{"id":86873,"date":"2025-11-11T04:31:08","date_gmt":"2025-11-11T04:31:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86873\/"},"modified":"2025-11-11T04:31:08","modified_gmt":"2025-11-11T04:31:08","slug":"5-tutkitusti-toimivaa-keinoa-muistisairauden-ehkaisyyn","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/86873\/","title":{"rendered":"5 tutkitusti toimivaa keinoa muistisairauden ehk\u00e4isyyn"},"content":{"rendered":"<p>Selvitimme, mink\u00e4laisia ovat uusimmat opit muistisairauksien ehk\u00e4isyst\u00e4.<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Muistisairauksia voi ehk\u00e4ist\u00e4 ja viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 monin tavoin, kertovat uusimmat tutkimukset.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">K\u00e4vely on tehokas keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kognitiivisen heikkenemisen riski\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Suomalaisen FINGER-tutkimuksen mallia sovelletaan nyt useissa maissa muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyn tutkimisessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Monipuolinen el\u00e4m\u00e4ntaparemontti, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi liikuntaa, sosiaalisia aktiviteetteja ja terveellisen ruokavalion, ehk\u00e4isee muistisairauksia eri mekanismien kautta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Alzheimerin taudin l\u00e4\u00e4kehoidossa on otettu <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/terveys\/art-2000011535570.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">merkitt\u00e4v\u00e4 edistysaskel<\/a>, kun markkinoille Suomessakin on tullut ensimm\u00e4inen l\u00e4\u00e4ke, joka hidastaa sairauden etenemist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Viel\u00e4 on silti pitk\u00e4 matka siihen, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeet est\u00e4isiv\u00e4t kokonaan Alzheimerin taudin puhkeamisen, arvioi neurologian dosentti, professori <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Juha%20Rinne\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Juha Rinne<\/a> Ilta-Sanomille aiemmin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Muistisairauksia voi kuitenkin ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 ja viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 monella tavalla. Selvitimme, mink\u00e4laisia ovat uusimmat opit muistisairauksien nujertamisesta.<\/p>\n<p>K\u00e4vely on jopa tehokkain terveysteko<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Jo pitk\u00e4\u00e4n on tiedetty, ett\u00e4 riski sairastua Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin riippuu paljolti geeneist\u00e4, mutta my\u00f6s elintavoilla on suuri merkitys. V\u00e4est\u00f6tasolla on arvioitu, ett\u00e4 jopa 45 prosenttia muistisairauksista olisi sellaisia, joiden taustalla on elintavoilla muokattavissa olevia syit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kes\u00e4ll\u00e4 uutisoitiin <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.nbcnews.com\/health\/aging\/alzheimers-delayed-walking-lifestyle-diet-studies-rcna221024\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tuoreesta tutkimuksesta<\/a>, jonka mukaan k\u00e4vely voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kognitiivisen heikkenemisen eli muun muassa muistin heikkenemisen riski\u00e4. Tutkijoita yll\u00e4tti se, ett\u00e4 k\u00e4vely vaikuttaa tuovan hy\u00f6ty\u00e4 etenkin niille, joilla on APOE4-geenimuoto. Kyseinen geenimuoto lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 sairastua Alzheimerin tautiin. Sit\u00e4 kantaa noin joka kolmas suomalainen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tutkimuksessa oli seurattu kymmenen vuoden ajan liki 3\u202f000:ta osallistujaa. Siin\u00e4 ei selvitetty tarkkoja askelm\u00e4\u00e4ri\u00e4, mutta toisessa, vuonna 2022 tehdyss\u00e4 <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/jamanetwork.com\/journals\/jamaneurology\/fullarticle\/2795819\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tutkimuksessa<\/a> havaittiin, ett\u00e4 jo 3\u202f800 askelta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 mill\u00e4 tahansa nopeudella v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muistisairauden riski\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Joidenkin tutkimusten mukaan k\u00e4vely on jopa tehokkain yksitt\u00e4inen terveysteko hidastamaan kognitiivisia vaurioita.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762835468_478_468.jpg\" alt=\"V\u00e4limeren ruokavalio tai sen kaltainen ruokavalio on hyv\u00e4ksi my\u00f6s aivoterveydelle.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.7777777777777777\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">V\u00e4limeren ruokavalio tai sen kaltainen ruokavalio on hyv\u00e4ksi my\u00f6s aivoterveydelle. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p>Ruokavaliomuutoksista on hy\u00f6ty\u00e4<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Viime vuonna julkaistun laajan <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/society\/article\/2024\/jul\/31\/eating-processed-red-meat-could-increase-risk-of-dementia-study-finds\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">yhdysvaltalaistutkimuksen<\/a> mukaan runsas prosessoidun punaisen lihan sy\u00f6minen voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 riskitekij\u00e4 muistisairauksille. Prosessoidun punaisen lihan korvaaminen terveellisemmill\u00e4 elintarvikkeilla, kuten p\u00e4hkin\u00f6ill\u00e4, pavuilla ja tofulla, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolestaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n muistisairauksien riski\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Maailmalla tutkitaan jatkuvasti my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 ruoka-aineita ja vitamiineja, jotka voivat vaikuttaa muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyyn. Yksitt\u00e4isten ruokien kohdalla lupaavia terveysvaikutuksia on viime vuosina havaittu esimerkiksi pinaatin, lehtikaalin ja muiden vihreiden lehtikasvien sy\u00f6misell\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 kalan sy\u00f6misell\u00e4.<\/p>\n<p>Monipuolinen el\u00e4m\u00e4ntaparemontti toimii<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Yhdysvalloissa julkaistiin t\u00e4n\u00e4 vuonna suuri kliininen tutkimus, jossa selvitettiin, miten el\u00e4m\u00e4ntapamuutos vaikuttaa vanhemmilla ihmisill\u00e4, joilla on kohonnut riski kognitiiviseen heikentymiseen ja dementiaan. Mukana oli yli 2\u202f000 yhdysvaltalaista 60\u201379-vuotiasta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kaksi vuotta kest\u00e4neess\u00e4 tutkimuksessa elintapoja remontoitiin monella rintamalla. Puolet osallistujista sai itse suunnitella el\u00e4m\u00e4ntaparemonttinsa, puolet saivat asiantuntijoiden laatiman ohjelman. Lopputulos oli varsin rohkaiseva: molempien ryhmien kognitiiviset kyvyt kohenivat. Paremmat tulokset tulivat asiantuntijoiden ohjaamassa ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Olennaista on nimenomaan el\u00e4m\u00e4ntapojen remontoiminen monipuolisesti, professori Juha Rinne korostaa. Esimerkiksi pelkk\u00e4 liikunnan lis\u00e4\u00e4minen tai pelkk\u00e4 ruokavalion muuttaminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 tehokasta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 On parempi, ett\u00e4 vaikutetaan moneen tekij\u00e4\u00e4n: on liikuntaa, sosiaalisia aktiviteetteja, mielekk\u00e4it\u00e4 ja itse\u00e4 kiinnostavia harrastuksia, aivojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, V\u00e4limeren ruokavalion kaltainen ruokavalio\u2026<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013 Tietenkin my\u00f6s riskitekij\u00f6iden hoitaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja korkea verensokeri ovat riskitekij\u00f6it\u00e4 muistisairauksille.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">My\u00f6s tupakointi ja runsas alkoholink\u00e4ytt\u00f6 ovat aivoterveydelle haitaksi.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762835468_795_468.jpg\" alt=\"Olennaista on el\u00e4m\u00e4ntapojen remontoiminen monipuolisesti.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.3333333333333333\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Olennaista on el\u00e4m\u00e4ntapojen remontoiminen monipuolisesti. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Monipuolisen el\u00e4m\u00e4ntaparemontin hy\u00f6ty perustuu siihen, ett\u00e4 se vaikuttaa aivoihin monella tavalla, sanoo tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja FINGER-tutkimuksen koordinoija <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Tiia%20Ngandu\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tiia Ngandu<\/a> Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Aivoissa on useita eri mekanismeja, jotka vaikuttavat muistiin ja muistisairauksien riskiin, ja siksi my\u00f6s ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 monipuoliset keinot tepsiv\u00e4t varmimmin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kyseinen yhdysvaltalaistutkimus toteutettiin suomalaisen <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/thl.fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/finger-tutkimushanke\/finger-tutkimuksen-tuloksia\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">FINGER-tutkimuksen<\/a> mallin mukaisesti. FINGER osoitti ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmassa, ett\u00e4 noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehk\u00e4ist\u00e4 muistin heikentymist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009N\u00e4it\u00e4 FINGERi\u00e4 soveltavia tutkimuksia on nyt meneill\u00e4\u00e4n useissa eri maissa, Ngandu kertoo.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Tulevina vuosina tullaankin saamaan paljon lis\u00e4tietoa muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ngandu muistuttaa, ett\u00e4 koskaan ei ole liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 korjata elintapojaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Paras hetki aloittaa on nyt.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762835468_577_468.jpg\" alt=\"Aivoja kannattaa aktivoida eri tavoin, sill\u00e4 ne tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t haasteista ja ep\u00e4mukavuusalueella k\u00e4ymisest\u00e4.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.3333333333333333\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Aivoja kannattaa aktivoida eri tavoin, sill\u00e4 ne tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t haasteista ja ep\u00e4mukavuusalueella k\u00e4ymisest\u00e4. Kuva:\u00a0Colourbox<\/p>\n<p>Varhainen puuttuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Muistisairaus kehittyy pitk\u00e4n ajan kuluessa. Oireilu voi alkaa vasta kymmeni\u00e4 vuosia ensimm\u00e4isten aivomuutosten j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vaikka diagnostiikka kehittyy koko ajan, mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen verikoe tai tutkimus ei toistaiseksi voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tai ennakoida Alzheimerin tautia, vaan siihen tarvitaan useita eri tutkimuksia. Suomessa otettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4inen Alzheimerin taudin verikoe, joka vaikuttaa varsin lupaavalta \u2013 mutta haasteena on, ett\u00e4 se voi antaa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 positiivisia tuloksia. Siksi sit\u00e4 ei kannata tehd\u00e4 kaikille, joilla on muistisairauden oireita.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sairastunut itse ei yleens\u00e4 huomaa ensimm\u00e4isi\u00e4 muistisairauden oireita, vaan muiden kommentit unohteluista voivat l\u00e4hinn\u00e4 ihmetytt\u00e4\u00e4. Jos huomautteluja alkaa kuulua, tutkimuksiin kannattaa hakeutua mahdollisimman varhain.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Mik\u00e4li muistisairaus todetaan, terveydenhuollossa voidaan tarjota l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka voivat lievitt\u00e4\u00e4 oireita. Joillekin harvoille voidaan antaa uusia, nyt markkinoille tulleita l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka saattavat jopa hidastaa taudin etenemist\u00e4, Ngandu sanoo. Ne sopivat kuitenkin vain pienelle osalle muistisairaista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u2013\u2009Terveydenhuollosta saa my\u00f6s tukea ja tietoa, jotta p\u00e4rj\u00e4\u00e4 sairauden kanssa paremmin. Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tueksi pystyy tekem\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s muilla asioilla kuin l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"fact-box__label fact-box__label--container\">Fakta<\/p>\n<p>5 tutkitusti toimivaa keinoa muisti\u00adsairauden ehk\u00e4isyyn1. Sy\u00f6 terveellisesti<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tutkimuksissa on usein todistettu V\u00e4limeren ruokavalion tai vastaavan kaltaisen ruokavalion olevan hyv\u00e4ksi terveydelle \u2013 my\u00f6s aivoterveydelle. V\u00e4limeren ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, hedelmi\u00e4 ja pehmeit\u00e4 rasvoja, ja kohtuullisesti kalaa, munia ja maitotuotteita.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Terveellisen ruokavalion voi koostaa my\u00f6s monella muulla tavalla, vaikkapa paikallisista pohjoismaisista elintarvikkeista. Pohjoismaisessa ruokavaliossa painottuvat muun muassa kala, kasvirasvat, kaurapuuro, v\u00e4h\u00e4rasvaiset maitotuotteet, ruisleip\u00e4, juurekset sek\u00e4 marjat ja omenat. Oliivi\u00f6ljyn sijaan voi hyvin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rypsi- tai rapsi\u00f6ljy\u00e4.<\/p>\n<p>2. Liiku riitt\u00e4v\u00e4sti<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suomalaiset liikuntasuositukset ovat hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta riitt\u00e4v\u00e4lle liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4lle. UKK-instituutin suositusten mukaan ty\u00f6ik\u00e4isen tulisi harrastaa reipasta liikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, tai rasittavaa liikuntaa ainakin 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Lis\u00e4ksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tai tasapainoa tulisi harjoittaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kertaa viikossa. Kun liikunta on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja nousujohteista, siit\u00e4 saa parhaat hy\u00f6dyt irti.<\/p>\n<p>3. Jumppaa my\u00f6s aivoja<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aivojumpasta monelle tulee mieleen ristisanateht\u00e4vien ratkominen. Se on hyv\u00e4\u00e4 jumppaa aivoille, mutta aivoja kannattaa aktivoida monipuolisesti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Aivot tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t haasteista ja ep\u00e4mukavuusalueella k\u00e4ymisest\u00e4. Esimerkiksi kielten opiskelu, k\u00e4sity\u00f6t, musiikin harrastaminen, kirjojen lukeminen, taiden\u00e4yttelyiss\u00e4 k\u00e4yminen, tanssi ja uusien reittien k\u00e4veleminen haastavat aivoja. Verkosta l\u00f6ytyy my\u00f6s erilaisia aivojumppapelej\u00e4, kuten <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.muistipuisto.fi\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Muistipuisto.fi-sivustolta<\/a> l\u00f6ytyv\u00e4t pelit.<\/p>\n<p>4. Tapaa ihmisi\u00e4<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kanssak\u00e4yminen muiden ihmisten kanssa stimuloi aivoja ja kohentaa mielialaa.<\/p>\n<p>5. \u00c4l\u00e4 stressaa<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat ovat sairauksien ennaltaehk\u00e4isemisess\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4, mutta niist\u00e4 ei kannata kantaa liikaa huolta. Kukaan ei el\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 terveellisesti. Jos pyrkii enimm\u00e4kseen terveytt\u00e4 edist\u00e4viin el\u00e4m\u00e4ntapoihin, on jo hyv\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4. Muista my\u00f6s, ett\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 lepo ja uni ovat aivoterveydelle t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body nof-ui-body-medium mb-nof-24 px-nof-16\">L\u00e4hde: Tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tiia Ngandu \/ THL<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Selvitimme, mink\u00e4laisia ovat uusimmat opit muistisairauksien ehk\u00e4isyst\u00e4. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama. Muistisairauksia voi&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":86874,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,34,32,167],"class_list":{"0":"post-86873","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-ilta-sanomat","13":"tag-suomi","14":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115529193046762617","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=86873"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/86873\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/86874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=86873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=86873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=86873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}