![\"S\u00e4velt\u00e4j\u00e4](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-88800861aa41a44d52c.jpeg\")
<\/p>\nIda Moberg voisi olla Sibeliuksen rinnalla suuri suomalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4nimi, mutta naisena h\u00e4n ei saanut samoja mahdollisuuksia. Kuuntele, erotatko s\u00e4velt\u00e4jien musiikin toisistaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Ida Moberg oli Jean Sibeliuksen aikalainen ja oppilas. Kuva: Uuden etsij\u00e4t -kirja \/ Per-Olof Mobergin valokuva-albumi<\/p>\n
Jos s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Ida Mobergia<\/strong> olisi omana aikanaan arvostettu, h\u00e4n voisi Jean Sibeliuksen<\/strong> lailla edustaa meille nyt rakkainta, suomalaisinta sointia.<\/p>\n \u2013 Jos Moberg ja Sibelius olisivat saaneet samanlaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja kannustuksen, Moberg olisi huomattavasti nykyist\u00e4 tunnetumpi, kertoo musiikkitieteen dosentti, yliopistonlehtori Juha Torvinen<\/strong>.<\/p>\n Helsinkil\u00e4isen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-kapellimestari Ida Mobergin (1859\u20141947) s\u00e4vellykset soivat 1900-luvun alussa konserteissa Jean Sibeliuksen (1865\u20141957) musiikin rinnalla, mutta sitten h\u00e4net unohdettiin.<\/p>\n Suomen historiasta l\u00f6ytyy satoja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4naisia, jotka j\u00e4tettiin pois historiankirjoista. Musiikintutkijat Susanna V\u00e4lim\u00e4ki<\/strong> ja Nuppu Koivisto-Kaasik<\/strong> ovat kaivaneet heit\u00e4 esiin S\u00e4velten tytt\u00e4ret -tutkimushankkeessaan<\/a>.<\/p>\n Ida Mobergin kaltaisia osaavia naisia j\u00e4tettiin pois ja otettiin tilalle hyvinkin keskinkertaisia miehi\u00e4.<\/p>\n Musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen<\/p>\n<\/blockquote>\n T\u00e4ss\u00e4 jutussa esittelemme Mobergin kiehtovaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja s\u00e4vellysty\u00f6t\u00e4. Mobergin musiikki soi t\u00e4ll\u00e4 viikolla Radion sinfoniaorkesterin konsertissa, kun orkesteri esitt\u00e4\u00e4 Auringonnousu-sarjan perjantaina 7. marraskuuta.<\/p>\n Katso Areenasta: RSO Musiikkitalossa: Radion sinfoniaorkesterin konsertti<\/a><\/p>\n Mobergilla oli aivan oma s\u00e4vellystyylins\u00e4, mutta musiikissa kaikuvat 1800-1900-luvun taitteen tyypilliset virtaukset.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n jutun musiikkin\u00e4ytteist\u00e4 voit testata, erotatko Mobergin musiikin Sibeliuksen musiikista.<\/strong><\/p>\n S\u00e4velt\u00e4j\u00e4naisia syrjittiin el\u00e4ess\u00e4 ja kuoleman j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n Mobergin elinaikana muusikkonaiset joutuivat kohtaamaan kaksinkertaisen syrjinn\u00e4n. He eiv\u00e4t saaneet ty\u00f6tilaisuuksia sukupuolensa takia, ja heid\u00e4t unohdettiin historiankirjoista.<\/p>\n \u2013 Ida Mobergin kaltaisia osaavia naisia j\u00e4tettiin pois ja otettiin tilalle hyvinkin keskinkertaisia miehi\u00e4. Naisten musiikkia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valittu konserttien ohjelmistoihin, Torvinen kertoo.<\/p>\n Ida Moberg oli aikansa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ksi ja naiseksi harvinaisen korkeasti ja kansainv\u00e4lisesti koulutettu: h\u00e4n opiskeli s\u00e4vellyst\u00e4 1880-luvulla Pietarissa ja 1900-luvun alussa Dresdeniss\u00e4.<\/p>\n Helsingiss\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 opetti s\u00e4vellyksess\u00e4 nuorempi kollega Jean Sibelius. H\u00e4n ja muut opettajat ylistiv\u00e4t Mobergin lahjoja.<\/p>\n Ida Moberg oli miesvaltaisessa kulttuurissa taitava nainen, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kapellimestarina monia mieskollegojaan parempi.<\/p>\n Musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen<\/p>\n<\/blockquote>\n Sinfonia on suurimuotoisena musiikkina vaativimpia s\u00e4vellyksen lajeja. Ida Moberg oli Suomen ensimm\u00e4isi\u00e4 sinfonikkoja, ei vain naisena vaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mutta kun h\u00e4n johti sinfoniansa s\u00e4vellyskonsertissaan Helsingiss\u00e4 vuonna 1906, kirjoitti s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Oskar Merikanto<\/strong> lehteen: Sinfonia ei lainkaan taivu naisilla tavalliseen sentimentaalisuuteen eik\u00e4 siirappimaisuuteen. Siin\u00e4 puhuu reipas nainen \u2013 mutta sittenkin nainen. (S\u00e4velet\u00e4r 4\/1906)<\/p>\n Sittemmin sinfonia, valtava ty\u00f6, katosi savuna ilmaan. Tutkijat ovat koettaneet etsi\u00e4 sit\u00e4 ja syit\u00e4 sen katoamiseen, toistaiseksi tuloksetta.<\/p>\n \u2013 Ida Moberg oli miesvaltaisessa kulttuurissa taitava nainen, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja kapellimestarina monia mieskollegojaan parempi. Ei ole vaikea kuvitella sellaista tilannetta, ett\u00e4 sinfonia olisi h\u00e4vitetty kateuden my\u00f6t\u00e4, Juha Torvinen sanoo.<\/p>\n Ida Moberg s\u00e4velsi l\u00e4hes sata teosta, joista suurinta osaa ei ole koskaan esitetty.<\/p>\n Moberg kesti naisvihaa, koska uskoi parempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n Reilu vuosisata sitten rajatieto eli esoteria oli suosittua. Esoteria kurkotti salatuksi uskottuun tietoon ja pyrki selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmankaikkeutta ja ihmisen osaa siin\u00e4.<\/p>\n Esoteerisuus haastoi perinteisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, my\u00f6s vallitsevia sukupuolirooleja. Ida Moberg oli aktiivinen j\u00e4sen ensin teosofisessa ja my\u00f6hemmin antroposofisessa seurassa.<\/p>\n \u2013 Naisille oli esoteerisissa liikkeiss\u00e4 helpompaa tulla hyv\u00e4ksytyksi ja kuulluksi tasa-arvoisena j\u00e4senen\u00e4, dosentti Juha Torvinen kertoo.<\/p>\n Ida Moberg k\u00e4vi el\u00e4m\u00e4nkumppaninsa Lotti Kochin<\/strong> kanssa antroposofian perustajan Rudolf Steinerin<\/strong> henkitieteellisill\u00e4 luennoilla Saksassa. Kuuntele lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ylen El\u00e4v\u00e4n historian jaksosta.<\/a><\/p>\n\n
\n