![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/b0d81a0e93a23eb98d8a7ba66a6e96e3e9a15fef2fea2c73773883680edaa130.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762558029_244_b0d81a0e93a23eb98d8a7ba66a6e96e3e9a15fef2fea2c73773883680edaa130.jpg\")
<\/p>\nOn vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi halukkaiden koalitio ei ole avannut presidentti Stubbin ehdottamaa keskusteluyhteytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, kirjoittaa entinen ulkoministeri Paavo V\u00e4yrynen.<\/p>\n
<\/p>\n
27. maaliskuuta 2025 Volodymyr Zelenskyi, Keir Starmer ja Emmanuel Macron keskustelivat halukkaiden koalition kokouksessa Pariisissa. EPA \/ AOP, PA-EFE\/LUDOVIC MARIN \/ POOL MAXPPP OUT<\/p>\n
Neuvotteluissa rauhan palauttamiseksi Ukrainaan on keskeiseen asemaan noussut niin sanottu halukkaiden koalitio. Se koostuu keskeisist\u00e4 Euroopan maista, mutta mukana on my\u00f6s muita valtioita.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n maaryhm\u00e4n nimi tulee siit\u00e4, ett\u00e4 mukana olevat valtiot ovat valmiit osallistumaan rauhan turvaamiseen sitten, kun se on saatu aikaan.<\/p>\n
Halukkaiden koalitiolla on kuitenkin ollut keskeinen asema my\u00f6s neuvotteluissa rauhan aikaansaamiseksi.<\/p>\n
Koalition edustajat ovat k\u00e4yneet tiiviit\u00e4 keskusteluja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin<\/strong> ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin<\/strong> kanssa.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n kanssa keskusteluja ei ole ollut.<\/p>\n Ilman keskusteluyhteyksi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n koalitio ei voi rauhanponnistuksia tehokkaasti tukea.<\/p>\n My\u00f6s halukkaiden koalition piiriss\u00e4 on ollut esill\u00e4 tarve pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 yhteyksi\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Viime huhtikuussa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> kertoi julkisuuteenkin halukkaiden koalition tulleen yhteis\u00adymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, ett\u00e4 ainakin jonkun eurooppalaisen johtajan pit\u00e4isi olla \u201djossakin vaiheessa\u201d yhteydess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ensimm\u00e4isin\u00e4 Stubbin mielest\u00e4 Ranskan tai Britannian piti puhua Putinille, koska n\u00e4m\u00e4 maat ovat halukkaiden koalitiossa johtoasemassa.<\/p>\n Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron<\/strong> keskusteli Ven\u00e4j\u00e4n presidentin Vladimir Putinin<\/strong> kanssa viime hein\u00e4kuun alussa l\u00e4hes kolmen vuoden tauon j\u00e4lkeen.<\/p>\n Macronin ja Putinin v\u00e4lisen puhelun kerrottiin olleen ensimm\u00e4inen sitten syyskuun 2022.<\/p>\n Elys\u00e9e-palatsin mukaan Macron oli vaatinut puhelun aikana tulitaukoa Ukrainaan ja Ukrainan sodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 koskevien rauhanneuvottelujen aloittamista.<\/p>\n Uutistoimisto Tassin mukaan Putin oli todennut puhelun aikana Macronille Ukrainan sodan olevan suoraa seurausta l\u00e4nsimaiden politiikasta.<\/p>\n Putin oli syytt\u00e4nyt l\u00e4nsimaita Ukrainan sodan pitkitt\u00e4misest\u00e4 ja korostanut, ett\u00e4 ratkaisun konfliktin p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen on oltava ”kattava”.<\/p>\n Putin oli toistanut puhelun aikana usein esitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 v\u00e4itteen Ukrainan sodan \u201djuurisyist\u00e4”.<\/p>\n Kremlin mukaan Putin oli sanonut my\u00f6s, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Ukrainan v\u00e4lisen mahdollisen rauhansopimuksen tulisi olla pitk\u00e4aikainen ja sen pit\u00e4isi perustua \u201duusiin alueellisiin realiteetteihin\u201d.<\/p>\n Tiett\u00e4v\u00e4sti Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Keir Starmer<\/strong> ei ole Putinin kanssa keskustellut.<\/p>\n On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi halukkaiden koalitio ei ole avannut presidentti Stubbin ehdottamaa keskusteluyhteytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Keskustelut ovat joka tapauksessa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t siin\u00e4 vaiheessa, kun aselepo ja rauhansopimus on saatu aikaan. Silloin on sovittava, millaiset rauhanturvaj\u00e4rjestelyt Ukrainassa voidaan toteuttaa.<\/p>\n Mutta koalition pit\u00e4isi keskustella Ven\u00e4j\u00e4n kanssa my\u00f6s siit\u00e4, kuinka aselepoon ja rauhansopimukseen voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Keskusteluja ja neuvotteluja ei ole viisasta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain Donald Trumpin ja Vladimir Putinin v\u00e4lisiksi.<\/p>\n Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat tiett\u00e4v\u00e4sti k\u00e4yneet laajempia keskusteluja turvallisuusratkaisuista, joilla meneill\u00e4\u00e4n oleva uusi kylm\u00e4 sota voitaisiin lopettaa.<\/p>\n Koalition eurooppalaisten j\u00e4senmaiden kannaltakin olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tavoitella sellaisia aserajoitus- ja valvontasopimuksia, joilla voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kaikille osapuolille kalliiksi tuleva ja loppujen lopuksi vaarallinen kilpavarustelu.<\/p>\n Laaja aserajoitusten ja -valvonnan tukema rauhansopimus helpottaisi my\u00f6s sen turvaamiseen tarvittavia j\u00e4rjestelyj\u00e4. Parhaimmillaan t\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4isiv\u00e4t ehk\u00e4 vain YK:n mandaatilla toimivat rauhanturvajoukot ja\/tai ETY-j\u00e4rjest\u00f6n tarkkailijat.<\/p>\n Kuten Alexander Stubb viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ehdotti, Britannia ja Ranska voisivat olla ne koalition edustajat, jotka voisivat avata keskusteluyhteyden Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 olisi perustelua senkin vuoksi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 maat ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvin\u00e4 j\u00e4senin\u00e4 tasavertaisia keskustelukumppaneita Yhdysvalloille ja Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n Kirjoittaja on entinen ulkoministeri, Suomen ulkopolitiikasta v\u00e4itellyt valtiotieteen tohtori ja kansanv\u00e4listen suhteiden dosentti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"On vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi halukkaiden koalitio ei ole avannut presidentti Stubbin ehdottamaa keskusteluyhteytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, kirjoittaa entinen ulkoministeri Paavo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":84119,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,886,32,19,20,56,16,638,59,60,61],"class_list":{"0":"post-84118","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-puolueet","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-valtiovalta","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115511010726226117","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84118","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84118"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84118\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/84119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84118"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84118"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84118"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}