Hannu Nummiaro<\/a> on tutkinut.<\/p>\nH\u00e4n kertoo, ett\u00e4 viel\u00e4 vuonna 2009 yli puolet 25\u201334-vuotiaista omisti asunnon ja noin kolmasosa sijoitti rahastoihin tai osakkeisiin. Uusimmassa varallisuustilastossa toissa vuonna en\u00e4\u00e4 noin kolmasosa ik\u00e4luokasta omisti asunnon ja yli puolet sijoitti p\u00f6rssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin.<\/p>\n
\u201dOmistusasumisen ja sijoittamisen osat ovat vaihtuneet finanssikriisin j\u00e4lkeen\u201d, Nummiaro sanoo.<\/p>\n
Perinteisesti suomalaiset ovat ostaneet asuntonsa melko nuorina, mink\u00e4 j\u00e4lkeen varallisuutta on kerrytetty lyhent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asuntolainaa ja s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yli j\u00e4\u00e4v\u00e4t rahat ensin tilille ja my\u00f6hemmin ehk\u00e4 osakkeisiin tai rahastoon.<\/p>\n
\u201dNyt moni nuori aikuinen on huomannut, ettei sama vaurastumisen malli en\u00e4\u00e4 toimi\u201d, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n
Sijoittaminen on kolmekymppisten keskuudessa kolme kertaa suositumpaa kuin se oli silloin, kun heid\u00e4n vanhempansa olivat samanik\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Isoissa kaupungeissa kallista<\/p>\n
Kaupungistuminen vaikuttaa omalta osaltaan kehityskaareen, Nummiaro kertoo. Vaikka sijoittaminen on yleistynyt kaikkialla Suomessa, se on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla nyt ik\u00e4luokkaan katsomatta kaikissa kotitalouksissa yhteens\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 kuin asunnon omistaminen.<\/p>\n
Omistusasuminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole nuorille aikuisille taloudellisesti mahdollista kasvukeskuksissa, ja vuokra-asuminen saattaa olla ainoa vaihtoehto.<\/p>\n
\u201dVuokratkin ovat korkeita, joten voi kest\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4n aikaa ennen kuin saa alkup\u00e4\u00e4oman s\u00e4\u00e4stetty\u00e4, jotta pystyy alkaa maksaa asuntolainaa\u201d, Nummiaro toteaa.<\/p>\n
Omistusasuminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiinnosta samalla tavalla kuin ennen. Vuokralla asuminen voi tuoda kaivattua vapautta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa muuhunkin kuin asumiseen tai muuttaa suunnitelmia.<\/p>\n
\u201dEsimerkiksi yh\u00e4 harvempi nuori aikuinen tiet\u00e4\u00e4, minne asettuu asumaan pidemm\u00e4ksi aikaa.\u201d<\/p>\n
Ihmiset perustavat lis\u00e4ksi perheen yh\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Nuorista aikuisista yh\u00e4 suurempi osa asuu yksin.<\/p>\n
\u201dYksi\u00f6n hinta on kalliimpi yhdelle kuin kaksion hinta kahdelle.\u201d<\/p>\n
Kryptot kiinnostavat nuoria<\/p>\n
Varallisuuden kerrytt\u00e4misess\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 selv\u00e4\u00e4 muutosta selitt\u00e4\u00e4 osaltaan my\u00f6s se, ett\u00e4 taloudellisen varautumisen tarve on kasvanut, kun ep\u00e4varmuustekij\u00e4t maailmassa ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet.<\/p>\n
\u201dIhmiset ovat alkaneet s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n. S\u00e4\u00e4st\u00f6t menev\u00e4t ensisijaisesti tileille, mutta my\u00f6s eteenp\u00e4in sijoituksiin.\u201d<\/p>\n
Erityisen vauhdikasta sijoittamisen yleistyminen on ollut alle 25-vuotiaiden joukossa.<\/p>\n
\u201dJonkinlainen buumi nuorten keskuudessa on menossa. Siihen vaikuttavat varmasti erilaiset sijoitus-podcastit ja kryptovaluutat. Nuorilla on varmaankin my\u00f6s oman varautumisen tarve kristallisoitunut\u201d, Nummiaro tulkitsee muutosta.<\/p>\n
Hajauttaminen kannattaa<\/p>\n
Nummiaro uskoo, ett\u00e4 sijoittamisen trendi jatkaa vahvistumistaan tulevaisuudessa ja laajenee my\u00f6s muihin ik\u00e4luokkiin sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4, kun nuoret aikuiset vanhenevat. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 varallisuuden kehittymisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
\u201dSeh\u00e4n on tietysti hyv\u00e4, sill\u00e4 omassa asunnossa, jossa itse my\u00f6s asuu, on heikko tuotto-odotus.\u201d<\/p>\n
Sijoittaminen my\u00f6s hajauttaa tuottol\u00e4hteit\u00e4 laajemmalle.<\/p>\n
\u201dJos kaikki varat ovat asunnossa, varallisuuden arvon nousu tai lasku riippuu ainoastaan siit\u00e4, mit\u00e4 kotikulmien asuntomarkkinoilla tapahtuu.\u201d<\/p>\n
P\u00f6rssiosakkeissa ja sijoitusrahastoissa tuotto-odotus on historiallisesti ollut aina korkeampi kuin omistusasunnossa.<\/p>\n
Eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eniten asunnoissa<\/p>\n
Kun tarkastellaan varallisuuden eurom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 huomataan kuitenkin, ett\u00e4 rahastos\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja p\u00f6rssiosakkeiden osuus on keskim\u00e4\u00e4rin suomalaisilla yh\u00e4 selv\u00e4sti pienempi kuin oman asunnon osuus \u2013\u2009my\u00f6s nuorten aikuisten keskuudessa.<\/p>\n
Vuonna 2023 niill\u00e4 nuorilla aikuisilla, joilla oli varallisuutta esimerkiksi rahastoissa, oli niiss\u00e4 11\u202f000 euroa. Niill\u00e4, joilla oli varallisuutta omassa asunnossa, oli sit\u00e4 193\u202f000 euroa.<\/p>\n
Kaikkien kotitalouksien varallisuus oli toissa vuonna kaikkiaan reilut 800 miljardia euroa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Isoissa kaupungeissa asunnon ostaminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taloudellisesti mahdollista. 8.11. 11:44 STT Nuorten aikuisten tavassa kerrytt\u00e4\u00e4 varallisuutta on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":84948,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[157,79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-84947","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-aamulehti","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115516527362790965","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84947","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=84947"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/84947\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/84948"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=84947"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=84947"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=84947"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}