{"id":83548,"date":"2025-11-07T09:09:07","date_gmt":"2025-11-07T09:09:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83548\/"},"modified":"2025-11-07T09:09:07","modified_gmt":"2025-11-07T09:09:07","slug":"tutkimus-ratkaisi-golffarin-kirouksen-eli-miksi-reika-sylkaisee-pallon-ulos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/83548\/","title":{"rendered":"Tutkimus ratkaisi ”golffarin kirouksen” \u2013 eli miksi reik\u00e4 sylk\u00e4isee pallon ulos"},"content":{"rendered":"

Golfissa pienet asiat vaikuttavat suuresti siihen, mik\u00e4 tulos korttiin kierroksen lopuksi kirjataan. Moni hyvin alkanut v\u00e4yl\u00e4 kuihtuu kasaan viimeist\u00e4\u00e4n puttiviheri\u00f6ll\u00e4, ja kaikkein viheli\u00e4isin lopputulos on se, ett\u00e4 reik\u00e4 sylk\u00e4isee t\u00e4ydelliselt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4neen putin takaisin ulos.<\/p>\n

Nyt tutkijat ovat onnistuneet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarkalleen, miten ja miksi t\u00e4m\u00e4 tapahtuu, Science-lehti kertoo<\/a>.<\/p>\n

Royal Society Open Science -tiedelehdess\u00e4 julkaistun tutkimuksen<\/a> tekij\u00e4t jakavat \u201dsylk\u00e4isyn\u201d (engl. \u201dlip out\u201d) kolmeen eri tyyppiin:<\/p>\n

1. Ballistisessa skenaariossa pallo rullaa suoraan kohti rei\u00e4n keskustaa, mutta liikkuu niin nopeasti, ett\u00e4 se osuu rei\u00e4n kauimmaiseen reunaan ja pomppaa ulos.
2. Reunaskenaariossa pallo l\u00e4hestyy reik\u00e4\u00e4 vinosti, kiert\u00e4\u00e4 reunaa ja nousee takaisin sen yli viheri\u00f6lle.
3. Dramaattisimmassa skenaariossa pallo laskeutuu kuppiin reunoja my\u00f6ten, mutta nousee n\u00e4enn\u00e4isesti fysiikan lakeja uhmaten takaisin rei\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat John Hogan <\/strong>ja Mate Antali<\/strong> sanovat ilmi\u00f6n selitt\u00e4misen olevan vaikeaa, koska pallon pudotessa reik\u00e4\u00e4n ja vaihtaessa suuntaa sen kuvaaminen matemaattisesti muuttuu hyvin monimutkaiseksi.<\/p>\n

Hogan ja Antali l\u00e4hestyiv\u00e4t ongelmaa uudella tavalla. He kertovat tarkastelleensa pallon liikett\u00e4 koordinaatistossa, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi pallon kulkusuunnan ja sen keskipisteest\u00e4 kosketuspisteeseen kulkevan linjan mukaan. \u201dKun pallo menee reik\u00e4\u00e4n, koordinaatisto seuraa sit\u00e4\u201d, Hogan selitt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti pallon liikkeen mallintamisen eri skenaarioissa samoilla muuttujilla.<\/p>\n

Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 kun pallo putoaa reik\u00e4\u00e4n sein\u00e4m\u00e4\u00e4 pitkin, sen py\u00f6rimisess\u00e4 tapahtuu muutos. Tietyss\u00e4 vaiheessa inertiaalivoimat hidastavat t\u00e4t\u00e4 py\u00f6rimist\u00e4, ja pallo saattaa nousta takaisin yl\u00f6s sein\u00e4m\u00e4\u00e4 pitkin.<\/p>\n

Tutkijat sanovat pallon olevan sylk\u00e4isytilanteessa ep\u00e4vakaassa tasapainotilassa, jossa pienikin h\u00e4iri\u00f6 \u2013 esimerkiksi reunan pieni ep\u00e4tasaisuus \u2013 voi kallistaa tilanteen kumpaan suuntaan tahansa: pallo joko j\u00e4\u00e4 reik\u00e4\u00e4n tai vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 siit\u00e4 ulos.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oivallus saattaa selitt\u00e4\u00e4, miksi ilmi\u00f6t\u00e4 on ollut niin vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, Hogan arvioi. Ilmi\u00f6n kuvaaminen numeerisilla malleilla on h\u00e4nen mukaansa vaikeaa, koska satulapisteen ep\u00e4vakaa tasapainotila on numeerisesti eritt\u00e4in vaikea ratkaista.<\/p>\n

Vaikka tutkimus ei tarjoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja ehk\u00e4ist\u00e4 sylk\u00e4isyilmi\u00f6t\u00e4, se voi tuoda golffareille lohdutusta, ett\u00e4 ly\u00f6nniss\u00e4 ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ollut vikaa. Ja seuraavan kerran kun joku peliseurueesta kokee ep\u00e4onnisen putin, voit ainakin selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse oli ep\u00e4vakaasta tasapainotilasta, joka olisi voinut p\u00e4\u00e4ty\u00e4 kumpaan lopputulokseen tahansa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Golfissa pienet asiat vaikuttavat suuresti siihen, mik\u00e4 tulos korttiin kierroksen lopuksi kirjataan. Moni hyvin alkanut v\u00e4yl\u00e4 kuihtuu kasaan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":83549,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,17243,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-83548","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-golf-peli","13":"tag-physics","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115507636645010906","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83548"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83548\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83548"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}