Euroopan turvallisuus ei ratkea sill\u00e4, mit\u00e4 Ukrainassa tapahtuu, vaan sill\u00e4, mink\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Ven\u00e4j\u00e4 tekee l\u00e4nnest\u00e4, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.<\/p>\n
Euroopassa on alettu puhua avoimesti mahdollisuudesta, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 testaa Naton puolustusta l\u00e4hivuosien aikana. Kysymys ei ole siit\u00e4, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4k\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4, vaan siit\u00e4, mit\u00e4 se oppii Ukrainasta. Oppi ratkaisee seuraavan askeleen.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 ei testaa rajoja silloin, kun se kokee olevansa vahva. Se testaa rajoja silloin, kun se olettaa vastapuolen ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on ollut Moskovan ulkopoliittisen ajattelun johdonmukainen peruskaava 2000-luvun alusta l\u00e4htien.<\/p>\n
Sota ei ala voimasta vaan oletuksesta, ett\u00e4 vastapuoli ei k\u00e4yt\u00e4 omaansa. Jokainen Ven\u00e4j\u00e4n tekem\u00e4 sotilaallinen operaatio, painostus tai h\u00e4irint\u00e4toimi on perustunut arvioon siit\u00e4, mink\u00e4laisen vastareaktion se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u2014 tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on toiminut n\u00e4in jo 30 vuoden ajan: T\u0161et\u0161enian sodista, Georgian sotaan, Krimin valtaukseen, It\u00e4-Ukrainan separatistialueisiin ja Syyrian interventioon. Jokainen askel oli seurausta siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4ki mahdollisuuden, ei esteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sama logiikka ohjasi lopulta t\u00e4ysimittaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen Ukrainaan.<\/p>\n
Kun tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> totesi hiljattain The Timesille, ett\u00e4 Euroopalla on viisi vuotta aikaa varautua Ven\u00e4j\u00e4n varalle, h\u00e4n ei puhunut tulevan sodan aikataulusta. H\u00e4n puhui siit\u00e4 ikkunasta, jonka aikana Ven\u00e4j\u00e4 tekee seuraavan strategisen laskelmansa.<\/p>\n Samanlaisia arvioita ovat esitt\u00e4neet my\u00f6s Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte<\/strong>, sek\u00e4 Viron ja Puolan johdot, joiden mukaan Ven\u00e4j\u00e4 hakee tilaisuutta, ei rauhaa.<\/p>\n Saksassa puolustusministeri Boris Pistorius<\/strong> on sanonut \u00e4\u00e4neen, ett\u00e4 Eurooppa on siirtynyt aikaan, jossa puolustuskyky\u00e4 on kasvatettava siksi, ett\u00e4 vakaus ei ole en\u00e4\u00e4 oletusarvo.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 arviot eiv\u00e4t muodosta synkk\u00e4\u00e4 kuoroa, vaan yhteisen havainnon. Euroopan turvallisuus ei ratkea sill\u00e4, mit\u00e4 Ukrainassa tapahtuu, vaan sill\u00e4, mink\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Ven\u00e4j\u00e4 tekee l\u00e4nnest\u00e4.<\/p>\n Ukraina ei ole Ven\u00e4j\u00e4lle vain sotilaallinen taistelukentt\u00e4. Se on oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Ven\u00e4j\u00e4 tarkkailee, kuinka kauan l\u00e4nsi jaksaa, miss\u00e4 vaiheessa tuki politisoituu, milloin keskustelu siirtyy sodan tavoitteista sodan kustannuksiin, ja miten sis\u00e4poliittiset sykli\u00acvaihtelut heijastuvat ulkopoliittiseen sitoutumiseen.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 analysoi rintamaa, mutta n\u00e4kee strategisen tilanteen ennen kaikkea poliittisena ja psykologisena kilpailuna. L\u00e4nsi arvioi sodan kulkua p\u00e4iviss\u00e4 ja viikoissa, Moskova vuosissa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 olisi vahva. P\u00e4invastoin, se on heikentynyt, mutta Ven\u00e4j\u00e4 ei toimi kuten voimansa huipulla oleva valtio. T\u00e4ss\u00e4 piilee vaarallisin v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys.<\/p>\n Heikentyv\u00e4 valtio ei ole v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vet\u00e4ytyv\u00e4. Se voi olla my\u00f6s riskinottoon ajautuva. Historiallisesti valta-aseman rapautuminen on usein lis\u00e4nnyt riskivalmiutta, ei v\u00e4hent\u00e4nyt sit\u00e4.<\/p>\n Siksi Ven\u00e4j\u00e4n tavoite ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole voittaa Ukrainassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksellisesti. Sen tavoite on jatkaa riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n, jotta l\u00e4nsi ep\u00e4ilee itse\u00e4\u00e4n. Jos Ven\u00e4j\u00e4 uskoo, ett\u00e4 l\u00e4nnen tuki on sidottu poliittisiin sykleihin ja mielipideilmaston vaihteluihin, se n\u00e4kee sodan jatkumisen omalta kannaltaan rationaalisena.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se, mit\u00e4 Ukrainasta v\u00e4littyy, on ratkaisevaa. Jos viesti on, ett\u00e4 tukea annetaan niin kauan kuin on tarve, ja ett\u00e4 seuraukset hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, Ven\u00e4j\u00e4 joutuu rajaamaan riskins\u00e4. Jos viesti on ristiriitainen \u2014 tuki jatkuu, mutta keskustelu siirtyy kohti v\u00e4symyst\u00e4, kustannuksia ja sis\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja \u2014 Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4kee siin\u00e4 mahdollisuuden.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 seuraa erityisesti Euroopan sis\u00e4ist\u00e4 politiikkaa. Se huomioi Britannian poliittisen liikkeen muutoksen, jossa Nigel Faragen<\/strong> kaltaiset toimijat haastavat perinteisen ulkopoliittisen konsensuksen.<\/p>\n Se seuraa Saksan sis\u00e4lt\u00e4 nousevaa poliittista liikett\u00e4, joka kyseenalaistaa tuen Ukrainalle ja pyrkii normalisoimaan Ven\u00e4j\u00e4-suhteita.<\/p>\n Se tunnistaa Ranskan poliittisen aikakauden vaihtumisen, jossa strateginen painopiste voi muuttua.<\/p>\n Se havaitsee Keski-Euroopan maiden taipumisen opportunistiseen Ven\u00e4j\u00e4-politiikkaan, jossa lyhyen aikav\u00e4lin taloudelliset hy\u00f6dyt ohittavat pitk\u00e4aikaisen turvallisuusarvion.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 arvioi n\u00e4m\u00e4 kaikki osana samaa kokonaisuutta, jossa l\u00e4nnen tahto ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n Siksi Putinin mahdollinen seuraava liike ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisi laaja hy\u00f6kk\u00e4ys. Sen ei tarvitse vallata alueita horjuttaakseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Rajallinen, tarkasti mitoitettu ja poliittisesti laskettu isku voi tuottaa enemm\u00e4n kuin laaja sotilaallinen operaatio.<\/p>\n Jos Ven\u00e4j\u00e4 katsoo, ett\u00e4 jossain syntyy tilanne, jossa Naton vastaus on ep\u00e4varma, se voi testata yhteisen puolustuksen todellista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n arvoa. Tarkoituksena ei olisi valloitus, vaan ep\u00e4ily. Siin\u00e4 hetkess\u00e4 poliittinen j\u00e4rjestys horjuu enemm\u00e4n kuin yksik\u00e4\u00e4n rintamalinja.<\/p>\n Toinen mahdollinen muoto on pitk\u00e4, kuluttava konflikti, jossa sota ei ole ratkaisu vaan prosessi. Ven\u00e4j\u00e4 voi pyrki\u00e4 uuvuttamaan vastapuolen yhteiskunnallisen kestokyvyn, talouden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon. Se ei edellyt\u00e4 sotilaallista voittoa, vaan aikaa. Sota jatkuu, koska vastapuoli v\u00e4syy nopeammin.<\/p>\n T\u00e4llaisessa strategiassa Ven\u00e4j\u00e4n tavoitteena ei ole saavuttaa ratkaisevaa irtiottoa rintamalla, vaan est\u00e4\u00e4 ratkaiseva irtiotto l\u00e4nnen poliittisessa tahdossa.<\/p>\n Kummassakin skenaariossa ratkaisevaa on viesti, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n nyt. Ei kovuus sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, vaan johdonmukaisuus. Ei retoriikan voima, vaan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ennakoitavuus. Pelote ei synny siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4nsi sanoo olevansa valmis. Pelote syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei l\u00f6yd\u00e4 ep\u00e4selvyytt\u00e4, jota kokeilla.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n riskinoton kierre voidaan katkaista. Se katkeaa, kun Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4kee, ettei l\u00e4nnen tahto ole riippuvainen mielialoista, vaalikalentereista tai alueellisista painotuksista, vaan pysyv\u00e4st\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Euroopan turvallisuusj\u00e4rjestyksen rajoja puolustetaan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rytmin muuttamista, huoltovarmuuden ja puolustusteollisuuden vahvistamista ja poliittisen viestinn\u00e4n kirkastamista. Ei siksi, ett\u00e4 sota olisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaan siksi, ett\u00e4 sota v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n vain, jos sen riski n\u00e4hd\u00e4\u00e4n liian suureksi.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 mittaa rajoja jo nyt meid\u00e4n l\u00e4hell\u00e4mme. It\u00e4meren alueessa on muodostunut laboratorion kaltainen ymp\u00e4rist\u00f6, jossa h\u00e4irint\u00e4 merell\u00e4, ilmatilaloukkaukset ja droonien k\u00e4ytt\u00f6 eiv\u00e4t ole satunnaisia tekoja, vaan kokeiluja. Niill\u00e4 testataan, miten nopeasti ja mill\u00e4 tavalla reagoimme.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 ei ole kyse provokaatioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kyse on siit\u00e4, syntyyk\u00f6 niihin vastaus. Jos reaktio on ep\u00e4selv\u00e4, Ven\u00e4j\u00e4 johtaa siit\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4varmuutta voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Jos vastaus on selke\u00e4 ja yhteinen, riski heikkenee ennen kuin se ehtii kasvaa.<\/p>\n Siksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 yhteisesti, miten ilmatilaa ja merialueita puolustetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4 ei kysy, miss\u00e4 raja kulkee kartalla. Se kysyy, onko raja todellinen.<\/p>\n Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija sek\u00e4 Euroopan parlamentin j\u00e4senen Mika Aaltolan erityisavustaja. Esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajan omia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan turvallisuus ei ratkea sill\u00e4, mit\u00e4 Ukrainassa tapahtuu, vaan sill\u00e4, mink\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Ven\u00e4j\u00e4 tekee l\u00e4nnest\u00e4, kirjoittaa ulko- ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":87117,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,803,28,29,15,18,21,142,637,144,32,19,20,56,16,1262,59,60,61],"class_list":{"0":"post-87116","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-levottomuudet-ja-sodat","20":"tag-main-news","21":"tag-mainnews","22":"tag-news","23":"tag-otsikot","24":"tag-paauutiset","25":"tag-poliitikot","26":"tag-politiikka","27":"tag-presidentti","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-venajan-politiikka","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115530549616892402","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87116","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87116"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87116\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/87117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87116"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87116"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87116"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}