Vieraskyn\u00e4|Valtion tukemaa asuntotuotantoa ollaan ajamassa alas vajavaisin tiedoin vedoten kustannuksiin, vaikka j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii hyvin.<\/p>\n
Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan n\u00e4kemys.<\/p>\n
Asuntorakentaminen on alhaisimmalla tasollaan sitten 1990-luvun laman. Hallitus on ehdottanut valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainavaltuuksien merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pienent\u00e4mist\u00e4 seuraavan kahden vuoden aikana, eik\u00e4 se tied\u00e4 rakentamisen n\u00e4kymille hyv\u00e4\u00e4. Viime vuonna aloitetuista noin 18\u202f000 asunnosta miltei puolet oli valtion tukemaa tuotantoa.<\/p>\n
Vuonna 2024 korkotukilainavaltuus oli 2,25 miljardia euroa. Summa oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeampi, koska valtion tukemalla asuntotuotannolla haluttiin tasata korkojen nousun ja inflaation aiheuttamaa rakennusalan ahdinkoa. T\u00e4n\u00e4 vuonna tuo valtuus on 1,75 miljardia euroa ja hallituksen nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna 2027 en\u00e4\u00e4 500 miljoonaa euroa.<\/p>\n
Budjettimiljardit ja korkotukilainavaltuudet eiv\u00e4t anna selv\u00e4\u00e4 kuvaa valtion tukeman asuntotuotannon kustannuksista. N\u00e4m\u00e4 asunnot rahoitetaan lainoilla, joita rahoituslaitokset my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t uudisrakentamiseen ja perusparannuksiin. Korkotuilla valtio osallistuu lainan korkokustannuksiin, jos korot nousevat yli sovitun omavastuuosuuden. Korkotukilainavaltuuden pienent\u00e4minen ei vaikuta korkotukimenoihin merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Vuonna 2024 Valtion asuntorahasto maksoi korkotukia noin 240 miljoonaa, joka on v\u00e4h\u00e4n yli prosentti lainojen 21 miljardin euron kannasta. Ensi vuoden budjettiehdotuksessa hallitus pienensi korkotukilainavaltuuksia vuoden 2027 tasossa 365 miljoonalla eurolla. Lainavaltuuksien n\u00e4in tuntuva alennus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valtion korkotukimenoja korkeintaan muutamalla miljoonalla eurolla, jos markkinakorot pysyv\u00e4t nykyisell\u00e4 tasollaan. Leikkauksen valtiolle tuoma s\u00e4\u00e4st\u00f6 j\u00e4\u00e4 hyvin pieneksi.<\/p>\n
Asuntorakentaminen ei ole pelkk\u00e4 kulu, se tuo valtiolle my\u00f6s tuloja. Investointien kerroinvaikutusten kautta rakentamiseen k\u00e4ytetty euro tuottaa nykyisess\u00e4 suhdannetilanteessa bruttokansantuotteeseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1,5 euroa. Rakentamisella on suuri merkitys kansantaloudelle.<\/p>\n
Valtion n\u00e4k\u00f6kulmasta vuosittaisia korkotukimenoja suurempi murhe lienee se, ett\u00e4 valtion tuella rakennettujen talojen lainat lasketaan osaksi julkisen sektorin velkaa. Vuoden 2024 lopussa n\u00e4it\u00e4 lainoja oli siis hieman alle 21 miljardia euroa, kun koko julkisen sektorin velka oli 227 miljardia. Lainat kasvattavat Suomen valtion velkasuhdetta noin 6\u20137 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\n\u201d<\/p>\n
Rakentamisella on suuri merkitys kansantaloudelle.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Takausvastuun t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen laskeminen valtion velkaan yliarvioi riski\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti, koska kyseess\u00e4 on t\u00e4ytetakaus. Mahdollisessa perint\u00e4tilanteessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensin kiinnityksi\u00e4, jotka kattavat huomattavan osan maksettavasta summasta. Vasta sen j\u00e4lkeen k\u00e4ytett\u00e4isiin tarvittaessa t\u00e4ytetakausta. Esimerkiksi Hollannissa valtion tukeman asuntotuotannon lainoja ei lasketa osaksi julkisen sektorin velkaa.<\/p>\n
Ep\u00e4varmuutta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s hallituksen esitys Valtion asuntorahaston lakkauttamisesta. Hallitus on esitysluonnoksessaan todennut, ett\u00e4 se voi johtaa eriytymiskehityksen pahenemiseen ja asumiskustannusten nousuun.<\/p>\n
Kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuntien veto- ja pitovoiman kehitt\u00e4misen kannalta. Uusilla asuinalueilla valtion tukeman asuntotuotannon hankkeet ovat usein ankkuriprojekteja, jotka rohkaisevat omistusasuntojen rakentajia k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n omat hankkeensa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6voiman liikkuvuus vaikeutuu, ellei tarjolla ole kohtuuhintaisia asuntoja.<\/p>\n
Suomen hyvin toimivaa, kansainv\u00e4lisesti arvostettua j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ollaan nyt romuttamassa vajavaisten numerotietojen perusteella. Suunnitteilla olevien muutosten seurauksena mahdollisesti kasvavan asuinalueiden eriytymisen ja yleistyv\u00e4n asunnottomuuden taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vasta vuosien kuluttua. Asuntorakentaminen tulee kynt\u00e4m\u00e4\u00e4n alamaissa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, jos hankkeita ei saada k\u00e4ynnistetty\u00e4 edes valtion tuella.<\/p>\n
Pikavoittojen tavoittelun ja h\u00e4tik\u00f6ityjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten sijaan pit\u00e4isi tuoda kaikki luvut p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja arvioida muutosten pitk\u00e4aikaiset vaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan.<\/p>\n
Esa Kallio on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Valtion tukemaa asuntotuotantoa ollaan ajamassa alas vajavaisin tiedoin vedoten kustannuksiin, vaikka j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii hyvin. Kirjoitus on vierailevan asiantuntijan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":79326,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,46,32,78],"class_list":{"0":"post-85877","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115522763729042355","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=85877"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/85877\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/79326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=85877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=85877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=85877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}