T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Kunnianarvoisassa Nobel-gaalassa tapahtuu skandaali. Suomen ex-p\u00e4\u00e4ministeri Eva Vogler tekee anasyrman eli paljastaa julkisesti sukupuolielimens\u00e4. Sitten Eva katoaa toiseen todellisuuteen, loppumattomaan hiekkamereen, jossa kummittelevat kaksoisolennot.<\/p>\n
Ja josta ei ole paluuta.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 k\u00e4ynnistyy Anna Erikssonin<\/strong> uusi E-elokuva. Sen yhdeksi s\u00e4ikeeksi on punottu ranskalaisfilosofi Jean Baudrillardin<\/strong> kehitt\u00e4m\u00e4 teoria simulaatiosta: ihmisolennon todellisuus on kadonnut todellisuutta j\u00e4ljittelevien merkkivirtojen kaaokseen.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 ahdistaa homo sapiensia, joka on et\u00e4\u00e4ntynyt yh\u00e4 kauemmaksi biologisista juuristaan.<\/p>\n \u2013 Oma intuitiivinen kokemukseni t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ajasta on se, ett\u00e4 todellisuus on hajonnutta ja pirstoutunutta. Siit\u00e4 on hyvin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, Eriksson kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 taas on ruokkinut merkityksett\u00f6myyden ja tyhjyyden tunnetta, vaikka me kaikki olemme koko ajan yhteydess\u00e4 jollakin tavalla johonkin.<\/p>\n \u2013 Se, mik\u00e4 juurruttaa ihmisen t\u00e4h\u00e4n todellisuuteen ja t\u00e4h\u00e4n maailmaan, on hyvin monis\u00e4ikeist\u00e4. Siksi tyyneyden ja hiljaisuuden kokemuksia on vaikea saavuttaa. Ainakin minulta nuo kokemukset ovat olleet usein kadoksissa.<\/p>\n Piilaakso on korvannut eurooppalaiset arvot<\/p>\n Anna Eriksson ei ole p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt katsojia helpolla. Vuoden 2018 M-esikoiselokuva loihtii surrealistisia unikuvastoja Marilyn Monroesta<\/strong>, joka vaeltelee taivaan ja helvetin v\u00e4limaastossa eli limbossa.<\/p>\n Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin valmistuneessa W-elokuvassa kuoleva Eurooppa taas kytkeytyy sadomasokismin ja totalitarismin koliseviin kahleisiin.<\/p>\n \u2013 Eurooppalaiset arvot ovat kadonneet, ja nyt vallalla ovat amerikkalaiset arvot, Eriksson t\u00e4r\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Eurooppalaisilla arvoilla h\u00e4n tarkoittaa kokonaisvaltaista suhtautumista niin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, toisiin ihmisiin kuin maailmaankin.<\/p>\n \u2013 Piilaakson ja teknologian edustamien arvojen valtava pakkosy\u00f6tt\u00f6 on johtanut siihen, ett\u00e4 lapsilla on vaikeuksia oppia lukemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Koulutuksen arvostus on laskusuunnassa. T\u00e4rkeint\u00e4 on se, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuinka paljon on onnistunut haalimaan itselleen rahaa ja menestyst\u00e4.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Anna Eriksson on suomalaisittan harvinaisuus: auteur-ohjaaja, joka tekee puhdasverisi\u00e4 pitki\u00e4 taide-elokuvia. Eriksson kuvattuna Helsingiss\u00e4 11. elokuuta 2025. Kuva: Jussi Mankkinen \/ YleT\u00e4llaiselta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Anna Erikssonin uusi elokuva. <\/p>\n Eriksson allekirjoittaa, ett\u00e4 filosofiaa ja moraalisia arvoja pohdiskeltiin keskiajan Euroopassa enemm\u00e4n kuin nykyisin. Ja jos t\u00e4llaisia arvoja viel\u00e4 pohditaankin, ajatuksille annetaan niin v\u00e4h\u00e4n aikaa, ettei kukaan ehdi tarttua niihin, koska tyrkyll\u00e4 jonossa on jo seuraava ajatus.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 liittyy yleiseen keskittymiskyvyn puutteeseen ja keskustelukulttuurin loppumiseen. Moni ei en\u00e4\u00e4 pysty keskittym\u00e4\u00e4n kirjaan saati sitten hitaasti leikatun elokuvan katsomiseen.<\/p>\n Alitajunnan vastenmieliset kuvastot<\/p>\n Hitaasta ja hypnoottisesta kuvarytmist\u00e4 on tullut yksi Anna Erikssonin elokuvien tunnusmerkeist\u00e4.<\/p>\n Toiseksi elementiksi on muodostunut ep\u00e4miellytt\u00e4vien asioiden k\u00e4sittely. Esimerkiksi M-elokuvassa katsojan ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi l\u00e4v\u00e4ht\u00e4\u00e4 verinen vagina, W-elokuvassa Madame Eurooppaa n\u00e4yttelev\u00e4 Eriksson virtsaa lattialle.<\/p>\n \u2013 En ole kauhean yll\u00e4ttynyt siit\u00e4, ett\u00e4 elokuviini suhtaudutaan ristiriitaisesti. Niiss\u00e4 on paljon alitajunnallista materiaalia, jonka monet ihmiset kokevat vastenmieliseksi tai jota he yritt\u00e4v\u00e4t kaikin tavoin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Anna Eriksson on esitt\u00e4nyt jokaisessa elokuvassaan p\u00e4\u00e4osaa. Kuva: Cursum Perficio Avaa kuvien katselu<\/p>\n E-elokuvassa Anna Erikssonin p\u00e4\u00e4rooli tarkoitti k\u00e4vely\u00e4 korkokengiss\u00e4 kilometrikaupalla autiomaassa: \u201dLiikkuminen oli v\u00e4lill\u00e4 semmoista hy\u00f6nteism\u00e4ist\u00e4 ja se muistuttaa torakan r\u00e4mpimist\u00e4 upottavassa hiekassa. Se oli aikamoinen kokemus\u201d. Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kuvassa n\u00e4kyv\u00e4t Kalaharin autiomaan valtaisat mittasuhteet. Kuva: Cursum Perficio<\/p>\n Eriksson viittaa jungilaisuuteen, kollektiivista alitajuntaa korostavaan oppisuuntaan, jonka juuret ovat Carl Jungin<\/strong> teorioissa.<\/p>\n \u2013 Alitajunnan kieli on ehk\u00e4 se kaikkein yhteisin ja jaetuin. Esimerkiksi E-elokuvan kaikki hahmot ovat alitajunnasta nousevia arkkityyppej\u00e4. Elokuvan riivattu mies on ilveilij\u00e4n hahmo. Ilveilij\u00e4 taas voi ottaa vapahtajan tai paholaisen kasvot. Ja kun ihmiskunta on tarpeeksi eksyksiss\u00e4, ilveilij\u00e4st\u00e4 tulee lihaa ja verta.<\/p>\n Erikssonin mukaan juuri n\u00e4in on p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, jos viitataan er\u00e4isiin nimelt\u00e4 mainitsemattomiin poliittisiin hahmoihin. Poliittinen paatos on kadonnut ja tilalle on rynninyt informaatiotulvan p\u00f6nkitt\u00e4m\u00e4 spektaakkeli.<\/p>\n Ent\u00e4 sitten poliittinen elokuva: onko se jotakin sellaista, mik\u00e4 testaa demokratiaa?<\/p>\n \u2013 Mit\u00e4 tarkoittaa termi poliittinen aikakaudella, jossa kaikki tuntuu olevan poliittista? Ent\u00e4 mit\u00e4 on seksuaalisuus ajassa, jossa kaikki vaikuttaa olevan seksuaalista? Mit\u00e4 t\u00e4llaiset sanat oikeastaan tarkoittavat, ja onko niill\u00e4 en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista painoarvoa, Eriksson heitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Naisen sukupuolielimiss\u00e4 on voimaa<\/p>\n Vaikka Anna Erikssonin elokuvat sukeltavat syv\u00e4lle naiselliseen alitajuntaan ja naisohjaajia on Suomessa muutenkin harvassa, feministipiireiss\u00e4 h\u00e4nen taide-elokuviaan ei juuri ole arvostettu.<\/p>\n Erikssonin mukaan vastaanotto on ollut \u201dkylm\u00e4n kalseaa\u201d. M-elokuvaa esimerkiksi tarjottiin usealle feministifestivaalille, mutta sit\u00e4 ei kelpuutettu minnek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u2013 Olen ollut t\u00e4st\u00e4 hyvin yll\u00e4ttynyt. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 voi olla se, ett\u00e4 Marilyn Monroe n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uhrina ja siksi hieman kiistanalaisena hahmona suhteessa feminismiin.<\/p>\n Toisaalta Eriksson on havainnut, ett\u00e4 yleisesti ottaen naiset reagoivat h\u00e4nen elokuviinsa voimallisesti. Erikssonia onkin luonnehdittu \u201dfemme-Lynchiksi\u201d, mik\u00e4 viittaa elokuvaohjaaja David Lynchiin.<\/strong><\/p>\n \u2013 Feminiininen alitajunta synnytt\u00e4\u00e4 aivan erilaisia elokuvia kuin elokuvahistoriaamme dominoiva maskuliininen l\u00e4hestymistapa. Feminiininen alitajunta on alku aivan uudenlaiselle elokuvalle.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n M vuonna 2018, W vuonna 2022 ja nyt sitten E: Anna Erikssonin taide-elokuvatrilogia on nyt valmis. Kuva: Cursum Perficio<\/p>\n Feminiinisyyteen viittaa my\u00f6s anasyrma, joka tapahtuu Erikssonin jokaisessa elokuvassa. Sen taustalta l\u00f6ytyy uskomus, ett\u00e4 naisen sukupuolielimiss\u00e4 on maagisia voimia, joilla pystyy karkottamaan demoneja.<\/p>\n Suomalaisessa kansanuskossa anasyrma tunnetaan termeill\u00e4 harakointi ja vitun v\u00e4ki.<\/p>\n \u2013 Anasyrmassa on kyse my\u00f6s vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja se voi olla naisen viimeinen puolustautumiskeino, jolla pelotellaan vastustajaa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n M-elokuvan tekoprosessin aikoihin Marilyn Monroen v\u00e4rjyv\u00e4 haamu liiteli Anna Erikssonin uniin. \u201dUnissa Marilyn ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ydy minulle, mutta h\u00e4n vierailee yh\u00e4 luonani y\u00f6perhosen muodossa \u2013 joskin hyvin harvoin. Kaipaan niit\u00e4 aikoja, jolloin h\u00e4n k\u00e4vi luonani aika useinkin.\u201d Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Anna Erikssonin uusi E-elokuva k\u00e4sittelee simulaatioteoriaa ja ihmiskunnan et\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 todellisuudesta. Eriksson kritisoi amerikkalaisten arvojen valtaa Euroopassa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8528,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[131],"tags":[3700,4213,1889,4211,155,137,2267,2615,33,173,31,30,4219,4217,108,4215,172,4218,4054,4212,4210,32,4216,4214,140,109],"class_list":["post-8527","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-elokuvat","tag-alastomuus","tag-anna-eriksson","tag-david-lynch","tag-elokuvaohjaajat","tag-elokuvat","tag-entertainment","tag-eurooppa","tag-feminismi","tag-fi","tag-film","tag-finland","tag-finnish","tag-kalaharin-autiomaa","tag-kotimaiset-elokuvat","tag-kulttuuri","tag-marilyn-monroe","tag-movies","tag-naisen-seksuaalisuus","tag-naiset","tag-sukupuoli","tag-sukupuolten-tasa-arvo","tag-suomi","tag-surrealismi","tag-taide-elokuva","tag-tv-ja-elokuvat","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8527","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8527"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8527\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8527"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8527"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8527"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1505706689ae36e1af07.jpeg\")
<\/p>\n![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1505830689afb4d9cbf9.jpeg\")
<\/p>\n![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1506221689c2e955dbf0.jpeg\")
<\/p>\n![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1505833689afb4ea78fb.jpeg\")
<\/p>\n![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1505829689afb4d137b8.jpeg\")
<\/p>\n![\"Anna](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1506222689c2e95c82a7.jpeg\")
<\/p>\n