{"id":84314,"date":"2025-11-08T05:58:13","date_gmt":"2025-11-08T05:58:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/84314\/"},"modified":"2025-11-08T05:58:13","modified_gmt":"2025-11-08T05:58:13","slug":"suomella-on-kuusi-velkakriisia-joista-tuorein-on-paalla-nyt-historioitsija-velkaan-tepsii-vain-yksi-ilmeinen-laake-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/84314\/","title":{"rendered":"Suomella on kuusi velkakriisi\u00e4, joista tuorein on p\u00e4\u00e4ll\u00e4 nyt \u2013 historioitsija: Velkaan tepsii vain yksi ilmeinen l\u00e4\u00e4ke | Talous"},"content":{"rendered":"

Suomi velkaantuu, mutta mik\u00e4 neuvoksi? T\u00e4ss\u00e4 jutussa pohditaan, voisiko Suomen valtionvelan historiasta ottaa oppia t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on noussut historiallisen korkealle tasolle eli liki 90 prosenttiin.<\/p>\n

Suomi on aina ollut velanhoidon mallioppilas, mutta nyt perinteiset keinot velkasuhteen pienent\u00e4miseksi, siis vahva talouskasvu, inflaatio eli hintojen laaja-alainen nousu ja rahoitusmarkkinoiden s\u00e4\u00e4ntely, eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 samalla tavoin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 kuin aiemmin, arvioi taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen<\/strong>.<\/p>\n

Heikkisen ja valtionvelasta v\u00e4itelleen Mika Arolan<\/strong> uuutuuskirja Hyv\u00e4, paha valtionvelka avaa suomalaisen velkapelon juuria.<\/p>\n

\u2013 Suomi on ollut pitk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4velkainen maa, ja velkaa on otettu l\u00e4hinn\u00e4 kriisiaikoina. Siksi siihen on liitetty huono kaiku, Heikkinen sanoo.<\/p>\n

Toinen syy on maantieteellinen ja poliittinen asema.<\/p>\n

\u2013 Olimme pitk\u00e4\u00e4n maailmantalouden reunamailla ja Neuvostoliiton naapurissa. Rahoitusta ei ollut helppo saada, joten meid\u00e4n piti olla mallikelpoisia, jotta luottamusta syntyi, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n

\"Ty\u00f6velvollisia<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ty\u00f6velvollisia naisia jatkosodan aikaan. Pesulaitos ja varuskorjaamo Syv\u00e4rin kaupungissa. Kuva: SA-kuva<\/p>\n

Suomi on joutunut ja tottunut toimimaan \u201dmallioppilaana\u201d kansainv\u00e4lisill\u00e4 rahoitusmarkkinoilla.<\/p>\n

\u2013 Suomi ei ole talouspoliittisessa ajattelussa ollut mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4, vaan per\u00e4ss\u00e4tulija. Esimerkiksi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 valtionvelkaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suhdanteiden tasaamiseen, tuli Suomeen varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, Heikkinen toteaa.<\/p>\n

Suomi velkaantui rakentamalla ratoja, mutta maksoi velat<\/p>\n

Suomen valtiontalous syntyi vuonna 1809, kun maasta tuli Ven\u00e4j\u00e4n suurruhtinaskunta. Kirja kertoo, kuinka Suomi aloitti velattomana, vaikka Ruotsi yritti siirt\u00e4\u00e4 osan veloistaan autonomiselle Suomelle.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset lainat otettiin 1820\u201330-luvuilla muun muassa Helsingin tuomiokirkon ja Ahvenanmaan Bomarsundin linnoituksen rakentamiseen. Lainat otettiin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Linnake oli klassista sotatalouden rahoittamista. Englantilaiset pommittivat linnoituksen ennen kuin se oli maksettu. Toisaalta Suomi n\u00e4ytti Ven\u00e4j\u00e4lle, ett\u00e4 se oli sitoutunut puolustamaan suurruhtinaskuntaa.
\u2013 Varsinaiset \u201dtulevaisuusinvestoinnit\u201d alkoivat 1860-luvulla, kun rautateit\u00e4 ryhdyttiin rakentamaan l\u00e4nsimaisilla lainoilla, Heikkinen sanoo.<\/p>\n

\"Vanha<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Torppari Hautalan h\u00e4\u00e4t\u00f6 T\u00f6rm\u00e4-Tyrk\u00f6n maalta vuonna 1906. Torppari oli kuullut ett\u00e4 keisari antaisi torpat ilmaiseksi vuokraajille ja j\u00e4i odottamaan sit\u00e4, ja j\u00e4tti taksv\u00e4rkit. Is\u00e4nt\u00e4 kielt\u00e4ytyi jatkamasta vuokrasopimusta ja pyysi virka-apua h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n. Poliisit kantoivat tavarat ulos, ovet ja ikkunat irrotettiin. Kuva: MuseovirastoKuusi velkapiikki\u00e4 \u2013 kuusi kriisi\u00e4<\/p>\n

Heikkisen mukaan Suomen valtionvelka on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti kuudesti, ja aina suurten murrosten seurauksena.<\/p>\n

    \n
  1. Itsen\u00e4istyminen ja sis\u00e4llissota (1918)<\/strong>
    Tullitulot romahtivat, markka heikkeni, ja velkaa otettiin sodan ja torpparivapautuksen rahoittamiseksi.<\/li>\n
  2. 1930-luvun lama<\/strong>
    Velka kasvoi valuuttadevalvaation vuoksi, mutta Suomi sai mainetta maana, joka maksoi velkansa.<\/li>\n
  3. Toinen maailmansota<\/strong>
    Sota rahoitettiin kotimaisin \u201dtaistelulainoin\u201d, jotka inflaatio s\u00f6i rauhan tultua.<\/li>\n
  4. 1990-luvun lama<\/strong>
    Kolmen kriisin yhdistelm\u00e4: pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus ja ty\u00f6tt\u00f6myys nostivat velan enn\u00e4tyksiin.<\/li>\n
  5. Finanssi- ja eurokriisi 2008\u20132010<\/strong>
    Vientiteollisuuden ja Nokian romahdus kasvattivat velkaa.<\/li>\n
  6. Koronapandemia ja Ukrainan sota 2020-luvulla<\/strong>
    Julkiset menot kasvoivat, ja inflaatio ravisteli taloutta.<\/li>\n<\/ol>\n

    \"Poliisi<\/p>\n

    Avaa kuvien katselu<\/p>\n

    Maanviljelij\u00e4 Sigfrid Ruuttusen tamma tapettiin 1932 ilman, ett\u00e4 siit\u00e4 ensin otettiin verikoe. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri v\u00e4itti, ett\u00e4 sill\u00e4 on n\u00e4ivetystauti. T\u00e4m\u00e4 nostatti talonpojat kapinaan, jonka taustalla oli kuitenkin heid\u00e4n taloudellinen ahdinkonsa. Kuvassa poliisi valvoo puheluita Nivalan puhelinkeskuksessa 14.6.1932. Kuva: Kaleva \/ JOKA \/ Museovirasto\u201dKasvu on aina ollut paras l\u00e4\u00e4ke velkaan\u201d<\/p>\n

    Heikkisen mukaan historian valossa velasta selvit\u00e4\u00e4n ennen kaikkea talouskasvun avulla. Kun talous porskuttaa, bruttokansantuote kasvaa, inlfaatiokin yleens\u00e4 jyll\u00e4\u00e4 ja velat on helpompi maksaa.<\/p>\n

    \u2013 Sek\u00e4 sodan j\u00e4lkeen ett\u00e4 1990-luvun laman j\u00e4lkeen velkasuhde laski nopeasti, koska talous kasvoi ripe\u00e4sti. Kasvu on velanhoidon ykk\u00f6sl\u00e4\u00e4ke, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

    My\u00f6s nopea inflaatio ja s\u00e4\u00e4nnellyt rahoitusmarkkinat auttoivat aiemmin velan sulattamisessa toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Mutta ne keinot eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

    \"Kirpputorin<\/p>\n

    Avaa kuvien katselu<\/p>\n

    1990-luvulla lama levitti kirpputoreja ymp\u00e4ri Suomea. Kuva: Juha-Pekka InkinenVelkajarru, poliitikkojen puhetta?<\/p>\n

    Eduskuntapuolueiden sopima velkajarru on historiallisesti uusi l\u00e4hestymistapa<\/a>. Siin\u00e4 tavoitellaan EU:n vaatimuksia nopeampaa julkisen velan alentamisvauhtia.<\/p>\n

    \u2013 Se on l\u00e4hinn\u00e4 yhteisymm\u00e4rrys suurista sanoista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teot j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4ht\u00e4viksi, emeritusprofessori Heikkinen sanoo.<\/p>\n

    H\u00e4n ihmettelee velkajarrun hiljaista valmistelua.<\/p>\n

    Lis\u00e4ksi h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ongelmallisena, ett\u00e4 Suomi tekee itselleen tiukempia raameja kuin mit\u00e4 EU-vaatisi.<\/p>\n

    \u2013 Kun ottaa huomioon, miten vaikeita julkisen velan bkt-suhteen alentaminen ollut, niin kuin viime vuosina ollaan n\u00e4hty, en n\u00e4e siin\u00e4 oikein sille mielt\u00e4. Mutta se on poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja ja puolueet sitten katsoo, ett\u00e4 mihin se vie, Heikkinen sanoo.<\/p>\n

    \"Mielenosoittajat<\/p>\n

    Avaa kuvien katselu<\/p>\n

    Finanssikriisi alkoi Yhdysvaltojen asuntolainoista. Mielenosoittajat vaativat Yhdysvaltain keskuspankkia pelastamaan Wall Streetin yritysten lis\u00e4ksi my\u00f6s asunnonomistajat. Kuva: Mario Tama \/ GettyNykyinen velka ei katastrofi, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n helppo tilanne<\/p>\n

    Nykyinen tilanne ei Heikkisen mukaan ole katastrofi, mutta huolia riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    \u2013 Suomella ei ole vaikeuksia saada lainaa. Luottokelpoisuus on hyv\u00e4, korot maltillisia, ja euro suojaa valuuttakurssiriskilt\u00e4, h\u00e4n luettelee.<\/p>\n

    \"Hoitaja<\/p>\n

    Avaa kuvien katselu<\/p>\n

    Koronakriisi\u00e4 seurasi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys. Kuvassa hoitaja Varkauden sairaalan koronaosaston ovella suojavarusteissa vuonna 2022. Kuva: Toni Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n

    Heikkinen arvioi, ett\u00e4 harva ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 valtionvelan mekanismia, kuinka eri tavalla se toimii kuin kotitalouksien velka. Sekin saa velkapelkoiset suomalaiset varovaisiksi.<\/p>\n

    \"Petri<\/p>\n

    Silti velkasuhde on korkeampi kuin koskaan rauhan aikana.<\/p>\n

    \u2013 Nopeaa talouskasvua ei ole n\u00e4kyviss\u00e4, inflaatio on matalaa, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 voida en\u00e4\u00e4 helpottaa velanhoitoa.<\/p>\n

    \u2013 Siksi menoleikkauksilta ja veronkorotuksilta ei voi v\u00e4ltty\u00e4. Niit\u00e4 on luvassa enemm\u00e4n kuin historiassa yleens\u00e4, Heikkinen sanoo.<\/p>\n

    Valtionvelan historiasta kirjan kirjoittanut emeritusprofessori Sakari Heikkinen sanoo, ett\u00e4 Suomessa on aina pel\u00e4tty velkaa. Eduskuntapuolueiden sopimaa velkajarrua h\u00e4n toistaiseksi suurina sanoja, teot j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4ht\u00e4viksi. Video: Henrietta Hassinen \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomi velkaantuu, mutta mik\u00e4 neuvoksi? T\u00e4ss\u00e4 jutussa pohditaan, voisiko Suomen valtionvelan historiasta ottaa oppia t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suomen julkisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":84315,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,2456,3138,24,25,28,29,15,18,21,637,8028,32,78,3250,17333,19,20,16,2555,2457],"class_list":["post-84314","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-suomi","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-historia","tag-lainamarkkinat","tag-lainat","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-politiikka","tag-rahalaitokset","tag-suomi","tag-talous","tag-talouskasvu","tag-talouskriisi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-uutiset","tag-valtiontalous","tag-valtionvelka"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115512548218154809","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84314","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84314"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84314\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/84315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84314"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84314"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84314"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}