Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisemp\u00e4\u00e4 kuin miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa. Taudin syntyyn vaikuttavat useat geneettiset ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olevat tekij\u00e4t, mutta sen tarkkaa syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta. Vuosittain yli tuhat suomalaista sairastuu tyypin 1 diabetekseen, heist\u00e4 valtaosa on lapsia tai nuoria. Taudin hoito edellytt\u00e4\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 insuliinihoitoa pistoksin tai insuliinipumpun avulla. Taudin hoitomenetelm\u00e4t ovat kehittyneet huomattavasti viimeisten vuosikymmenien aikana, diabeteksen hoito vaatii kuitenkin edelleen tarkkaa seurantaa ja vaikuttaa sairastuneen lapsen ja nuoren el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Diabeteksen syntymekanismeja ja ehk\u00e4isy\u00e4 tutkitaan useissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ja kansallisissa tutkimuksissa my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n
Lapsen sairastuminen diabetekseen on l\u00e4heisille j\u00e4rkytys, koska se tapahtuu yll\u00e4tt\u00e4en, vaikka tauti on kehittynyt usein jo pitk\u00e4\u00e4n. Tauti ei koettele vain potilasta, vaan lapsen sairastuminen koskee aina koko perhett\u00e4. Mukana ovat my\u00f6s isovanhemmat ja sairastuminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta ja monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Marita ja Heikki Vaisteen vanhin lapsenlapsi, nyt 27-vuotias Oona, sairastui ykk\u00f6styypin diabetekseen alle kaksivuotiaana.\u00a0<\/p>\n
\u2013 Perheess\u00e4mme ei ole aiemmin todettu diabetesta ja pienen lapsenlapsen sairastuminen kosketti syv\u00e4sti. El\u00e4m\u00e4\u00e4mme tuli uusia asioita mm. verensokerimittausten, insuliinin pist\u00e4misen ja ravintoasioiden opettelemisen my\u00f6t\u00e4. Lapsen sairaus tuntui kohtuuttomalta. Vuosien kuluessa tauti on toki tullut tutummaksi, ja me kaikki olemme siihen tottuneet. Diabeteksen tutkimuksen tukeminen sairauden ehk\u00e4isyn mahdollistamiseksi ja hoidon kehitt\u00e4miseksi on meille syd\u00e4men asia. Olemme olleet mukana TYKS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukijoina alusta alkaen. Nyt on hyv\u00e4 aika muistuttaa, ett\u00e4 on edelleen ajankohtaista ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ty\u00f6t\u00e4, joka edesauttaa tieteellisen tutkimuksen tekemist\u00e4 Tyksiss\u00e4, toteavat Marita ja Heikki Vaiste.<\/p>\n
Marita ja Heikki Vaisteen rahastosta tullaan jakamaan 50 000 \u2013 100 000 euron tutkimus- ja hankeapurahoja tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen sek\u00e4 muuhun lasten ja nuorten diabetestutkimukseen. Ensimm\u00e4inen jako on vuonna 2026.<\/p>\n
Elinvoimainen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 tekee hyv\u00e4\u00e4<\/p>\n
TYKS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustettiin syksyll\u00e4 1999 ja kuluva vuosi 2025 on sen 25. varsinainen toimintavuosi. Juhlavuottaan s\u00e4\u00e4ti\u00f6 viett\u00e4\u00e4 perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4en \u2013 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 jaettiin 250\u00a0000 euroa apurahoina l\u00e4\u00e4ke-, hoito- ja terveystieteiden tutkijoille, joiden tutkimusty\u00f6 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 eri sairauksien diagnostiikkaa ja potilashoidon kehitt\u00e4mist\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 on lis\u00e4ksi Sirkkalankadulla kliininen tutkimuskeskus, joka tarjoaa ty\u00f6skentelytilat kahdeksalletoista tutkijalle.<\/p>\n
\u2013 TYKS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on 25 vuoden kuluessa koonnut merkitt\u00e4v\u00e4n sijoitusomaisuuden, jonka turvin se voi tukea varsinkin uransa alussa olevien tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4. \u00a0Vuosien aikana s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 tukeneet lahjoittajat ovat meille t\u00e4rkeit\u00e4 ja tarvitsemme heit\u00e4 edelleen. Vanhoja ja uusia tutkimushaasteita riitt\u00e4\u00e4. Marita ja Heikki Vaisteen lahjoitus on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 tuki turkulaiselle diabetestutkimukselle, iloitsee TYKS-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnanjohtaja, lastentautien erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Minna Lukkarinen<\/strong>.<\/p>\n