Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdess\u00e4 4\/22.<\/p>\n
\u00a0<\/p>\n
Avaruutta kutsutaan toisinaan viimeiseksi er\u00e4maaksi. Aikaisemmille er\u00e4maille ihmisen kohtaaminen ei ole tiennyt hyv\u00e4\u00e4. Toistaako ihmiskunta taas vanhat virheens\u00e4?<\/p>\n
Silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, arvioi laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth<\/strong><\/a> (@MinnaPalmroth<\/a>). Avaruus ei kuulu kenellek\u00e4\u00e4n. Siksi sit\u00e4 on helppo riist\u00e4\u00e4 ja saastuttaa.<\/p>\n Palmrothin mukaan Maata kiert\u00e4viin ratoihin tulisi suhtautua omaisuutena, josta pidet\u00e4\u00e4n huolta ja joka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tuleville sukupolville hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Arvostaen k\u00e4ytettyn\u00e4 avaruudella on ihmisille paljon annettavaa.<\/p>\n \u2014 Menossa on samanlainen murros kuin l\u00f6yt\u00f6retkien ja kolonisaation aikaan. Kaikkia avaruuden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia ei ole viel\u00e4 edes unelmoitu.<\/p>\n Avaruuspoliisia ei ole<\/p>\n Jo nyt kiertoradoilla parveilee tuhansia satelliitteja<\/a>. Ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t tietoa maapallon tilasta, auttavat navigoimaan ja helpottavat viestint\u00e4\u00e4. Jos satelliitit lakkaisivat toimimasta, olisimme pahassa pulassa.<\/p>\n N\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4, kun uusien ja vanhojen satelliittien ja niist\u00e4 syntyneen avaruusromun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa.<\/p>\n Satelliittien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei s\u00e4\u00e4nnell\u00e4. Elon Musk<\/strong> aikoo l\u00e4hett\u00e4\u00e4 avaruuteen kymmeni\u00e4 tuhansia satelliitteja tuodakseen internetin kaikkialle maapallolla. Siihen ei kukaan voi sanoa mit\u00e4\u00e4n, vaikka se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muiden mahdollisuuksia l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omia satelliittejaan samoille radoille.<\/p>\n \u2014 Ei ole avaruusliikennes\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eik\u00e4 avaruuspoliisia. Avaruus on siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin villi l\u00e4nsi, Palmroth toteaa.<\/p>\n Kaukainen kaivos<\/p>\n V\u00e4h\u00e4n kauempana tulevaisuudessa siint\u00e4\u00e4 mineraalien louhinta taivaankappaleilta. Asteroidien arvomineraalitiheys on huomattavasti suurempi kuin maankuoren, josta geologiset prosessit ovat py\u00f6ritelleet raskaammat metallit kohti Maan sis\u00e4osia.<\/p>\n Esimerkiksi nikkeli, platina, palladium ja rhodium ovat asteroideilta l\u00f6ytyvi\u00e4 metalleja. Kuussa puolestaan on fuusioenergian tuotannossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 helium-3-isotooppia.<\/p>\n \u2014 Yhteiskunta janoaa elektroniikkaa. Jos jokainen haluaa \u00e4lypuhelimen ja s\u00e4hk\u00f6auton, eiv\u00e4t maankuoresta l\u00f6ytyv\u00e4t arvomineraalit siihen riit\u00e4, sanoo planetaarisen geofysiikan yliopistotutkija Tomas Kohout<\/strong><\/a> (@AsteroidTom<\/a>).<\/p>\n My\u00f6s aurinkoenergia vaatii paljon akkumineraaleja. Jos fossiiliset polttoaineet halutaan korvata, kaivostoiminta kiihtyy. Kun kierr\u00e4tys ja k\u00f6yhemm\u00e4t esiintym\u00e4t on hy\u00f6dynnetty, katse siirtyy avaruuteen.<\/p>\n Kuu ja asteroidit<\/p>\n Asteroideilta louhiminen voi tulla kannattavaksi l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4. Kokonaan toinen kysymys on, pit\u00e4isik\u00f6 siihen ryhty\u00e4, Kohout toteaa.<\/p>\n \u2014 Jos tuhoamme asteroidin, se on peruuttamatonta. Sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 ei ole, ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 tieto katoaa. Se on kuin polttaisi kirjaston kirjat l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4kseen taloa.<\/p>\n Asteroidit ovat Aurinkoa kiert\u00e4vi\u00e4, planeettaa pienempi\u00e4 kappaleita. Ne ovat s\u00e4ilyneet samanlaisina vuosimiljardien ajan. Jokainen asteroidi on erilainen, kuin palapelin pala aurinkokunnan mysteeriss\u00e4.<\/p>\n Kuu on syntynyt Maasta, joten sielt\u00e4 l\u00f6ytyisi paljon tietoa Maan ja Kuun kehityksen alkuvaiheista. Siksi monet maat haluaisivat rakentaa sinne pysyvi\u00e4 tukikohtia. Kuuhun tehdyt rakennelmat saattaisivat kuitenkin n\u00e4ky\u00e4 Maahan, ehk\u00e4 jopa paljaalla silm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u2014 Ehk\u00e4 v\u00e4lit\u00e4mme Kuusta enemm\u00e4n kuin asteroideista, koska se on naapurissamme ja voisimme itse n\u00e4hd\u00e4 muutokset, Kohout miettii.<\/p>\n T\u00f6rm\u00e4yskurssille?<\/p>\n Olemme uhka asteroideille, jos jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4mme louhia niit\u00e4. Toistaiseksi asteroidit ovat kuitenkin suurempi uhka meille. Ne ovat aiheuttaneet monia joukkotuhoja, tunnetuimpina globaalin katastrofin, joka johti dinosaurusten sukupuuttoon.<\/p>\n Tomas Kohout on mukana Yhdysvaltain Nasan ja Euroopan ESA:n yhteishankkeessa<\/a>, jossa selvitet\u00e4\u00e4n asteroidin koostumusta ja tutkitaan, miten asteroidin kiertorataan voisi vaikuttaa, jos jokin asteroidi osuisi t\u00f6rm\u00e4yskurssille Maan kanssa.<\/p>\n \u2014 Dinosaurukset tappaneen asteroidin kokoisia ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. Sen sijaan pienempi\u00e4 voi tulla milloin vain. Nekin voivat aiheuttaa paikallisesti suurta tuhoa, jos ne sattuvat osumaan kaupunkiin.<\/p>\n Asteroidien louhimisessa on omat riskins\u00e4. Kaivostoiminta voisi muuttaa kiertorataa ja siirt\u00e4\u00e4 asteroidin t\u00f6rm\u00e4yskurssille Maan kanssa. Turvallisempaa olisi louhia Maasta kauempana olevilla asteroideilla, mutta matkakustannusten vuoksi l\u00e4hemm\u00e4t houkuttavat.<\/p>\n Avaruus kaipaa pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, Kohout sanoo. Esimerkkin\u00e4 voisi olla Antarktiksen s\u00e4\u00e4ntely, joka muun muassa kielt\u00e4\u00e4 kaivostoiminnan.<\/p>\n \u2014 Ehk\u00e4 olisi aika keskustella uudesta avaruussopimuksesta.<\/p>\n Moraalisia ongelmia<\/p>\n YK:n avaruuden yleissopimus on vuodelta 1967. Sopimuksessa on yh\u00e4 paljon hyv\u00e4\u00e4, tuumii ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n avaruustiimin<\/a> vet\u00e4j\u00e4 Jenni Tapio <\/strong>(@JenniTapio<\/a>).<\/p>\n Sopimuksen perusperiaatteista voi johtaa, ett\u00e4 avaruus kuuluu kaikille ja kenenk\u00e4\u00e4n avaruuden k\u00e4ytt\u00f6 ei saa est\u00e4\u00e4 toisten avaruuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Avaruuden yleissopimuksen lis\u00e4ksi on laadittu nelj\u00e4 muuta sopimusta. Kolme niist\u00e4 k\u00e4sittelee satelliittien aiheuttamien vahinkojen korvaamista, astronauttien pelastamista ja laitteiden rekister\u00f6inti\u00e4. Lis\u00e4ksi on olemassa kuusopimus, jota harva maa on ratifioinut.<\/p>\n Sitten 1970-luvun valtiot eiv\u00e4t kuitenkaan ole pystyneet sopimaan uusista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka velvoittaisivat avaruustoimintaa oikeudellisesti.<\/p>\n