Kehojemme l\u00e4pi kulkee joka sekunti miljardeja neutriinoja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n. Niill\u00e4 ei ole s\u00e4hk\u00f6varausta, ja niiden massakin on l\u00e4hes olematon \u2013 ainakin miljoona kertaa kevyempi kuin elektronin \u2013, mink\u00e4 lis\u00e4ksi ne vuorovaikuttavat aineen kanssa hyvin harvoin, mik\u00e4 tekee niiden havaitsemisesta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hankalaa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 aavemaisuus tekee niist\u00e4 niin kiehtovia fyysikoille.<\/p>\n
\u2013\u2009Neutriinot ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikista mielenkiintoisimpia hiukkasia, kertoo Ranskan tieteellisen tutkimuksen keskuksen (Centre national de la recherche scientifique, CNRS) Paschal Coyle<\/strong>, jonka koordinoiman EU-rahoitteisen KM3NeT-INFRADEV2-projektin tarkoituksena on tukea KM3NeT:n infrastruktuurin kehityst\u00e4.<\/p>\n \u2013\u2009Niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i monia mysteerej\u00e4. Niiden ymm\u00e4rrys on kaikista alkeishiukkasista heikointa.<\/p>\n Koska neutriinot voivat matkata maailmankaikkeuden halki imeytym\u00e4tt\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, ne tuovat mukanaan eheit\u00e4 tietoja tiedemaailman \u00e4\u00e4rimm\u00e4isimmist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4: r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vist\u00e4 t\u00e4hdist\u00e4, mustista aukoista ja kosmisista t\u00f6rm\u00e4yksist\u00e4.<\/p>\n Niiden tutkiminen voi paljastaa, kuinka maailmankaikkeus toimii, ja miksi ainetta ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on olemassa.<\/p>\n \u2013\u2009Neutriinot ovat l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 olemattomuutta kuin voimme kuvitella, mutta ne ovat my\u00f6s avain maailmankaikkeuden toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, Coyle sanoo.<\/p>\n Aika ajoin neutriino<\/strong> t\u00f6rm\u00e4\u00e4 atomin ytimeen, jolloin syntyy paljon toissijaisia hiukkasia. Tiiviiss\u00e4 ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 aineessa, kuten j\u00e4\u00e4ss\u00e4 tai vedess\u00e4, t\u00e4m\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ys synnytt\u00e4\u00e4 heikon sinisen v\u00e4l\u00e4hdyksen, jota kutsutaan T\u0161erenkovin s\u00e4teilyksi. KM3NeT:n anturit on suunniteltu havaitsemaan t\u00e4m\u00e4 signaali.<\/p>\n Samaa menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muissakin neutriinojen havaintoasemissa, kuten Etel\u00e4mantereen IceCubessa ja Japanin Super-Kamiokandessa. IceCube skannaa syvi\u00e4 napaj\u00e4\u00e4tik\u00f6it\u00e4, kun taas KM3NeT tekee havaintoja V\u00e4limeren syvyyksiss\u00e4.<\/p>\n KM3NeT on yksi Euroopan tutkimusinfrastruktuurihankkeiden lippulaivoista, joka lukeutuu maailman kunnianhimoisimpiin fysiikan tutkimusprojekteihin. EU:n my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kansallista rahoitusta saavan kansainv\u00e4lisen yhteishankkeen tukema projekti koostuu kahdesta laitoksesta.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> \t\t \t\t\t<\/a> Sisilian rannikon edustalla sijaitseva ARCA (Astroparticle Research with Cosmics in the Abyss) on suunniteltu seuraamaan ulkoavaruudesta tulevia suuren energian neutriinoja. Ranskan Toulonin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 taas ORCA (Oscillation Research with Cosmics in the Abyss) keskittyy neutriinojen toiminnan ja massan tutkintaan.<\/p>\n Neutriinojen ymm\u00e4rrys saattaisi auttaa selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on olemassa jotakin.<\/p>\n<\/blockquote>\n Laitteistot koostuvat pystysuuntaisesti asennetuista sarjoista koripallon kokoisia lasipalloja, joissa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herk\u00e4t optiset anturit. N\u00e4m\u00e4 tornit nousevat merenpohjasta pilvenpiirt\u00e4jien tavoin kilometrin yl\u00f6sp\u00e4in. Moduuleja on asennettuna jo yli tuhat, ja vuoteen 2027 menness\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tarkoitus kasvattaa 6 000:een.<\/p>\n \u2013\u2009Omituisia hiukkasia havaitsevan tunnistimen rakentaminen merenpohjaan vaikutti ensin hullulta, kertoo atomeja pienempi\u00e4 hiukkasia tutkivassa alankomaalaisessa Nikhef-instituutissa ty\u00f6skentelev\u00e4 vanhempi fyysikko Aart Heijboer<\/strong>, joka auttoi teleskoopin suunnittelussa.<\/p>\n \u2013\u2009Se her\u00e4tti mielikuvitukseni.<\/p>\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n insin\u00f6\u00f6rity\u00f6n tarkoituksena on n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 harvinaisia v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4, joissa neutriinot paljastuvat.<\/p>\n \t\t \t\t\t<\/a> Alla olevalta videolta voit katsoa, miten KM3NeT:n antureita asennetaan meren pohjaan.<\/p>\n Vuonna 2023 havaittu<\/strong> neutriino KM3-230213A synnytti 220 petaelektronivoltin (PeV) energian, joka on huikean suuri yksitt\u00e4iselle hiukkaselle ja l\u00e4hes k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lukema hiukkasfysiikassa.<\/p>\n \u2013\u2009Emme odottaneet, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isimme t\u00e4llaista, Coyle kertoo.<\/p>\n \u2013\u2009Meid\u00e4n piti suorittaa kaikenlaisia simulaatioita uudelleen.<\/p>\n Mist\u00e4 se tuli? Se on viel\u00e4kin suuri mysteeri.<\/p>\n Neutriinoja syntyy erilaisissa prosesseissa, kuten auringon ydinreaktioissa, t\u00e4htien r\u00e4j\u00e4hdyksiss\u00e4 (supernovat) ja muissa suuren energian kosmisissa ilmi\u00f6iss\u00e4. Yhden teorian mukaan kaikista energisimm\u00e4t neutriinot saavat alkunsa blasaareissa: aktiivisissa galakseissa, joiden supermassiivisista mustista aukoista sinkoutuu energiaa kohti maapalloa.<\/p>\n Toinen mahdollisuus on, ett\u00e4 maailmankaikkeuden halki matkaavat suuren energian kosmiset s\u00e4teet t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t fotoneihin, mik\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 neutriinoja. Jos KM3-230213A syntyi t\u00e4ll\u00e4 tavalla, kosmogeeniset neutriinot saattavat olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin yleisi\u00e4.<\/p>\n \u2013\u2009Tai meill\u00e4 k\u00e4vi vain tuuri, Coyle my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013\u2009Voi olla, ett\u00e4 KM3NeT havaitsi sattumalta harvinaisen suuren energian neutriinon.<\/p>\n Tutkijat tarkentavat laskutoimituksia hiukkasen alkuper\u00e4n j\u00e4ljitt\u00e4miseksi.<\/p>\n \u2013\u2009Tulevina kuukausina saamme paljon tarkemman k\u00e4sityksen tulosuunnasta, Heijboer ilmoittaa.<\/p>\n \u2013\u2009Jos se on per\u00e4isin blasaarista, se olisi hyvin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Jos se on kosmogeeninen, sekin on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\n\t\t\t\t![\"\"\/](\"https:\/\/i.media.fi\/incoming\/zhkkmv\/11137535.jpg\/alternates\/FREE_1440\/11137535.jpg\")
<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tHavainnekuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka teleskoopin anturit levitt\u00e4ytyv\u00e4t merenpohjaan Edward Berbee\/Nikhef<\/p>\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tAnturit on kiinnitetty koripallon kokoisiin lasipalloihin. KM3NeT<\/p>\n\n
\n\t\t\t\t<\/p>\n
\n\t\t\t\t\tRanskan Touloin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 toimivan ORCA:n anturipallot asennetaan merenpohjaan erillisell\u00e4 laitteistolla. KM3NeT<\/p>\n