{"id":86366,"date":"2025-11-10T13:52:09","date_gmt":"2025-11-10T13:52:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86366\/"},"modified":"2025-11-10T13:52:09","modified_gmt":"2025-11-10T13:52:09","slug":"imf-varoittaa-suomea-kaikkien-aikojen-velkataakasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86366\/","title":{"rendered":"IMF varoittaa Suomea kaikkien aikojen velkataakasta"},"content":{"rendered":"

Julkinen talous|Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF) ennustaa talouden elpymisen alkavan toden teolla vasta ensi vuonna.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF) ennustaa Suomen julkisen talouden velan kasvavan 95 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta viidess\u00e4 vuodessa.<\/p>\n

IMF kehottaa Suomea tasapainottamaan julkista taloutta 1,5 miljardia euroa vuosittain velkaantumisen hillitsemiseksi.<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purra pit\u00e4\u00e4 IMF:n huomioita perusteltuina, mutta arvioi sopeuttamistarpeen olevan suurempi.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) vaatii julkisen talouden tulojen ja menojen tasapainottamisen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, jotta velkaantuminen saadaan viimein kuriin.<\/p>\n

\u201dSuomen julkisen talouden tila on heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti\u201d, IMF sanoo maanantaina julkaistussa lausunnossaan.<\/p>\n

IMF:n uuden ennusteen perusteella Suomen julkisen talouden velka kasvaa viiden vuoden kuluessa 95 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.<\/p>\n

Ennuste on selv\u00e4sti synkempi kuin esimerkiksi valtiovarainministeri\u00f6n arvio, jonka mukaan velkasuhde kasvaisi 91 prosenttiin vuonna 2029.<\/p>\n

Kes\u00e4kuun lopussa velkasuhde oli Eurostatin mukaan 88 prosenttia, mik\u00e4 oli jo enn\u00e4tyksellisen paljon.<\/p>\n

\u201dJulkisen talouden sopeutustoimista huolimatta alij\u00e4\u00e4m\u00e4 pysyy todenn\u00e4k\u00f6isesti jokseenkin muuttumattomana vuonna 2025, mik\u00e4 johtuu julkisten tulojen heikosta kasvusta, puolustusmenojen lis\u00e4yksest\u00e4 sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen aiheuttamista menopaineista.\u201d<\/p>\n

Viime vuonna julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4 kasvoi 4,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.<\/p>\n

\u201dViranomaisten olisi pyritt\u00e4v\u00e4 vakauttamaan julkista taloutta 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (1,5 miljardia euroa) vuosittain, kunnes julkisen talouden rahoitusasema tasapainottuu ja julkinen velka alkaa supistua. Joitakin sopeutustoimia on odotettavissa my\u00f6s ensi vuonna, mik\u00e4 on tervetullutta\u201d, IMF kirjoittaa.<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purran<\/a> (ps) mielest\u00e4 IMF:n huomiot julkisesta taloudesta ovat perusteltuja. H\u00e4nen mukaansa arvio julkisen talouden 1,5 miljardin euron vuosittaisesta tasapainottamisesta on todenn\u00e4k\u00f6isesti alakanttiin.<\/p>\n

\u201dVaikka t\u00e4m\u00e4kin on suuri luku, en valitettavasti usko sen riitt\u00e4v\u00e4n. Olen itse pit\u00e4nyt esill\u00e4 kymmenen miljardin euron tarvetta ensi hallituskaudella, ja sekin voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 pieneksi. Talouden kasvuvauhdista riippuu joka tapauksessa paljon\u201d, Purra sanoo.<\/p>\n

Kiitosta Suomi saa eduskuntapuolueiden lokakuun puoliv\u00e4liss\u00e4 sopimasta velkajarrusta. Se sitoo seuraavat hallitukset pitk\u00e4aikaiseen velkaantumisen taittamiseen. Ainoastaan vasemmistoliitto j\u00e4i sopimuksen ulkopuolelle.<\/p>\n

\u201dSuomen uusi kansallinen finanssipoliittinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6kehikko kuvastaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen. Uudet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t osaltaan ankkuroivat finanssipolitiikkaa, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t julkisen talouden liikkumavaraa ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t markkinoiden luottamukseen kohdistuvia riskej\u00e4\u201d, IMF sanoo.<\/p>\n

IMF julkaisee kerran vuodessa arvionsa j\u00e4senvaltioidensa talouden tilasta ja n\u00e4kymist\u00e4. Maanantaina se julkaisi Suomea k\u00e4sittelev\u00e4n lausuntonsa keskeiset johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

\u201dParlamentaarinen sovinto velkajarrusta on hy\u00f6dyllinen, koska se osoittaa laajapohjaista sitoutumista velkaantumisen hillint\u00e4\u00e4n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 EU:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6t tulevat sitomaan suomalaista finanssipolitiikkaa eik\u00e4 kotimainen kehikko juuri kirist\u00e4 sopeutustarvetta EU-tason s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin verrattuna\u201d, sanoo Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy velkaantumisen kiihtymiseen on hidas talouskasvu.<\/p>\n

IMF arvioi Suomen talouden kasvavan t\u00e4n\u00e4 vuonna vain 0,3 prosenttia ja sen j\u00e4lkeen kahtena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 vuotena 1,5 prosenttia. Talouskasvua voimistaa v\u00e4hitellen etenkin kotimaisen kysynn\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\n

IMF:n mielest\u00e4 viimeaikaiset ty\u00f6markkinauudistukset ovat luoneet perustan talouskasvun vahvistumiselle, mutta ty\u00f6voiman tarjonnan lis\u00e4\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4toimia.<\/p>\n

\u201dTy\u00f6markkinauudistukset ja maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntyminen ovat tukeneet ty\u00f6voiman tarjonnan paljon kaivattua kasvua. Ty\u00f6tt\u00f6myysetuusj\u00e4rjestelm\u00e4n virtaviivaistaminen ja ty\u00f6markkinoiden s\u00e4\u00e4ntelyn kevent\u00e4minen puolestaan vahvistavat ty\u00f6nteon kannustimia.\u201d<\/p>\n

IMF suosittaa yritysten kasvun esteiden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ja painottaa, ett\u00e4 Suomessa edellytykset innovatiivisten alkuvaiheen kasvuyritysten luomiselle ovat vahvat.<\/p>\n

\u201dN\u00e4m\u00e4 yritykset kohtaavat kuitenkin usein liiketoiminnan kasvattamisen esteit\u00e4, mik\u00e4 rajoittaa tuottavuuden kasvua taloudessa. EU:n sis\u00e4isen kaupan esteiden v\u00e4hent\u00e4minen voisi tuoda yrityksille merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4.\u201d<\/p>\n

Fakta<\/p>\n

IMF perustettiin vuonna 1945<\/p>\n