Yksi osakemarkkinoiden vanhimmista todennetuista anomalioista on \u201dsell in may and go away\u201d. Suomessa t\u00e4t\u00e4 sijoitusstrategiaa kutsutaan my\u00f6s toukokuuilmi\u00f6ksi. Sen viesti on yksikertaisesti se, ett\u00e4 osakkeet kannattaa myyd\u00e4 toukokuussa, lep\u00e4ill\u00e4 laiturin nokassa rahapussin kanssa ja palata osakemarkkinoille joskus sitten syssymm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Tieteellisesti strategian j\u00e4rkevyytt\u00e4 on tutkittu paljon ja tulokset liev\u00e4sti tukevat t\u00e4t\u00e4 ohjenuoraa. Esimerkiksi vuosina 1970\u20132023 Dow Jonesin tuotto on ollut keskim\u00e4\u00e4rin marras- ja huhtikuun v\u00e4lisell\u00e4 ajanjaksolla yli seitsem\u00e4n kertaa korkeampi kuin kes\u00e4kaudella.<\/p>\n
Iso-Britanniassa 300 vuoden p\u00f6rssidata kertoo, ett\u00e4 talvikuukaudet ovat tuottaneet keskim\u00e4\u00e4rin puolisen prosenttia, kun taas kes\u00e4kuukaudet ovat j\u00e4\u00e4neet jopa pienelle miinukselle.<\/p>\n
Kes\u00e4mme oli s\u00e4\u00e4n puolesta historiallisen upea hieman kolean kes\u00e4kuun j\u00e4lkeen. N\u00e4in oli my\u00f6s sijoitusrintamalla. Toukokuuilmi\u00f6t\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4nyt sijoittaja ei p\u00e4\u00e4ssyt nauttimaan helteist\u00e4 ihan t\u00e4ysin suu messingill\u00e4.<\/p>\n
Indeksitasolla uusia huippuja on kirjoitettu l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in ja tuloskehityskin on ollut, erityisesti USA:ssa, jopa odotuksia vahvempaa. Noin nelj\u00e4 viidesosaa toisen kvartaalin tuloksen jo julkaisseista S&P 500-indeksin yhti\u00f6ist\u00e4 on ylitt\u00e4nyt odotukset.<\/p>\n
Tuloskasvua n\u00e4ytt\u00e4isi kertyv\u00e4n noin 12 prosenttia eli odotuksia enemm\u00e4n. Vaikka tuloskasvu on laaja-alaista, selittyy sen kulmakerroin kuuluisilla seitsem\u00e4ll\u00e4 teknologiaj\u00e4till\u00e4. Niiden tuloskasvu on ollut l\u00e4hes tuplasti odotuksia suurempi, ja lopun S&P 493 -indeksin kasvu j\u00e4\u00e4kin en\u00e4\u00e4 kuuteen pinnaan.<\/p>\n
Asiaan kannattaa suhtautua kriittisesti. Tuloskehitys on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen jakautunutta, ja vaikka leijonaosa yhti\u00f6ist\u00e4 on ylitt\u00e4nyt odotukset, on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 muutamissa hyvin perinteisiss\u00e4 teollisuudenalan yhti\u00f6iss\u00e4 on alkanut n\u00e4ky\u00e4 liiketoiminnan heikentymist\u00e4. My\u00f6s v\u00e4hitt\u00e4iskauppasektorissa alkaa n\u00e4ky\u00e4 jakaantumista.<\/p>\n
Viimeaikaisissa USA:n talousluvuissakin on viitteit\u00e4 talouden hyytymisest\u00e4. Palvelualojen ostop\u00e4\u00e4llikk\u00f6indeksi, joka on USA:n taloudelle erityisen t\u00e4rke\u00e4 kuumemittari sen suuren palvelusektorin takia, on auttamatta ajautumassa alle 50 pisteen kriittisen tason.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myyskorvaushakemukset ovat juuri nyt nousussa ja samaan aikaan my\u00f6s uusien ty\u00f6paikkojen muodostuminen on heikentynyt nopeasti. Hein\u00e4kuussa uusia ty\u00f6paikkoja syntyi vain 73\u2009000 ja ehk\u00e4p\u00e4 suurin uutinen oli se, ett\u00e4 edellisten kuukausien lukuja tarkistettiin alasp\u00e4in per\u00e4ti 258\u2009000:lla.<\/p>\n
Trump ratkaisi t\u00e4m\u00e4n talousongelman antamalla potkut ty\u00f6tilastoviraston pomolle Erika McEntarferille .<\/p>\n
Osakemarkkinoiden arvostustaso on mielest\u00e4ni USA:ssa liian korkealla tasolla n\u00e4ihin pinnan alla kyteviin kehityssuuntiin n\u00e4hden. Schillerin pe-luku l\u00e4hestyy jo lukua 40. Se on huomattavasti korkeammalla kuin vuonna 1929.<\/p>\n
Matkaa vuoden 1999 teknobuumin huipputasoihin on viel\u00e4 kymmenen prosenttia. Ehk\u00e4 nyt on se hetki, kun kannattaa kirjahyllyst\u00e4 kaivaa esiin Morgan Houselin teos \u201dSame as Ever\u201d.<\/p>\n
Tyynt\u00e4 myrskyn edell\u00e4? Volatiliteetti USA:n osakemarkkinoilla on laskenut varsin alhaiselle tasolle kev\u00e4\u00e4n tullikriisin j\u00e4lkeen. Sijoittaja ei jaksa en\u00e4\u00e4 kantaa huolta tulleista tai muista geopoliittisista tulemista.<\/p>\n
N\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 syksyn aikana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n USA:ssa volatiliteetin nousua. Jonkinn\u00e4k\u00f6inen tason korjaus on hyvinkin todenn\u00e4k\u00f6inen skenaario.<\/p>\n
Euroopan osakemarkkinaa tukee maltillisempi arvostus sek\u00e4 se, ett\u00e4 talouden indikaattorit juoksevat eri suuntaan kuin USA:ssa. Tasollisesti voidaan monissa indikaattoreissa olla viel\u00e4 alemmalla tasolla, mutta suunta on p\u00e4invastainen kuin USA:ssa.<\/p>\n
Suomessa minua ovat ilahduttaneet erityisesti teollisuuden uudet tilaukset, jotka osoittavat nyt hyvin vahvasti sit\u00e4 teemaa, josta olen kirjoittanut useasti viimeisen vuoden aikana: eurooppalaisen teollisuuden luottamuksen k\u00e4\u00e4ntyminen pohjista, romahtanut korkotaso ja voimakkaat elvytystoimet tukevat jatkossa erityisesti Helsingin p\u00f6rssin yhti\u00f6iden menoa. Sijoittaja, joka on laittanut rahansa Helsingin p\u00f6rssiin, on menestynyt alkuvuoden aikana roimasti paremmin kuin se, joka on rahansa laittanut USA:n p\u00f6rssiin. Jotenkin minulla on sellainen kutina, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehityskulku saa jatkoa my\u00f6s loppuvuoden osalta.<\/p>\n
Kirjoittaja on Suomen osakes\u00e4\u00e4st\u00e4jien toimitusjohtaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yksi osakemarkkinoiden vanhimmista todennetuista anomalioista on \u201dsell in may and go away\u201d. Suomessa t\u00e4t\u00e4 sijoitusstrategiaa kutsutaan my\u00f6s toukokuuilmi\u00f6ksi.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8684,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,4277,4278,4279,3197,32,78],"class_list":{"0":"post-8683","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-osakemarkkinat","14":"tag-osakkeet","15":"tag-porssikurssit","16":"tag-porssiyhtiot","17":"tag-suomi","18":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8683"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8683\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8684"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}