{"id":86225,"date":"2025-11-10T10:43:07","date_gmt":"2025-11-10T10:43:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86225\/"},"modified":"2025-11-10T10:43:07","modified_gmt":"2025-11-10T10:43:07","slug":"kudokset-kovettuvat-harvinainen-sairaus-voi-vaikuttaa-koko-kehoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86225\/","title":{"rendered":"Kudokset kovettuvat \u2013 harvinainen sairaus voi vaikuttaa koko kehoon"},"content":{"rendered":"<p>Kun ihminen sairastaa morfeaa tai systeemist\u00e4 skleroosia, kollageenin m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen elimist\u00f6ss\u00e4 kovettaa kudoksia. Kollageeni on kehon t\u00e4rke\u00e4 rakenneproteiini.<\/p>\n<p>Morfeassa iho kovettuu paikallisesti. Systeeminen skleroosi puolestaan on koko elimist\u00f6n sairaus, jossa oireita ja l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 voi olla ihon lis\u00e4ksi my\u00f6s sis\u00e4elimiss\u00e4.<\/p>\n<p>Aiemmin tauteja kutsuttiin yhteisell\u00e4 nimityksell\u00e4 \u201dskleroderma\u201d. Yhteist\u00e4 nimityst\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n harhaanjohtavana, koska se vie ajatukset vain ihon sairauteen. Skleroderma-nimi tulee kreikan kielen sanoista \u201dskleros\u201d (kova) ja \u201dderma\u201d (iho).<\/p>\n<p>Molemmat taudit kuuluvat harvinaisiin autoimmuunisairauksiin. Sairastumisia todetaan vuosittain vain muutamia sataa tuhatta ihmist\u00e4 kohden. Autoimmuunisairaudessa elimist\u00f6n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 reagoi ep\u00e4tavallisesti omia soluja vastaan.<\/p>\n<p>\u201dMolemmat ovat tulehduksellisia sairauksia, joiden taustalla voi olla perinn\u00f6llisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 johtuvia syit\u00e4. Perinn\u00f6llisyyteen vaikuttaa todenn\u00e4k\u00f6isesti useampi geeni. Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 varsinkin kvartsip\u00f6ly ja monet virukset voivat altistaa systeemiselle skleroosille\u201d, sanoo reumatologi <strong>Saara Kortelainen<\/strong> Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.<\/p>\n<p>Lapsen morfea voi parantua<\/p>\n<p>Morfea diagnosoidaan ihomuutosten perusteella. Diagnoosin varmistamiseksi ihosta otetaan usein koepala. Alkuvaiheessa ihomuutosalueen ymp\u00e4rill\u00e4 on usein punainen tai violetti reunus, joka merkitsee tulehdusta.<\/p>\n<p>Taudin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ihoalue muuttuu valkoihoisilla potilailla ensin ruskeaksi ja sitten valkoiseksi.Muilla kuin valkoihoisilla potilailla ihomuutos voi muistuttaa mustelmaa ennen valkoiseksi muuttumista.<\/p>\n<p>Morfea saattaa oireilla my\u00f6s p\u00e4\u00e4n alueella ja ulottua silm\u00e4\u00e4n. Sairaus voi ilmet\u00e4 my\u00f6s niveliss\u00e4. Se voi esiinty\u00e4 my\u00f6s nauhamaisena kovettumana \u00adk\u00e4sivarressa, s\u00e4\u00e4ress\u00e4 tai keskivartalossa. Kovettuma saattaa jatkua ihonalaisiin kudoksiin, kuten lihaksiin ja luuhun.<\/p>\n<p>Morfea puhkeaa yleens\u00e4 joko lapsena tai keski-i\u00e4ss\u00e4. Sairaus on naisilla 4\u20136 kertaa yleisempi kuin miehill\u00e4.<br \/>\u201dMorfea ei etene systeemiseksi skleroosiksi, ja tautien samanaikainen esiintyminen on harvinaista\u201d, Saara Korte\u00adlainen sanoo.<\/p>\n<p>Morfeaa hoidetaan muun muassa vahvoilla kortisonivoiteilla, takrolimuusivoiteella ja valohoidolla, joskus sis\u00e4isill\u00e4kin l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n<p>Hoidon tarkoituksena on sammuttaa tulehdus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun tulehdus on parantunut, elimist\u00f6 pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n osan muodostuneesta sidekudoksesta, jolloin iho j\u00e4lleen pehmenee. Jopa paksuuntunut iho voi pehmet\u00e4, jolloin n\u00e4kyviin j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain ihon v\u00e4rimuutokset.<\/p>\n<p>Fysioterapia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erityisesti lasten morfean hoidossa. Jos iho kiristyy nivelen kohdalla, nivelt\u00e4 venyttelem\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 ihonalaista sidekudosta hieromalla voidaan huolehtia siit\u00e4, ettei nivel p\u00e4\u00e4se j\u00e4ykistym\u00e4\u00e4n. Jos oireet ilmenev\u00e4t s\u00e4\u00e4ress\u00e4, ilman fysioterapiaa seurauksena voi olla pituusero jalkojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dLapsen morfea voi parantua, mik\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 lapsen elimist\u00f6 uudistuu toisin kuin aikuisen.\u201d<\/p>\n<p>Elinik\u00e4inen koko kehon sairaus<\/p>\n<p>Systeeminen skleroosi alkaa yleens\u00e4 sormien ja varpaiden verenkiertoh\u00e4iri\u00f6ill\u00e4. Oireita voivat olla arat, turvonneet tai p\u00f6h\u00f6ttyneet sormet, Raynaud\u2019n ilmi\u00f6 eli valkosormisuus, haavaumat sormenp\u00e4iss\u00e4 sek\u00e4 refluksi ja n\u00e4r\u00e4stys.<\/p>\n<p>Sairauteen liittyv\u00e4t tyypilliset vasta-aineet n\u00e4kyv\u00e4t verikokeissa. Joillakin potilailla on muutoksia syd\u00e4mess\u00e4, munuaisissa ja keuhkoissa.<\/p>\n<p>Systeeminen skleroosi puhkeaa useimmiten 30\u201350-vuotiaana. Sekin on naisilla yleisempi kuin miehill\u00e4. Suomalaisessa tutkimusaineistossa sairaus puhkesi useimmiten 50 t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4. Systeeminen skleroosi on elinik\u00e4inen sairaus.<\/p>\n<p>Systeeminen skleroosi voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen, mutta liev\u00e4t muodot ovat yleisempi\u00e4 kuin vakavat.<\/p>\n<p>\u201dAjoissa aloitettu, oikea hoito voi lievitt\u00e4\u00e4 taudin kulkua, ja potilaan el\u00e4m\u00e4 voi olla hyv\u00e4\u00e4\u201d, Saara Kortelainen sanoo.<\/p>\n<p>Systeemist\u00e4 skleroosia sairastavien on syyt\u00e4 olla sis\u00e4tautil\u00e4\u00e4k\u00e4rin seurannassa, jotta muutokset sis\u00e4elimiss\u00e4 havaitaan ajoissa. Suomen reumatologisen yhdistyksen ohjeet yhten\u00e4ist\u00e4v\u00e4t hoitoa valtakunnallisesti.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kehoito r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n potilaskohtaisesti sen mukaan, miten tauti ilmenee. Useimmiten tarvitaan autoimmuunitulehdusta rauhoittavaa l\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dL\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mist\u00e4 hoidoista t\u00e4rkeit\u00e4 ovat tupakoinnin lopettaminen ja k\u00e4sien pit\u00e4minen l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. L\u00e4mp\u00f6hansikkaat ovat usein hy\u00f6dylliset.\u201d<\/p>\n<p>Uusia hoitomuotoja tutkitaan parhaillaan, ja tehokkaampia hoitoja l\u00f6ydett\u00e4neen tulevaisuudessa.<\/p>\n<p class=\"small-14\">L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytetty: <a href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk00489\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Terveyskirjasto<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.reumatologinenyhdistys.fi\/hoitopolut\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Reumatologinen yhdistys<\/a>, <a href=\"https:\/\/reumaliitto.fi\/reuma-aapinen\/skleroderma\/?srsltid=AfmBOoreGiDMW73FHItuFgshTUdvQonp4zd1CobfgB0s1Bsiz4Y0aafP\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Reumaliitto<\/a> sek\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.sklero.org\/skleroderma\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Systeeminen skleroosi ja Morfea ry<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun ihminen sairastaa morfeaa tai systeemist\u00e4 skleroosia, kollageenin m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen elimist\u00f6ss\u00e4 kovettaa kudoksia. Kollageeni on kehon t\u00e4rke\u00e4 rakenneproteiini.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":86226,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,3893,32,167],"class_list":{"0":"post-86225","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-sairaus","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115524993309739240","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86225","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86225"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86225\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}