/"},"modified":"2025-11-06T20:25:11","modified_gmt":"2025-11-06T20:25:11","slug":"simulaatio-raju-aurinkomyrsky-voisi-tuhota-kaikki-satelliitit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83063\/","title":{"rendered":"Simulaatio: Raju aurinkomyrsky voisi tuhota kaikki satelliitit"},"content":{"rendered":"

Seuraava massiivinen Carrington-luokan aurinkomyrsky voisi pahimmillaan vaikuttaa jokaiseen satelliittiin Maan kiertoradalla, uudet simulaatiot osoittavat.<\/p>\n

Kiertoradalla on esimerkiksi viestint\u00e4-, gps- ja kuvantamissatelliitteja, joten uhkakuvan toteutuessa vaikutukset olisivat hyvin merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Brittil\u00e4isen t\u00e4htitieteilij\u00e4n Richard Carringtonin<\/a> vuonna 1859 havaitsema aurinkomyrsky on voimakkain keskiajan j\u00e4lkeen. Purkaus oli niin voimakas, ett\u00e4 se kaatoi lenn\u00e4tinverkon, aiheutti lenn\u00e4tin\u00adtoimistojen tulipaloja ja my\u00f6s revontulia n\u00e4htiin ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

Nyt Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA on simuloinut vastaavanlaista aurinkomyrsky\u00e4 \u2013 huolestuttavin tuloksin.<\/p>\n

\u2013 Auringosta purkautuva valtava energiam\u00e4\u00e4r\u00e4 voi aiheuttaa vahinkoa kaikille kiertoradalla oleville satelliiteille. Maan matalalla kiertoradalla olevat satelliitit ovat yleens\u00e4 paremmin suojassa ilmakeh\u00e4mme ja magneettikentt\u00e4mme ansiosta, mutta Carringtonin tapahtuman suuruusluokan r\u00e4j\u00e4hdys ei j\u00e4tt\u00e4isi yht\u00e4k\u00e4\u00e4n avaruusalusta turvaan, kertoo ESAn avaruuss\u00e4\u00e4n mallinnuskoordinaattori Jorge Amaya<\/a> tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n

\"Aurinkotuuli<\/p>\n

Aurinkotuuli aiheuttaa revontulia. Kuva:\u00a0Steven Garcia \/ ZUMA Press<\/p>\n

Simulaatiossa tarkasteltiin kolmea erilaista uhkaa satelliiteille. Ensimm\u00e4inen uhka oli auringon v\u00e4lit\u00f6n purkaus, joka voisi pysyv\u00e4sti tai v\u00e4liaikaisesti vaurioittaa satelliitteja, jotka ovat kauempana maan sisemm\u00e4st\u00e4 magneettikent\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Toinen uhka oli s\u00e4teilyn toinen aalto ja kolmantena \u2013 ja kaikkein pahimpana \u2013 massiivinen koronan massapurkaus, jossa partikkelit iskeytyv\u00e4t Maahan 2\u202f000 kilometrin sekuntivauhdilla ja laukaisevat \u201dkatastrofaalisen\u201d geomagneettisen myrskyn.<\/p>\n

Massapurkaus laajensi simulaatiossa yl\u00e4ilmakeh\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in, mik\u00e4 lis\u00e4si satelliittien ilmanvastusta 400 prosentilla. T\u00e4m\u00e4 taas lis\u00e4si riski\u00e4 t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 avaruusromuun tai muihin satelliitteihin. Lis\u00e4ksi satelliittien elinaika lyhentyi, sill\u00e4 ne joutuivat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 polttoainetta.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntynyt s\u00e4teily taas vaurioitti alusten elektroniikkaa ja materiaaleja.<\/p>\n

Simulaation mukaan maan pinnalla revontulia n\u00e4kyi puolestaan Sisiliassa asti, ja myrsky romahdutti s\u00e4hk\u00f6verkon ja aiheutti vahingollisia virtapiikkej\u00e4 pitkiin metallirakenteisiin, kuten s\u00e4hk\u00f6linjoihin ja putkistoihin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4llaisia simulaatioita pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4, sill\u00e4 seuraava Carrington-myrsky ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaukana.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4rkein johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ettei ole kysymys siit\u00e4, tapahtuuko t\u00e4m\u00e4, vaan milloin se tapahtuu, avaruusalusten operointiasiantuntija Gustavo Baldo Carvalho<\/a> sanoo.<\/p>\n

Carrington-tason myrskyn todenn\u00e4k\u00f6isyydest\u00e4 on erilaisia arvioita. Joidenkin mukaan niin voimakas myrsky tapahtuu kerran 500 vuodessa, ja sen todenn\u00e4k\u00f6isyys olisi t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla 12 prosenttia.<\/p>\n

Helsingin yliopiston<\/a> mukaan vastaava megamyrsky uusiutuu 100\u2013150 vuoden v\u00e4lein. Carringtonin myrskyst\u00e4 on nyt 166 vuotta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Seuraava massiivinen Carrington-luokan aurinkomyrsky voisi pahimmillaan vaikuttaa jokaiseen satelliittiin Maan kiertoradalla, uudet simulaatiot osoittavat. Kiertoradalla on esimerkiksi viestint\u00e4-,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":83064,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,34,118,32,119],"class_list":{"0":"post-83063","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilta-sanomat","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115504632651731875","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83063","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83063"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83063\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83063"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83063"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83063"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}