{"id":86243,"date":"2025-11-10T11:09:10","date_gmt":"2025-11-10T11:09:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86243\/"},"modified":"2025-11-10T11:09:10","modified_gmt":"2025-11-10T11:09:10","slug":"mita-jos-hajuaisti-katoaa-laakarit-voivat-olla-avuttomia-ongelman-edessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86243\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 jos hajuaisti katoaa? L\u00e4\u00e4k\u00e4rit voivat olla avuttomia ongelman edess\u00e4"},"content":{"rendered":"

\n Muistat varmasti, milt\u00e4 tuntuu menett\u00e4\u00e4 hajuaisti esimerkiksi flunssan yhteydess\u00e4. Yleens\u00e4 tunne on ep\u00e4mukava.\n <\/p>\n

\n Ruoka ei maistu, kun sit\u00e4 ei maista. Hajuton el\u00e4m\u00e4 vie maun kulinaristisista nautinnoista. Jos on koko ik\u00e4ns\u00e4 juonut kahvia eik\u00e4 se yll\u00e4tt\u00e4en en\u00e4\u00e4 maistu, kokemus voi s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n Useimmiten hajuaisti palautuu, mutta joskus se voi h\u00e4vit\u00e4 pidemm\u00e4ksi aikaa.\n <\/p>\n

\n \u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maistamme ja haistamme. N\u00e4ihin aisteihin yhdistyy paljon mielihyv\u00e4\u00e4. Ei vain ruokaan, vaan my\u00f6s muistoihin liittyen. L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 masentuneilla on huonompi hajuaisti, HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Johanna Wikst\u00e9n sanoo.\n <\/p>\n

\n H\u00e4n tapaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n potilaita, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t muun muassa nen\u00e4n sivuonteloiden ongelmista, nen\u00e4n pitkittyneest\u00e4 tukkoisuudesta ja nen\u00e4n alueen kasvaimista. Yleens\u00e4 puutteellinen hajuaisti on h\u00e4irinnyt vastaanotolle tulevaa asiakasta jo pidemm\u00e4n aikaa.\n <\/p>\n

\n \u2013 Siihen on voinut liitty\u00e4 nen\u00e4n tukkoisuutta ja kasvojen paineoiretta. On saatettu k\u00e4rsi\u00e4 joitakin kuukausia tai jopa vuosia, eik\u00e4 ongelman syyt\u00e4 ole selvitetty. Ihminen on voinut tottua siihen, ettei h\u00e4n haista, eik\u00e4 ongelmaa ole pidetty niin akuuttina.\n <\/p>\n

\n Alzheimer-potilaiden kertomuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yksi varhaisista oireista on heikentynyt kyky haistaa asioita.\n <\/p>\n

\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 ilmenee jopa ennen kuin varsinaista diagnoosia on tehty. Tutkimme, miksi n\u00e4in on, kertoo soluneurobiologian professori Katja Kanninen, joka johtaa tutkimusryhm\u00e4\u00e4 Kuopiossa.\n <\/p>\n

\n Tutkimuksesta kerrotaan lis\u00e4\u00e4 jutun lopussa.\n <\/p>\n

\n Huono hajuaisti voi aiheuttaa konkreettisia vaaratilanteita esimerkiksi silloin, jos ihminen ei haista pilaantunutta ruokaa, savua tai ilmassa olevaa kaasua. H\u00e4n on saattanut opetella kysym\u00e4\u00e4n apua toisilta ihmisilt\u00e4 samaan tapaan kuin esimerkiksi v\u00e4risokea.\n <\/p>\n

\n \u2013 Jotkut saattavat olla jopa tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, ett\u00e4 he eiv\u00e4t haista sit\u00e4 mit\u00e4 muut, erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Wikst\u00e9n sanoo.\n <\/p>\n

Haju ja maku yhteydess\u00e4<\/p>\n

\n Tavallisesti hajuaistin ongelmat ovat yhteydess\u00e4 makuaistiin ja p\u00e4invastoin, koska makuaistimus perustuu p\u00e4\u00e4osin hajuaistiin.\n <\/p>\n

\n \u2013 Ihminen maistaa vain hapanta, makeaa, karvasta ja suolaista. Muut aistimukset tulevat hajuaistista, erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Wikst\u00e9n kertoo.\n <\/p>\n

\"Joskus<\/p>\n

\n Joskus nen\u00e4ss\u00e4 oleva polyyppi tai kasvain voi est\u00e4\u00e4 hajun p\u00e4\u00e4syn nen\u00e4n yl\u00e4osiin.\n <\/p>\n

\n Kuva: Lennart Holmberg\n <\/p>\n

\n L\u00e4hetett\u00e4 erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle ei yleens\u00e4 tarvita, jos potilaalla on ennen hajuaistin ongelmia todettu virusinfektio. Jos sen sijaan selv\u00e4\u00e4 infektiota ei ole todettu, lis\u00e4tutkimukset voivat olla tarpeen.\n <\/p>\n

\n \u2013 Silloin tutkitaan nen\u00e4t\u00e4hystyksell\u00e4, onko nen\u00e4ss\u00e4 polyyppi tai kasvain, joka est\u00e4\u00e4 hajun p\u00e4\u00e4syn nen\u00e4n yl\u00e4osiin. Jos tutkimuksissa ei selvi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, vaihtoehtona voi olla kuvantaminen, Wikst\u00e9n kertoo.\n <\/p>\n

\n Nen\u00e4polyyppitauti on melko yleinen vaiva. Siin\u00e4 limakalvo vaurioituu, alkaa turvota ja pullistella, mink\u00e4 seurauksena syntyy ulokkeita eli polyyppeja.\n <\/p>\n

\n Ne hoidetaan yleens\u00e4 nen\u00e4kortisolisuihkeella, joka kutistaa polyypit. Tarvittaessa polyyppeja voidaan kirurgisesti pienent\u00e4\u00e4, mutta ne kasvavat useimmiten takaisin.\n <\/p>\n

Hajuaisti on herkk\u00e4 vaurioille<\/p>\n

\n Kun ihminen hengitt\u00e4\u00e4 ilmaa, siit\u00e4 siirtyy pieni\u00e4 partikkeleja nen\u00e4n hajuepiteelille, joka sijaitsee hajuk\u00e4\u00e4mien p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sielt\u00e4 signaali siirtyy aivoihin, joissa syntyy hajuaistimus.\n <\/p>\n

\n Joskus tutkimuksissa todetaan, ett\u00e4 potilaan hajuaisti on puuttunut syntym\u00e4st\u00e4 asti.\n <\/p>\n

\n \u2013 Jos ihminen on syntynyt ilman hajuaistia, h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, ett\u00e4 se puuttuu. Asia voi selvit\u00e4 h\u00e4nelle vasta aikuisena.\n <\/p>\n

\n Tavallinen nuha vie hajuaistin useimmiten silloin, kun limakalvot turpoavat eiv\u00e4tk\u00e4 hajut p\u00e4\u00e4se perille. Yleens\u00e4 syyn\u00e4 on virus, joka voi my\u00f6s h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 hajuaistimuksen hetkellisesti ilman voimakasta turvotusta.\n <\/p>\n

\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t Wikst\u00e9nin mukaan ole t\u00e4ysin varmoja siit\u00e4, tapahtuuko ihmisen hajuhermosoluissa jotain vai onko kyse esimerkiksi tukisolujen h\u00e4iri\u00f6st\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013 Hajuaisti on herk\u00e4sti muuntuva. Perifeerisen sijainnin vuoksi hermon solut vaurioituvat helposti, mutta korjaantuvat my\u00f6s nopeasti.\n <\/p>\n

\"\u2013<\/p>\n

\n \u2013 Leikkausta ei koskaan tehd\u00e4 hajuaistin takia vaan muista syist\u00e4, erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Johanna Wikst\u00e9n kertoo.\n <\/p>\n

\n Kuva: HUS\n <\/p>\n

\n Jos hajuaisti heikkenee nopeasti, se voi my\u00f6s palautua nopeasti. Sen sijaan hitaasti heikkenev\u00e4 hajuaisti voi ennakoida sit\u00e4, ettei se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palaudu lainkaan.\n <\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4n takia hajuaistin \u00e4killisi\u00e4 muutoksia ei yleens\u00e4 tutkita heti oireen ilmestytty\u00e4, ellei potilaalla ep\u00e4ill\u00e4 kasvainta. Jotkin harvinaiset kasvaimet voivat vied\u00e4 hajuaistin menness\u00e4\u00e4n \u00e4killisesti.\n <\/p>\n

\n Wikst\u00e9nin mukaan n\u00e4iss\u00e4 tapauksissa oireisiin liittyy usein my\u00f6s n\u00e4k\u00f6h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, s\u00e4rky\u00e4, verenvuotoa ja toisen sieraimen tukkoisuutta.\n <\/p>\n

\n Hajuaisti voi h\u00e4vit\u00e4 \u00e4killisesti my\u00f6s, jos ihminen kaatuu ja ly\u00f6 takaraivonsa. T\u00e4r\u00e4hdys vaurioittaa nen\u00e4n tukirakenteita, mutta t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n mekanismia ei tunneta l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 kovin tarkasti.\n <\/p>\n

Hajuharjoittelua ja A-vitamiinia<\/p>\n

\n Wikst\u00e9n kertoo, ett\u00e4 nen\u00e4n paikallishoidoista voi olla apua hajuaistin huoltamisessa. Ensisijaisesti hoito on limakalvojen puhdistusta ja huuhtelua suolavedell\u00e4 nen\u00e4huuhtelukannun avulla.\n <\/p>\n

\n \u2013 Nen\u00e4kortisonisuihkeesta, A-vitamiinista ja Omega 3 -kala\u00f6ljyvalmisteista voi my\u00f6s olla apua. Kortisonia suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi parin kuukauden ajan, jotta se ehtii kunnolla rauhoittaa nen\u00e4n limakalvoa.\n <\/p>\n

\n Hajuaistia on hyv\u00e4 \u201dkouluttaa\u201d haistelemalla esimerkiksi erilaisia ruoka-aineita. Jos nen\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei k\u00e4yt\u00e4 aktiivisesti, se saattaa passivoitua. Ihminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomaa hajuaistin heikkenemist\u00e4. Hajuharjoittelun tulisi kest\u00e4\u00e4 useamman kuukauden.\n <\/p>\n

\"Hajuaistia<\/p>\n

\n Hajuaistia voi ”kouluttaa” haistelemalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti erilaisia tuoksuja useiden kuukausien ajan.\n <\/p>\n

\n Kuva: Vesa-Matti V\u00e4\u00e4r\u00e4\n <\/p>\n

\n \u2013 Harjoittelun aikana haistellaan tuttuja hajuja 10\u201320 sekuntia kerrallaan monta kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Siten hajuaisti voi elpy\u00e4 esimerkiksi viruksen j\u00e4lkeen. Hajujen on oltava selke\u00e4sti eroteltavissa toisistaan.\n <\/p>\n

\n Omilla el\u00e4m\u00e4ntavoilla voi vaikuttaa hajuaistin toimivuuteen, sill\u00e4 esimerkiksi tupakointi heikent\u00e4\u00e4 haistamiskyky\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4 ei tee my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen oleskelu p\u00f6lyisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.\n <\/p>\n

Koronainfektio voi heikent\u00e4\u00e4 hajuaistia<\/p>\n

\n Koronapandemian j\u00e4lkeen on havaittu, ett\u00e4 koronan sairastaneet voivat k\u00e4rsi\u00e4 pitki\u00e4kin aikoja heikentyneest\u00e4 tai kokonaan h\u00e4vinneest\u00e4 hajuaistista.\n <\/p>\n

\n \u00c4skett\u00e4in kerrottiin laajasta Yhdysvaltain terveysinstituutin johdolla toteutetusta tutkimuksesta, jonka mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisist\u00e4 k\u00e4rsii ongelmasta jopa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n

”Jo pidemp\u00e4\u00e4n on ollut tiedossa, ett\u00e4 virukset voivat vied\u00e4 hajuaistin jopa pysyv\u00e4sti. N\u00e4it\u00e4 tapauksia tulee tietooni useita vuodessa.”<\/p>\n

\n Johanna Wikst\u00e9n\n <\/p>\n

\n Erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\n <\/p>\n

\n Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 80 prosenttia niist\u00e4, jotka olivat kertoneet hajuaistinsa muuttuneen koronainfektion j\u00e4lkeen, sai heikon tuloksen kliinisess\u00e4 hajutestiss\u00e4 viel\u00e4 kahden vuoden j\u00e4lkeen. T\u00e4st\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 23 prosenttia oli menett\u00e4nyt hajuaistinsa joko kokonaan tai l\u00e4hes t\u00e4ysin.\n <\/p>\n

\n Yll\u00e4tt\u00e4en 66 prosenttia niist\u00e4 koronan sairastaneista, jotka eiv\u00e4t olleet huomanneet muutoksia hajuaistissaan, saivat normaalia huonommat tulokset testiss\u00e4.\n <\/p>\n

\"Korona<\/p>\n

\n Korona ja muut virukset voivat vied\u00e4 hajuaistin pitk\u00e4ksi aikaa. Pikatesteist\u00e4 tuli arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 pandemian aikana.\n <\/p>\n

\n Kuva: Matti Posio\n <\/p>\n

\n HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Johanna Wikst\u00e9n huomauttaa, ett\u00e4 muutkin yl\u00e4hengitystievirukset kuin korona aiheuttavat hajuaistin menetyst\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013 Jo pidemp\u00e4\u00e4n on ollut tiedossa, ett\u00e4 virukset voivat vied\u00e4 hajuaistin jopa pysyv\u00e4sti. N\u00e4it\u00e4 tapauksia tulee tietooni useita vuodessa. Perusflunssakin voi aiheuttaa hajuaistin menetyksen jopa vuosiksi, Wikst\u00e9n sanoo.\n <\/p>\n

\n Kuitenkin tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 hajuaisti voi palautua jopa kolmeen vuoteen asti, kun nen\u00e4\u00e4 hoidetaan huolellisesti.\n <\/p>\n

Nen\u00e4 voi paljastaa Alzheimer-riskin<\/p>\n

Pauli Reinikainen<\/p>\n

\n Professori Katja Kanninen johtaa soluneurobiologiaan keskittynytt\u00e4 tutkimusryhm\u00e4\u00e4 Kuopiossa sijaitsevassa A.I. Virtanen -instituutissa. H\u00e4nelle hajuaistin ongelmat ovat osa tutkimusta, jossa perehdyt\u00e4\u00e4n solu- ja molekyylitasolla Alzheimerin taudin oireisiin.\n <\/p>\n

\n Tutkimusryhm\u00e4 toivoo, ett\u00e4 tulevaisuudessa hajuaistin oireita voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 Alzheimerin taudin varhaisen diagnosoinnin ty\u00f6kaluna. Ty\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Kuopion yliopistolliselta sairaalalta saatavia, vapaaehtoisilta potilailta ker\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4, jotka analysoidaan laboratorio-olosuhteissa.\n <\/p>\n

\n N\u00e4ytteet ovat paikallispuudutuksessa otettuja pieni\u00e4 koepaloja nen\u00e4ontelon yl\u00e4osan hajuepiteelist\u00e4. Terveit\u00e4 soluja verrataan Alzheimer-potilaiden vastaaviin.\n <\/p>\n

\"Professori<\/p>\n

\n Professori Katja Kanninen toivoo, ett\u00e4 jatkossa tutkijoilla olisi enemm\u00e4n tietoa siit\u00e4, millaisia varhaisia muutoksia kudoksissa tapahtuu. Hajuaistin muutokset on liitetty Alzheimerin tautiin jo useiden vuosien ajan.\n <\/p>\n

\n Kuva: It\u00e4-Suomen yliopiston kuvapankki\n <\/p>\n

\n \u2013 Muutokset liittyv\u00e4t my\u00f6s muihin neurologisiin sairauksiin kuten Parkinsonin tautiin. Syyt\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4, eli emme ymm\u00e4rr\u00e4, miksi hajuaistin ongelmat ilmenev\u00e4t ennen muistioireita.\n <\/p>\n

\n Se tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hajuaisti heikkenee ihmisen ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4, mutta Kannisen tutkimuksessa se ei ole relevantti tieto.\n <\/p>\n

\n \u2013 Olemme havainneet, ett\u00e4 Alzheimer-potilaiden kohdalla tiettyjen hajujen tunnistaminen vaikeutuu. Annamme potilaille teht\u00e4v\u00e4n nimet\u00e4 tiettyj\u00e4 hajuja.\n <\/p>\n

\n \u2013 On mielenkiintoista, ett\u00e4 esimerkiksi sitruunan ja kalan hajut ovat sellaisia, joita ihminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene tunnistamaan. Voi olla mahdollista, ett\u00e4 kyse on siit\u00e4, ettei ihminen pysty yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n hajua sen l\u00e4hteen nimeen.\n <\/p>\n

Tietyt proteiinit muuttuvat<\/p>\n

\n Joitakin yksitt\u00e4isi\u00e4 aiheeseen liittyvi\u00e4 tutkimuksia on jo julkaistu. Tutkijat ovat esimerkiksi havainneet, ett\u00e4 kun tietyt proteiinit osallistuvat ihmisen energia-aineenvaihduntaan solutasolla, ne muuttuvat, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy osaltaan hajutestituloksissa.\n <\/p>\n

\n N\u00e4m\u00e4 proteiinit voivat olla ratkaisevassa asemassa tulevaisuudessa, jos ja kun hajuaistista voisi ennakoida tulevaa Alzheimerin taudin ja muiden neurologisten sairauksien riski\u00e4. Kannisen mukaan t\u00e4m\u00e4 voisi onnistua nen\u00e4st\u00e4 otetulla n\u00e4ytteell\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013 Kyse voisi olla samankaltaisesta nen\u00e4testist\u00e4 kuin mihin totuimme korona-aikana. Nen\u00e4n\u00e4yte on mahdollista tutkia hyvin yksinkertaisilla laboratoriomenetelmill\u00e4, ja n\u00e4ytteen voisi ottaa kotioloissa.\n <\/p>\n

\n T\u00e4h\u00e4n tilanteeseen p\u00e4\u00e4seminen voi kest\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kymmenisen vuotta, sill\u00e4 tutkimukset ovat alkuvaiheessa.\n <\/p>\n

\"Hajuilla<\/p>\n

\n Hajuilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s muistin kannalta. Jos ihminen ei haista, h\u00e4n ei osaa yhdist\u00e4\u00e4 hajua vaaratilanteeseen kuten tulipaloon.\n <\/p>\n

\n Kuva: Jane Iltanen\n <\/p>\n

\n Hiljattain on alkanut uusi yksitt\u00e4inen tutkimus, jossa verrataan nuorehkojen 30\u201340-vuotiaiden aikuisten n\u00e4ytteit\u00e4 70-vuotiaisiin terveisiin henkil\u00f6ihin. Tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 hajuaistin muutoksia pystyt\u00e4\u00e4n havaitsemaan.\n <\/p>\n

\n Kannisen mukaan tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksikin, ett\u00e4 hajuaistilla on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta.\n <\/p>\n

\n \u2013 Jos ihminen ei haista kunnolla, ruokaan liittyv\u00e4 makunautinto v\u00e4henee ja ruokahalu heikkenee. Silloin ruokailutottumukset muuttuvat.\n <\/p>\n

\n \u2013 Siit\u00e4 alkaa kierre, joka johtaa kokonaishyvinvoinnin huononemiseen. Jos pystyisimme est\u00e4m\u00e4\u00e4n hajuaistin muutoksia, se vaikuttaisi my\u00f6nteisesti ihmisen hyvinvointiin.\n <\/p>\n

\n Kanninen my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ongelmat, jotka liittyv\u00e4t hajuaistin parantamiseen.\n <\/p>\n

\n \u2013 Siksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 suojaamaan ihmisen hajuaistia, ett\u00e4 est\u00e4mme tulevat ongelmat.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muistat varmasti, milt\u00e4 tuntuu menett\u00e4\u00e4 hajuaisti esimerkiksi flunssan yhteydess\u00e4. Yleens\u00e4 tunne on ep\u00e4mukava. Ruoka ei maistu, kun sit\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":86244,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-86243","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115525095796543915","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86243","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86243"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86243\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86243"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86243"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86243"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}