![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/1756555208_562_320.jpg\")
<\/p>\nKolumni|Teko\u00e4lyn aika pakottaa Suomenkin miettim\u00e4\u00e4n koulutuspolitiikkaa radikaalimmin uusiksi..<\/p>\n
Kirjoittaja on HS:n toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n
<\/p>\n
Kun suomalainen virka\u00admaisteri tai poliitikko yltyy puhumaan koulutus\u00adpolitiikkaa, repertuaarissa on yleens\u00e4 yksi ikivihre\u00e4 itku\u00advirsi.<\/p>\n
Ensin forte: Suomen ty\u00f6n\u00adantajat ja oppi\u00adlaitokset ovat liian tutkinto\u00adkeskeisi\u00e4.<\/p>\n
Sitten fortissimo: ylikoulutusta on varsinkin turhassa humanismissa.<\/p>\n
Lopuksi pianissimo: viilataan korkea\u00adkoulujen sis\u00e4\u00e4nottom\u00e4\u00e4ri\u00e4, koska muu on vaikeaa.<\/p>\n
Toistetaan vuosittain, ja toivotetaan kaikille onnea matkaan teko\u00e4lyn murrokseen.<\/p>\n
Viisu nousi mieleeni, kun luin t\u00e4ll\u00e4 viikolla The Wall Street Journalista<\/a> (WSJ) uudesta amerikkalaisesta koulutusmallista. Se on kuin turboahdettu versio siit\u00e4, mit\u00e4 Suomessa kaivataan: tutkinnot hylk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskeisyytt\u00e4, joka haistattaa pitk\u00e4t proseminaareihinsa juuttuneille professoreille.<\/p>\n Mallista vastaa nopeasti kasvanut tietoturvayhti\u00f6 Palantir. Yhti\u00f6 julisti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Linkediniss\u00e4<\/a> yliopiston olevan rikki ja meritokratian kuolleen kampusten kaaokseen. Sitten yhti\u00f6 palkkasi harjoittelun kautta t\u00f6ihin high schoolien parhaita oppilaita, siis lukiolaisia. Yliopistojen kasvatit ovat l\u00e4hinn\u00e4 \u201djauhaneet latteuksia\u201d, yhti\u00f6n toimitusjohtaja Alex Karp<\/a> sanoi<\/a> kes\u00e4ll\u00e4. Ty\u00f6skentely Palantirissa antaa loppuel\u00e4m\u00e4ksi meriitit, joita yliopistosta ei saa, h\u00e4n arveli.<\/p>\n Palantirin kurssin taustalla on sen perustajiin kuuluvien Peter Thielin<\/a> ja Karpin libertaristinen ajattelu. Yhti\u00f6 opettaa tulokkaille sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ett\u00e4 kuukauden verran yhteiskuntaoppia. Ohjelmassa on WSJ:n mukaan \u201dl\u00e4ntisen kulttuurin perusteita\u201d ja suurmiesten johtamishistoriaa.<\/p>\n Tavallisemmatkin teknologiayritykset ovat Yhdysvalloissa viestineet, ett\u00e4 teko\u00e4ly sy\u00f6 monen tutkinnon arvon. Somej\u00e4tti Metaa johtava yliopistopudokas Mark Zuckerberg<\/a> totesi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>, ett\u00e4 yliopisto antaa \u201dsosiaalista kokemusta\u201d mutta heikot valmiudet ty\u00f6markkinoille.<\/p>\n Piilaakson viesti: taidoilla on v\u00e4li\u00e4, ei tutkinnoilla.<\/p>\n Suomessa politiikkaa hivutetaan asentoon, jossa tutkinnolla todella on v\u00e4li\u00e4, koska uusia taitoja ei voi opetella tai ne eiv\u00e4t kelpaa.<\/p>\n Alanvaihto kallistui, kun nykyinen hallitus p\u00e4\u00e4tti lopettaa aikuiskoulutustuen. Sen viimeiset jaksot p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t vuoden lopussa. Ammattiopetuksessa leikkauksia on pyritty kohdistamaan<\/a> toisen tutkinnon suorittajiin. Yle kertoi lokakuussa<\/a>, ett\u00e4 alanvaihtajien suosiman oppisopimuksen suosio on notkahtanut, osin s\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi.<\/p>\n Tutkinnoissa hallitus on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna antamassa lakiesityksen \u201dyhden opiskeluoikeuden\u201d s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Se pakottaa luopumaan opiskelupaikasta, jos saa toisen samantasoisen.<\/p>\n \u201d<\/p>\n Teko\u00e4ly sy\u00f6 monen tutkinnon arvon.<\/p>\n<\/blockquote>\n Tilanne on ahdistava sek\u00e4 opintovalintaa tekev\u00e4lle nuorelle ett\u00e4 teko\u00e4lyn kanssa kilpailevalle ammattilaiselle. Nuoren n\u00e4k\u00f6kulmasta el\u00e4m\u00e4 lukitaan yhteisvalinnassa. AI-alanvaihtajien taas pit\u00e4isi kustantaa kokonaisen uuden tutkinnon opintoaika, koska ty\u00f6markkinoilla v\u00e4hempi ei usein tunnu riitt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n Suomen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja rekrytoijien viesti kuuluu: taidoilla ei ole v\u00e4li\u00e4, teinin\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4si paperilla on.<\/p>\n Kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla teko\u00e4ly pakottaa meid\u00e4t ihmiset tunnistamaan, mik\u00e4 lajillemme on ominaisinta ja keskittym\u00e4\u00e4n siihen. Koulutuksessa sit\u00e4 on ainakin kyky ajatella abstraktisti, eettisesti, kriittisesti tai uudistavasti. Taitojen tai tekniikoiden sijasta pysyvi\u00e4 ovat valistuksen hyveet \u2013 humanismi, etiikka ja luonnon peruslait.<\/p>\n N\u00e4in tunnutaan ajattelevan Piilaaksossakin. Teko\u00e4lysiruj\u00e4tti Nvidian toimitusjohtajalta Jensen Huangilta<\/a> kysyttiin kes\u00e4ll\u00e4<\/a>, mit\u00e4 h\u00e4n nyt l\u00e4htisi opiskelemaan, jos olisi nuori. Huang valitsisi nyt yleisemm\u00e4t luonnontieteet (physical sciences) tietotekniikan opintojensa sijasta. Palantirin pikakurssin altakin erottuu jotakin t\u00e4llaista.<\/p>\n Voi siis olla, ett\u00e4 koulutuspolitiikan ikivihre\u00e4n kaikki s\u00e4keet ovat v\u00e4\u00e4rin ja Suomi on v\u00e4h\u00e4n kummallisella tiell\u00e4.<\/p>\n Vankkaan perusosaamiseen ja joustavaan ajatteluun ohjaavat napakat perustutkinnot kannattaisikin asettaa keski\u00f6\u00f6n. P\u00e4\u00e4lle tarvitaan vain p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 ja ty\u00f6nantajilta keinot vaihtaa taitoja perusrakenteen p\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Rankkaa humanismia, teko\u00e4ly\u00e4 ja oppisopimus \u00e1 la Palantir muutaman kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Ehk\u00e4 teko\u00e4ly ei teek\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinoista dystopiaa, ellei Suomi sit\u00e4 halua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolumni|Teko\u00e4lyn aika pakottaa Suomenkin miettim\u00e4\u00e4n koulutuspolitiikkaa radikaalimmin uusiksi.. Kirjoittaja on HS:n toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Kun suomalainen virka\u00admaisteri tai poliitikko yltyy…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":85017,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[84],"tags":[33,31,30,46,32,91,92],"class_list":{"0":"post-85016","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-teknologia","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-suomi","13":"tag-technology","14":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115517034879828503","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85016","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85016"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85016\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/85017"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85016"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85016"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85016"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n