T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
YK:n jokavuotiset ilmastoneuvottelut alkavat Brasilian Bel\u00e9miss\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n maanantaina.<\/p>\n
Neuvottelut kest\u00e4v\u00e4t kaksi viikkoa. Suomea edustaa joukko neuvottelijoita ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Sari Multalan<\/strong> (kok.) johdolla. Suomi neuvottelee ilmastokokouksissa osana EU:ta.<\/p>\n Tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> piti puheen neuvotteluja edelt\u00e4neess\u00e4 huippukokouksessa torstaina.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 jutussa kerrotaan, mist\u00e4 maat v\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t Brasiliassa. Mit\u00e4 mahdollisuuksia maailmalla saada l\u00e4mpeneminen pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n, kun suurp\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4 Yhdysvallat ei ole en\u00e4\u00e4 mukana yhteisess\u00e4 ilmastosopimuksessa?<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n J\u00e4rjestyksess\u00e4 kolmaskymmenes YK:n ilmastokokous pidet\u00e4\u00e4n Brasilian Bel\u00e9miss\u00e4. Kuva: EPA\/Sebastiao MoreiraMaailma varautuu ilmastotuhoihin<\/p>\n Brasilian ilmastokokous on t\u00e4rke\u00e4 etappi<\/strong>, sill\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta tulee joulukuussa kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.<\/p>\n Kaikkien maailman maiden v\u00e4linen ilmastodiplomatia my\u00f6s palaa Brasiliassa juurilleen, sill\u00e4 YK:n ensimm\u00e4inen ilmastosopimus solmittiin Riossa vuonna 1992.<\/p>\n Viel\u00e4 Riossa ilmastotoimien ajateltiin olevan p\u00e4\u00e4asiassa rikkaiden teollisuusmaiden vastuulla. Pariisin sopimus oli k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4, sill\u00e4 siin\u00e4 k\u00f6yh\u00e4tkin maat sitoutuvat v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sopimus astui voimaan vuonna 2016. Brasilian kokous on kuitenkin ensimm\u00e4inen, jonka alkaessa sopimus s\u00e4\u00e4nt\u00f6inen on t\u00e4ysin valmis.<\/p>\n Viimeisest\u00e4 yksityiskohdasta, hiilimarkkinoihin liittyv\u00e4st\u00e4 artikla 6:sta sovittiin viimein Bakussa vuosien v\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen<\/a> Azerbaid\u017eanissa.<\/p>\n Bakun ilmastokokouksessa k\u00e4ytiin viime vuonna my\u00f6s repiv\u00e4 kiista ilmastorahasta<\/a>, jota maksetaan k\u00f6yhille maille p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen.<\/p>\n Valtavan, yli biljoonan dollarin rahantarpeen <\/a>pohdinta ja maksajien etsint\u00e4 jatkuu Brasiliassa.<\/p>\n T\u00e4rkein neuvoteltava asia on ilmastotuhoihin varautuminen.<\/p>\n Maailman maiden pit\u00e4isi laatia pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, miten myrskyj\u00e4, tulvia ja muita \u00e4\u00e4ris\u00e4it\u00e4 jatkossa taklataan. Tavoitteena on jonkinlainen yhteinen mittaristo ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.<\/p>\n Maiden k\u00e4sitys mittareista on kokouksen alkaessa ep\u00e4selv\u00e4 ja riitaisakin, mutta isompi puheenaihe Brasilian kokouksessa on kuitenkin l\u00e4mpenemisen rajan paukkuminen.<\/p>\n Kaikkien maiden piti raportoida uudet, kansalliset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteensa vuodelle 2035 kokouksen alkuun menness\u00e4.<\/p>\n Tiedossa olevat tavoitteet johtavat ilmaston l\u00e4mpenemiseen ylimmill\u00e4\u00e4n 2,5 asteella.<\/a> Kriittinen, Pariisin sopimuksen raja on 1,5 astetta.<\/p>\n Maiden ilmastolupauksista ei kokouksessa varsinaisesti neuvotella, mutta onnistuminen riippuu t\u00e4n\u00e4 vuonna siit\u00e4, my\u00f6nt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 maat tilanteen yhdess\u00e4, tutkijatohtori Karoliina Pietarila<\/strong> Ulkopoliittisesta instituutista arvioi.<\/p>\n Ilmastotavoitteiden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voitaisiin kirjata esimerkiksi kokouksen loppup\u00e4\u00e4telmiin. Muun muassa pienet saarivaltiot ovat vaatineet asiaa neuvotteluagendallekin.<\/p>\n \u2013 Yhdess\u00e4 kokouksessa t\u00e4t\u00e4 ei ratkaista, mutta tavoitteiden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 pit\u00e4isi siell\u00e4 jotenkin k\u00e4sitell\u00e4, Pietarila sanoo.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Mielenosoittajat vaativat ilmastorahoitusta k\u00f6yhille mailla Bakun ilmastokokouksessa viime vuonna. Kuva: Michal Busko \/ Alamy\/All Over PressYhdysvallat ei osallistu, mutta ei ehk\u00e4 sabotoikaan<\/p>\n Suurin puheenaihe ennakkoon on ollut Yhdysvaltain poissaolo.<\/strong> Yhdysvallat eroaa presidentti Donald Trumpin<\/strong> my\u00f6t\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksesta.<\/p>\n Ilmastokokouksia on pidetty Trumpin kaudella aiemminkin. Presidentin puheet ilmastotoimien perumisesta ovat kuluneena vuonna muuttuneet teoiksi. Ero ilmastosopimuksesta astuu virallisesti voimaan jo ensi vuonna.<\/p>\n Nordean ilmastoasiantuntija Matti Kahran<\/strong> mukaan Yhdysvaltain vaikutus maailman maiden yhteiseen ilmastosopimiseen mitataan Brasilian kokouksessa.<\/p>\n \u2013 Nyt n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kuinka paljon Yhdysvaltain muuttunut politiikka todella vaikuttaa kansainv\u00e4lisiin ilmastoneuvotteluihin. Ottavatko Eurooppa, Kiina tai Brasilia johtajuutta, vai n\u00e4kyyk\u00f6 poissaolo lamaantumisena, Kahra sanoo.<\/p>\n Trump ei l\u00e4hett\u00e4nyt ilmastokokoukseen korkean tason edustusta. Sen sijaan on ep\u00e4ilty<\/a>, presidentti l\u00e4hett\u00e4isi delegaation sabotoimaan itse neuvotteluja.<\/p>\n N\u00e4in Yhdysvallat toimi hiljattain toisessa YK:n kokouksessa, jossa maat yrittiv\u00e4t sopia merenkulun p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4<\/a>.<\/p>\n Yhdysvaltalaiset viivyttiv\u00e4t kokousta ja uhkasivat muita neuvottelijoita viisumien ep\u00e4\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n Merenkulun p\u00e4\u00e4st\u00f6sopimus on kuitekin kokonaan uusi, ja vaikuttaa Yhdysvaltoihin suoraan. Brasilian kokouksen virallinen agenda taas on siihen verrattuna ohut.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Karoliina Pietarila on tutkinut johtajuutta ilmastokokouksissa. Kuva: Thomas Hagstr\u00f6m \/ Yle<\/p>\n Karoliina Pietarila ei pid\u00e4 Yhdysvaltain sabotointiyrityksi\u00e4 ilmastokokouksessa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, sill\u00e4 se voisi nostaa kokouksen painoarvoa entisest\u00e4\u00e4n vastoin Trumpin pyrkimyksi\u00e4.<\/p>\n H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 Yhdysvaltain poissaolo vaikuttaa kokoustunnelmaan l\u00e4hinn\u00e4 turhautumisena.<\/p>\n \u2013 Jos hopeareunusta hakee, voi olla positiivista, ett\u00e4 yksi ilmastojarruttajista ei ole paikalla, Pietarila sanoo.<\/p>\n Pietarila huomauttaa, ett\u00e4 Yhdysvallat ei ole onnistunut Pariisin sopimuksen vesitt\u00e4misess\u00e4 aiemminkaan, vaan kaikki muut maat ovat pysyneet mukana.<\/p>\n Kun mukaan lasketaan viel\u00e4 sodat ja energiakriisi, Pariisin ilmastosopimus on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin vahva, Pietarila arvioi.<\/p>\n Sopimuksen ansiot ovat my\u00f6s yh\u00e4 kiistattomat. Ennen sopimusta vuonna 2014 ilmaston l\u00e4mpenemisk\u00e4yr\u00e4t osoittivat nelj\u00e4\u00e4n asteeseen nykyisen reilun kahden sijaan.<\/p>\n Kiina taas on Yhdysvaltain t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 huolimatta ilmoittanut ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tarkan ilmastotavoitteen. Se on luvannut v\u00e4hent\u00e4\u00e4 7\u201310 prosenttia p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 huipusta.<\/p>\n Maailman suurin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4 ei ole koskaan aiemmin toiminut n\u00e4in, vaan ollut lupauksissaan paljon varovaisempi.<\/p>\n Sek\u00e4 Kiinan <\/a>ett\u00e4 Intian p\u00e4\u00e4st\u00f6jen<\/a> on my\u00f6s hiljattain kerrottu l\u00e4hteneen laskuun.<\/p>\n Pietarila ei silti povaa Kiinasta uutta maata ilmastoneuvottelujen henkiseksi johtajaksi. Kiina on h\u00e4nen mukaansa toiminut rakentavasti l\u00e4hinn\u00e4 taustalla.<\/p>\n Ilmastokokouksta johtaa virallisesti puheenjohtajamaa, joka on t\u00e4n\u00e4 vuonna Brasilia. Yhdysvaltojen ja Kiinan v\u00e4linen dynamiikka on kuitenkin ollut monen onnistuneen kokouksen taustalla.<\/p>\n Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus syntyi, kun kaksi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suurvaltaa l\u00f6ysi yhteisen s\u00e4velen.<\/p>\n Dubain ilmastokokouksessa kaksi<\/a> vuotta sitten saatiin aikaan kirjaus fossiilisista polttoaineista luopumisesta osittain Yhdysvaltain ja Kiinan yhteispelin ansiosta.<\/p>\n Yhdysvaltain j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 aukkoa ei neuvotteluissa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 kukaan. EU vaikuttaa olevan siihen melko hajallaan, arvioi Pietarila.<\/p>\n J\u00e4senmaat riiteliv\u00e4t omasta ilmastotavoitteestaan vuodelle 2035 viime hetkeen saakka<\/a>.<\/p>\n \u2013 Voi olla mahdollista, ett\u00e4 nyt syntyy johtajuustyhji\u00f6. Silloin edistyminen on hitaampaa, Pietarila sanoo.<\/p>\n Matti Kahran mukaan Kiinan uusi ilmastotavoite tarkoittaa, ett\u00e4 puhdas, p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n teknologia etenee kansainv\u00e4lisen ilmastopolitiikan turbulenssista huolimatta.<\/p>\n![\"Valmisteluja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-15483266909d23126d44.jpeg\")
<\/p>\n![\"Mielenosoittajia](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-13849086743552a1be2d.jpeg\")
<\/p>\n![\"Karoliina](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-1380889673752a4bf16d.jpeg\")
<\/p>\n