{"id":86239,"date":"2025-11-10T10:56:08","date_gmt":"2025-11-10T10:56:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86239\/"},"modified":"2025-11-10T10:56:08","modified_gmt":"2025-11-10T10:56:08","slug":"miten-1300-miljardin-dollarin-rahasto-kerataan-maailma-lampenee-hatkahdyttavaa-vauhtia-ja-nyt-maat-joutuvat-testiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86239\/","title":{"rendered":"Miten 1300 miljardin dollarin rahasto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n? Maailma l\u00e4mpenee h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia, ja nyt maat joutuvat testiin"},"content":{"rendered":"

Eilen10:38<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

YK:n massiivinen l\u00e4hes 50 000 henke\u00e4 ker\u00e4\u00e4v\u00e4 ilmastokokous COP30 Brasilian Bel\u00e9miss\u00e4 alkaa ensi maanantaina j\u00e4lleen kerran hermostuneissa tunnelmissa.<\/p>\n

Maailman suurin talous ja toiseksi suurin ilmastop\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4, Donald Trumpin<\/strong> Yhdysvallat, vet\u00e4ytyy paraikaa lujaa vauhtia kaikista Pariisin sopimuksen rajoitteista.<\/p>\n

Ongelmana on erityisesti se, ett\u00e4 Yhdysvallat ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole vet\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 Pariisin sopimuksesta, vaan Trumpin hallinto pyrkii aktiivisesti vesitt\u00e4m\u00e4\u00e4n YK:n alaisten toimielinten kokouksia, joissa ymp\u00e4rist\u00f6normeja tiukennettaisiin.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 esimerkkein\u00e4 ovat vaikka Geneven kokous maailmanlaajuisesta muovisopimuksesta elokuussa tai Kansainv\u00e4lisen merenkulkuj\u00e4rjest\u00f6n (IMO) ymp\u00e4rist\u00f6komitean lokakuussa p\u00e4\u00e4ttynyt kokous. Muovisopimusta ei syntynyt eik\u00e4 meriliikenteen kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 p\u00e4\u00e4sty sopuun.<\/p>\n

Bel\u00e9miss\u00e4 maailman geopoliittiset j\u00e4nnitteet tulevatkin olemaan k\u00e4sinkosketeltavia erityisesti my\u00f6s siksi, ett\u00e4 Pariisin historiallisesta ilmastosopimuksen solmimisesta tulee t\u00e4n\u00e4 vuonna kuluneeksi tasan kymmenen vuotta.<\/p>\n

Pariisin sopimuksen tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu selv\u00e4sti alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrki\u00e4 toimiin, joilla l\u00e4mpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteeseen. <\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 uusi enn\u00e4tys<\/p>\n

Uudet tilastotiedot maailman l\u00e4mpenemisest\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t huonoilta.<\/p>\n

YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma (UNEP) varoitti tiistaina julkaistussa Emissions Gap -raportissa\ufeff<\/a>, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen ohittaa 1,5 asteen rajan todenn\u00e4k\u00f6isesti 2030-luvun aikana. Viime vuonna maailman kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t nousivat uuteen enn\u00e4tykseen 57,7 gigatonniin.<\/p>\n

YK:n p\u00e4\u00e4sihteeri Ant\u00f3nio Guterres<\/strong> sanoo videoviestiss\u00e4\u00e4n\ufeff<\/a>, ett\u00e4 jos kansallisesti m\u00e4\u00e4ritellyt lupaukset p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 pantaisiin t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n vuoteen 2035 menness\u00e4, ilmaston l\u00e4mpeneminen nousisi 2,3 celsiusasteella, kun se viime vuoden ennusteissa oli 2,6 celsiusastetta.<\/p>\n

Suomen p\u00e4\u00e4neuvottelija Marjo Nummelin<\/strong> sanoo, ett\u00e4 Pariisin tavoitteen ja toimien v\u00e4linen kuilu ammottaa leve\u00e4n\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 uudet sitoumukset muuta radikaalisti tilannekuvaa. <\/p>\n

\u201dSiksi Bel\u00e9min p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 on tunnistettava p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 toimet, joiden avulla kuilu kurotaan umpeen.\u201d<\/p>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliiton johtavan asiantuntijan Janne Peljon <\/strong>mukaan Brasilian kokous mittaakin tosissaan, kuinka sitoutuneita valtiot ovat ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n ja ennen kaikkea mit\u00e4 lis\u00e4toimia viel\u00e4 tarvitaan.<\/p>\n

\u201dKaikkien YK:n ilmastosopimuksen j\u00e4senmaiden tulee ilmoittaa uudet ja aiempaa kunnianhimoisemmat kansalliset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssitoumukset. Sitoumukset koskevat vuotta 2035, jota pidet\u00e4\u00e4n ratkaisevana v\u00e4lietappina kohti Pariisin sopimuksen 2050-t\u00e4ht\u00e4int\u00e4\u201d, Peljo toteaa.<\/p>\n

Pian siis pit\u00e4isi kyet\u00e4 arvioimaan, miten uskottavasti maailman maat etenev\u00e4t kohti vuoden 2050 ilmastotavoitetta ja kuinka realistista sen saavuttaminen uusien tietojen valossa on ja mit\u00e4 lis\u00e4toimia tavoitteeseen p\u00e4\u00e4seminen edellytt\u00e4isi.<\/p>\n

\"Kreikassa<\/p>\n

Sammutusty\u00f6.<\/p>\n

Kreikassa ja laajemminkin V\u00e4limeren seudulla k\u00e4rsittiin viime kes\u00e4n\u00e4 maastopaloista. <\/p>\n

KUVA: Giorgos Arapekos<\/p>\n

Miten ker\u00e4t\u00e4\u00e4n 1300 miljardia ja kenelt\u00e4?<\/p>\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4ksi neuvottelujen keskeinen teema on ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sill\u00e4 Bel\u00e9miss\u00e4 on tarkoitus sopia sopeutumisindikaattoreista, joilla kollektiivista edistymist\u00e4 varautumisessa voidaan seurata.<\/p>\n

Indikaattorit kertovat esimerkiksi haavoittuvuuden v\u00e4henemisest\u00e4, ilmastokest\u00e4vien investointien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvyst\u00e4.<\/p>\n

Keski\u00f6\u00f6n nousee my\u00f6s sopeutumistoimien rahoitus. Viime vuonna sovittua uutta ilmastorahoitustavoitetta ei tulla avaamaan, vaan etsit\u00e4\u00e4n keinoja erityisesti yksityisen rahoituksen kanavoimiseen kehittyvien maiden ilmastotoimien tueksi.<\/p>\n

Viime vuoden COP29-ilmastokokouksessa Bakussa sovittiin, ett\u00e4 ilmastoty\u00f6n tueksi pyrit\u00e4\u00e4n saamaan liikkeelle kaikista eri l\u00e4hteist\u00e4 1 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 menness\u00e4. Bel\u00e9miss\u00e4 on tarkoitus kertoa tarkemmin, miten t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Peljon mukaan ratkaisevaa on Kiinan, Intian, is\u00e4nt\u00e4maa Brasilian ja muiden globaalin etel\u00e4n suurten talouksien sitoumukset \u2013 niin p\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 kuin rahassakin.<\/p>\n

Suomi on esill\u00e4 omalla paviljongilla<\/p>\n

Suomen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n viesti kokoukselle on kuitenkin selv\u00e4. Janne Peljon mukaan Suomi on kansainv\u00e4lisesti hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, kuinka kilpailukyky voidaan yhteensovittaa tiukkojen ilmastotavoitteiden kanssa.<\/p>\n

Vahvuuksia on monta. Suomi tuo omassa paviljongissaan esille Suomen roolia energiamurroksessa, raskaan teollisuuden ilmastokest\u00e4vyytt\u00e4, digitalisaation keinoja vauhdittaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4, uusia teknologioita kuten vety\u00e4, hiilidioksidin talteenottoa ja kiertotaloutta, ydinvoiman roolia ilmastotoimissa sek\u00e4 sit\u00e4, miten ilmastotoimet voivat tukea yhteiskunnan resilienssi\u00e4 ja huoltovarmuutta.<\/p>\n

Konkretiaa tuovat my\u00f6s suomalaisten toimialojen laatimat v\u00e4h\u00e4hiilisyystiekartat, jotka kertovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten toimeenpanossa.<\/p>\n

Tekemist\u00e4 Suomella kuitenkin asiassa riitt\u00e4\u00e4. Vaikka Suomessa ajatellaan, ett\u00e4 olemme vihre\u00e4n siirtym\u00e4n eturintamassa, kuluneella viikolla Harvard Growth Labin\ufeff<\/a> julkistama greenplexity-indeksi kertoo toista.<\/p>\n

Indeksi kuvaa vihreisiin arvoketjuihin osallistumisen laajuutta ja monimutkaisuutta \u2013 energiasiirtym\u00e4n ytimess\u00e4 olevia teknologioita, kriittisi\u00e4 mineraaleja ja tuotantopanoksia.<\/p>\n

\"Ilmaston<\/p>\n

\u00c4killiset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t.<\/p>\n

Ilmaston l\u00e4mpeneminen lis\u00e4\u00e4 \u00e4killisi\u00e4 myrskyj\u00e4 ja muita s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4. Kuva Barcelonasta viime lokakuussa, kun tulvat nostivat vett\u00e4 ja liejua kaupungin kaduille.<\/p>\n

KUVA: Marc Asensio Clupes<\/p>\n

Ricardo Hausmann<\/strong>, Growth Labin johtaja ja Harvard Kennedy Schoolin professori, toteaa, ett\u00e4 maat joilla on korkea greenplexity-pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 eiv\u00e4t ole ainoastaan monipuolisesti l\u00e4sn\u00e4 vihreiss\u00e4 arvoketjuissa, vaan niill\u00e4 on my\u00f6s hyv\u00e4t valmiudet vauhdittaa ja hy\u00f6ty\u00e4 maailmanlaajuisesta energiasiirtym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Suomi ei t\u00e4ll\u00e4 listalla koreile kymmenen parhaan joukossa, vaan sijaluvulla 21. Indeksin k\u00e4rkisijoilla on ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en Japani. Seuraavaksi tulevat Saksa, Tsekki, Ranska, Kiina, Italia, It\u00e4valta, Britannia, Yhdysvallat ja Unkari. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska sijoittuvat parhaiten.<\/p>\n

Biotalous nousee ilmastokokouksessa<\/p>\n

Jos yksi asia erityisesti nousee ensi viikolla esille Bel\u00e9miss\u00e4, se on biotalous. Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva<\/strong> on vahvasti nostanut esille Brasilian ekologisen muutoksen, johon liittyy biotalous, sademets\u00e4t ja niihin liittyv\u00e4 mets\u00e4rahasto, johon on tarkoitus ker\u00e4t\u00e4 125 miljardia dollaria uhanalaisten metsien suojeluun.<\/p>\n

Biotalouden konkari ja World Bioeconomy Associationin puheenjohtaja Jukka Kantola<\/strong> on eritt\u00e4in tyytyv\u00e4inen biotalouden nostamiseen Brasiliassa, sill\u00e4 EU ja Suomi ovat olleet biotalouden edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 \u2013 ainakin aiemmin. <\/p>\n

\u201dNyt COP30:n ensimm\u00e4inen viikko on omistettu biotaloudelle. Samalla k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4linen aloite Bioeconomy Challenge, jonka tavoitteena on muuttaa biotalouden periaatteet konkreettisiksi, rahoitetuiksi ja osallistaviksi toimiksi.\u201d<\/p>\n

\u201dBrasiliassa nostetaan biotalous ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa virallisesti yhdeksi keskeisist\u00e4 aiheista ilmastokeskustelussa. N\u00e4m\u00e4 kehitykset osoittavat, ett\u00e4 biotalous on nousussa globaalisti sek\u00e4 ilmasto- ett\u00e4 teollisuuspolitiikan ytimeen\u201d, Kantola sanoo tyytyv\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n

FaktaMik\u00e4 COP30?<\/p>\n

Maailman valtiot kokoontuvat Brasilian Bel\u00e9miin COP30-ilmastokokoukseen 10.-21. marraskuuta. Kokous osuu viisivuotissykliin, jolloin maiden odotetaan antavan uudet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssitoumuksensa.<\/p>\n

Pariisin ilmastosopimus hyv\u00e4ksyttiin kymmenen vuotta sitten 12. joulukuuta 2015.<\/p>\n

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kansalliset p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssitoumukset eli NDC:t (Nationally Determined Contribution) tulee p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 viiden vuoden v\u00e4lein, eli t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana.<\/p>\n

Erityisesti maailman suurilta talouksilta tarvittaisiin tehokkaampia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4, jotta maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu saataisiin rajattua alle kahteen asteeseen ja mieluiten alle 1,5 asteeseen.<\/p>\n

Kokoukseen odotetaan 40 000-50 000 osanottajaa ja se on vuoden suurin YK-kokous.<\/p>\n

Suomella on oma paviljonki Bel\u00e9miss\u00e4, jossa esill\u00e4 on yritysten, yliopistojen sek\u00e4 muiden toimijoiden ilmastoratkaisuja.<\/p>\n

Juttu on julkaistu aikaisemmin 7.11. Julkaisemme sen nyt uudelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eilen10:38 YK:n massiivinen l\u00e4hes 50 000 henke\u00e4 ker\u00e4\u00e4v\u00e4 ilmastokokous COP30 Brasilian Bel\u00e9miss\u00e4 alkaa ensi maanantaina j\u00e4lleen kerran hermostuneissa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":86240,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-86239","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115525044477912932","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86239","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86239"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86239\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86240"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}