{"id":83391,"date":"2025-11-07T06:04:11","date_gmt":"2025-11-07T06:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83391\/"},"modified":"2025-11-07T06:04:11","modified_gmt":"2025-11-07T06:04:11","slug":"noro-nousi-keskeiseksi-metsakiistassa-helsingissa-pieni-virtavesi-on-kokoaan-merkittavampi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83391\/","title":{"rendered":"Noro nousi keskeiseksi mets\u00e4kiistassa Helsingiss\u00e4 \u2013 pieni virtavesi on kokoaan merkitt\u00e4v\u00e4mpi"},"content":{"rendered":"

Luonto|Norot ovat kokoaan merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. \u201dJos halutaan pit\u00e4\u00e4 vedenlaatu hyv\u00e4n\u00e4 isoissa vesist\u00f6iss\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huolehtia alkul\u00e4hteist\u00e4\u201d, sanoo tutkija.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Helsingin Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentamiseen liittyv\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4kiistassa noron tuhoutuminen on noussut keskeiseksi.<\/p>\n

Kuusi Helsingin kaupungin ja Staran virkamiest\u00e4 on saanut syytteet noron turmelemisesta hakkuiden yhteydess\u00e4 syksyll\u00e4 2023.<\/p>\n

Norot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vesitalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, ja ne toimivat isompien purojen alkul\u00e4htein\u00e4.<\/p>\n

Pienen virtavesiuoman, noron, tuhoutuminen on noussut keskeiseksi mets\u00e4kiistassa, joka liittyy Helsingin Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentamiseen.<\/p>\n

Noron puolustaminen Laajasalossa Stansvikin mets\u00e4ss\u00e4 toi aktivistille vapauttavan tuomion<\/a> k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa, mutta Helsingin kaupungin virkamiehet noro vie oikeuteen<\/a>.<\/p>\n

Kuusi henkil\u00f6\u00e4 on saanut syytteet noron turmelemisesta hakkuiden yhteydess\u00e4 syksyll\u00e4 2023. Syytetyt ovat muun muassa ty\u00f6njohtoa Helsingin kaupungilta ja liikelaitos Staralta.<\/p>\n

K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus p\u00e4\u00e4tyi aktivistien kohdalla poikkeukselliseen ratkaisuun: Mielenosoittajat toimivat pakkotilassa, kun he puolustivat vesilailla rauhoitettua noroa hakkuilta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi poliisin vastustaminen oli oikeutettua ja tarpeellista.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 aktivistit oikein suojelivat vanhan mets\u00e4n lis\u00e4ksi? Mik\u00e4 norosta tekee niin t\u00e4rke\u00e4n, ett\u00e4 sit\u00e4 turvaavat sek\u00e4 vesilaki ett\u00e4 mets\u00e4laki?<\/p>\n

\u201dNoro on Suomen pienimpi\u00e4 virtavesi\u00e4. Se on osan vuodesta kuiva, mutta se muodostaa pysyv\u00e4sti maastossa havaittavia uomia\u201d, kertoo erikoissuunnittelija Mari Annala<\/a> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta (Syke).<\/p>\n

Juuri kausikuivuus erottaa noron purosta. Norot kuivuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, yleens\u00e4 keskikes\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Noro, samoin kuin muut pienvedet \u2013 purot, l\u00e4hteet, l\u00e4hteik\u00f6t, fladat ja kluuvij\u00e4rvet \u2013 ovat Annalan mukaan t\u00e4rkeit\u00e4 paitsi vesitalouden my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden kannalta. Niiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty muualla kuin Lapissa.<\/p>\n

\u201dPienvesiss\u00e4 on lajistoa, jota ei ole muualla, esimerkiksi monien vesiperhosten ja koskikorentojen toukkia, p\u00e4iv\u00e4nkorentoja ja vesisammalia\u201d, Annala sanoo.<\/p>\n

\"Syyssateiden<\/p>\n

Syyssateiden j\u00e4lkeen vesi n\u00e4kyy noron purkukohdassa Laajasalon Stansvikissa. Kuva:\u00a0Juhani Niiranen \/ HS<\/p>\n

Noroissa viihtyv\u00e4t Annalan mukaan korpiluhtal\u00e4hteikk\u00f6jen ja virtavesien lajit. Erityisesti sammalten kirjo on monipuolinen. Noron ymp\u00e4rilt\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikkapa purosuikerosammalta, sirppiluhtasammalta ja rantasuikerosammalta.<\/p>\n

Koskikorennoista noroissa viihtyv\u00e4t toukkina esimerkiksi jokapaikankorri ja vesiperhosista puroleppisirvik\u00e4s.<\/p>\n

Pienvesill\u00e4 on oleellinen merkitys esimerkiksi useiden hy\u00f6nteislajien elinkierrossa. Ne muodostavat ymp\u00e4rilleen kostean pienilmaston, jossa viihtyy my\u00f6s monipuolinen kasvillisuus.<\/p>\n

Isommissa virtavesiss\u00e4, eli joissa ja puroissa, on my\u00f6s kaloja, mutta noroissa kalan kulku ei ole merkitt\u00e4v\u00e4. Noroissa ei yleens\u00e4 ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rapuja. Muuten norojen lajisto on hyvin samanlaista kuin purojen.<\/p>\n

Rajanveto norojen ja purojen v\u00e4lill\u00e4 on kaiken kaikkiaan liukuva. Norot poikkeavat puroista l\u00e4hinn\u00e4 pienemm\u00e4n koon, v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n virtaaman ja kausikuivuuden perusteella.<\/p>\n

\"Stansvikissa<\/p>\n

Stansvikissa noron alkup\u00e4\u00e4 on peitetty t\u00e4ytt\u00f6maalla rakennust\u00f6iden yhteydess\u00e4. Kuva:\u00a0Juhani Niiranen \/ HS<\/p>\n

Vetens\u00e4 norot saavat pohjavedest\u00e4, jolloin virtaava vesi on kirkasta. Osa noroista saa alkunsa ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valumavesi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Noron vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 norosta voi muodostua puro. Stansvikissa noro laskee mereen.<\/p>\n

\u201dNorojen merkitt\u00e4vyys on my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ne toimivat isompien purojen alkul\u00e4htein\u00e4. Jos halutaan pit\u00e4\u00e4 vedenlaatu hyv\u00e4n\u00e4 isoissa vesist\u00f6iss\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huolehtia alkul\u00e4hteist\u00e4\u201d, Annala korostaa.<\/p>\n

Pienvedet ovatkin kokonaisuus, jotka ovat vahvasti kytkeytyneen\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Pienetkin muutokset l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voivat muuttaa herkkien pienvesien tilaa.<\/p>\n

Noroja onkin usein luonnoltaan arvokkaissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, kuten lehdoissa, luhdissa ja korvissa. Luonnontilaisia noroja on erityisesti etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa j\u00e4ljell\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

\u201dPaljon on h\u00e4vinnyt mets\u00e4talouden, maatalouden ja kaupunkirakentamisen my\u00f6t\u00e4\u201d, Annala sanoo.<\/p>\n

Stansvikin mets\u00e4n reunassa uuden Kruunuvuorenrannan asuntoalueen rakentaminen on osin tuhonnut noron uoman. Valuma-alue on suurelta osaltaan j\u00e4\u00e4nyt rakennusty\u00f6maan alle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonto|Norot ovat kokoaan merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. \u201dJos halutaan pit\u00e4\u00e4 vedenlaatu hyv\u00e4n\u00e4 isoissa vesist\u00f6iss\u00e4, pit\u00e4\u00e4 huolehtia alkul\u00e4hteist\u00e4\u201d, sanoo tutkija. Lue tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":83392,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,46,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-83391","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115506909208507445","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83391"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83391\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}