Koronaviruspandemiassa n\u00e4htiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 erist\u00e4mis- ja rajoitustoimenpiteit\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kohdistettiin my\u00f6s kehityksellisesti herk\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 oleviin lapsiin. N\u00e4ytteenotto ja erityisesti nen\u00e4nielun\u00e4yte tuli monelle tutuksi, ja n\u00e4ytteenottom\u00e4\u00e4rien hallitsematon kasvu johtikin nopeasti tuotepuutoksiin n\u00e4ytteenottov\u00e4lineiss\u00e4.<\/p>\n
LL Jaakko Ahdin<\/strong> v\u00e4it\u00f6stutkimuksessa selvitettiin SARS-CoV-2-viruksen havaitsemista ja levi\u00e4mist\u00e4 lapsiperheiss\u00e4 ja todettiin sen levi\u00e4v\u00e4n tehokkaasti perheiden sis\u00e4ll\u00e4. Lapset ja aikuiset tartuttivat virusta yht\u00e4 tehokkaasti. Sen sijaan muita hengitystieinfektioita lapset levittiv\u00e4t aikuisia tehokkaammin.<\/p>\n \u2013 J\u00e4lkiviisaana voi todeta, ett\u00e4 koronaviruksen kohdalla nimenomaan lapsiin kohdistetut rajoitustoimet olivat n\u00e4iden tulosten valossa melko ankaria, varsinkin, kun huomioidaan rajoitusten mahdolliset haitat lasten kehitykselle, toteaa Ahti.<\/p>\n Virusinfektio voidaan todeta my\u00f6s sylkin\u00e4ytteest\u00e4<\/p>\n Koronavirus osoitetaan yleens\u00e4 nen\u00e4nielun\u00e4ytteest\u00e4 aktiivisen infektion aikana, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n melko hyv\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteenoton herkkyyteen. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessa ruiskuvalutekniikalla tuotettu nen\u00e4nielutikku osoitti yht\u00e4 tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku. \u00a0<\/p>\n \u2013 Ruiskuvalutekniikalla tuotettu nen\u00e4nielutikku toimii erinomaisesti, ja tarvittaessa t\u00e4ll\u00e4 tekniikalla voidaan nopeasti tuottaa suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kyseisi\u00e4 nen\u00e4nielutikkuja esimerkiksi turvaamaan kansallista virusdiagnostiikkaa tai kaupallisiin tarkoituksiin, Ahti kertoo.<\/p>\n Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 sylkin\u00e4ytteest\u00e4 voidaan osoittaa hengitystieviruksia. V\u00e4it\u00f6skirjassa sylkin\u00e4yte osoitti yht\u00e4 hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nen\u00e4nielun\u00e4yte, mutta virusm\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat korkeammat nen\u00e4nielun\u00e4ytteess\u00e4. Sylkin\u00e4yte oli mieluisampi vaihtoehto suurimmalle osalle tutkimuspotilaista.<\/p>\n \u2013 Nen\u00e4nielun\u00e4yte s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi asemansa n\u00e4ytteenoton kultaisena standardina, mutta sylkin\u00e4yte on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, jossa potilas pelk\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteenottoa tai on erityisen altis hankalille nen\u00e4verenvuodoille, Ahti kertoo.<\/p>\n V\u00e4it\u00f6stilaisuus perjantaina 14. marraskuuta<\/p>\n LL Jaakko Ahti esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjansa \u201dDetection and household transmission of SARS-CoV-2\u201d julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -sali, H\u00e4meentie 11, Turku).<\/p>\n Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii professori Asko J\u00e4rvinen<\/strong> (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola<\/strong> (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. V\u00e4it\u00f6ksen alana on lastentautioppi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Koronaviruspandemiassa n\u00e4htiin ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 erist\u00e4mis- ja rajoitustoimenpiteit\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kohdistettiin my\u00f6s kehityksellisesti herk\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 oleviin lapsiin. N\u00e4ytteenotto ja erityisesti nen\u00e4nielun\u00e4yte…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":83422,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-83421","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115507078327453024","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83421","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83421"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83421\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}