{"id":86640,"date":"2025-11-10T21:11:08","date_gmt":"2025-11-10T21:11:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86640\/"},"modified":"2025-11-10T21:11:08","modified_gmt":"2025-11-10T21:11:08","slug":"ylisukupolviset-traumat-vaikuttivat-johannes-holopaiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86640\/","title":{"rendered":"Ylisukupolviset traumat vaikuttivat Johannes Holopaiseen"},"content":{"rendered":"

N\u00e4yttelij\u00e4 Johannes Holopainen<\/strong> mietti pitk\u00e4\u00e4n, miksi h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toisinaan k\u00e4yt\u00f6s \u00e4rsytti kovasti, ja miksi v\u00e4lill\u00e4 \u00e4iti ei tuntunut ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 ollenkaan. <\/p>\n

H\u00e4n kertoo Anna-lehden<\/a> haastattelussa, ett\u00e4 tajusi vasta hiljaittan, ett\u00e4 kyse on ylisukupolvisista traumoista. Molemmat vanhemmat ovat sotaveteraanien lapsia.<\/p>\n

\u201dKotoaan he saivat sellaisen mallin, ett\u00e4 tunteita, varsinkaan hankalia, ei n\u00e4ytet\u00e4. Kun perheiss\u00e4 ei ollut ty\u00f6kaluja k\u00e4sitell\u00e4 sodan aiheuttamia kolhuja, niist\u00e4 vaiettiin ja ne pyrittiin unohtamaan. Mutta siell\u00e4 ne ovat olleet, pinnan alla.\u201d<\/p>\n

Johannes Holopainen pelk\u00e4si kuolemaa<\/p>\n

Lapsena Johannes Holopainen tunsi j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 yksin vihan, surun ja h\u00e4pe\u00e4n tunteiden kanssa. <\/p>\n

H\u00e4n vet\u00e4ytyi usein oma-aloitteisesti mielikuvitusmaailmoihin viett\u00e4en tuntikausia yksin huoneessaan. Lelut olivat lapselle todellisia olentoja. <\/p>\n

\u201dKai ne loivat turvallisuudentunnetta. Jos jokin pehmoel\u00e4imist\u00e4 putosi vahingossa s\u00e4ngyn alle, asettelin sen vanhan nallen syliin terapiaan. Iltaisin toivottelin jokaiselle erikseen: Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4, Niisku! Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4 Ugabuga! Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4, Kissa!\u201d, n\u00e4yttelij\u00e4 kertoo Anna-lehdess\u00e4.<\/a><\/p>\n

Nukkumaan menness\u00e4 mielen saattoi vallata puristava kuolemanpelko: mit\u00e4 tapahtuu, kun vanhemmat kuolevat? Millaista on, kun Johannesta ei en\u00e4\u00e4 ole? Onko vain pime\u00e4\u00e4 ja tyhj\u00e4\u00e4 ikuisesti?<\/p>\n

\u201dEl\u00e4m\u00e4 oli \u2013 ja on \u2013 niin ihanaa, etten halunnut suostua ajatukseen sen loppumisesta.\u201d<\/p>\n

Keskustelu vanhempien kanssa puhdisti v\u00e4lej\u00e4<\/p>\n

Johannes Holopainen otti jokin aikaa sitten puheeksi vanhempiensa kanssa lapsena t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neet tarpeet. <\/p>\n

N\u00e4yttelij\u00e4 kuvailee keskustelua yhdeksi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaikeimmista, mutta sit\u00e4 seurasi puhdistava kokemus. <\/p>\n

Aiemmin Johannes oli suojannut itsens\u00e4 kielteisyydell\u00e4 ja ajatellut, etteiv\u00e4t vanhemmat kuitenkaan ymm\u00e4rt\u00e4isi. Mutta toisin k\u00e4vi \u2212 \u00e4iti ja is\u00e4 kuuntelivat ja ymm\u00e4rsiv\u00e4t.<\/p>\n

\u201dEn\u00e4\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse arvailla toistemme ajatuksia eik\u00e4 projisoida omia tunteita muihin. On uskomatonta, miten asiat voivat muuttua, kun uskaltaa luottaa ja avata suunsa\u201d, h\u00e4n sanoo Anna-lehden<\/a> haastattelussa.<\/p>\n

Vanhemmat ovat nyky\u00e4\u00e4n Johanneksen parhaimpia yst\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n

\u201dSuhde vanhempiin vaikuttaa my\u00f6s siihen, miten suhtaudun itseeni.\u201d<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Hevimpi reissu -komedia on yksi Johannes Holopaisen rakkaimmista t\u00f6ist\u00e4 \u2013 \u201dT\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n luomamme Sormusten herra\u201d<\/a><\/p>\n

\"Johannes<\/a>
\n \u201dT\u00e4ss\u00e4 on jotain maagista, vilpit\u00f6nt\u00e4 leikkimisen riemua. Se l\u00e4htee Jukasta ja Juusosta, jotka t\u00e4m\u00e4n ovat kirjoittaneet ja ohjanneet. Sielt\u00e4 huumori ja vilpitt\u00f6myys tulevat\u201d, n\u00e4yttelij\u00e4 Johannes Holopainen tuumasi. <\/p>\n

\u00a9 Tiia Ahjotuli <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"N\u00e4yttelij\u00e4 Johannes Holopainen mietti pitk\u00e4\u00e4n, miksi h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 toisinaan k\u00e4yt\u00f6s \u00e4rsytti kovasti, ja miksi v\u00e4lill\u00e4 \u00e4iti ei tuntunut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":86641,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[9620,137,33,31,30,6503,622,17639,32,109],"class_list":{"0":"post-86640","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-anna-lehti","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-johannes-holopainen","14":"tag-nayttelijat","15":"tag-sotatraumat","16":"tag-suomi","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115527462729573957","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86640","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86640"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86640\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86641"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86640"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86640"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86640"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}