Kielipolitiikka|Tuoreessa selvityksess\u00e4 kehotetaan valppauteen suomen kielen aseman puolesta, mutta suoraa uhkaa ei ole, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaara.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Englannin kieli ei uhkaa suomen asemaa, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaara.<\/p>\n
Vaattovaara viittaa oikeusministeri\u00f6n vuoden 2024 selvitykseen, joka kehottaa valppauteen suomen kielen aseman puolesta.<\/p>\n
Professori kannattaa kielten rinnakkaisuutta ja varoittaa englannin virallistamisesta tai korkeakoulujen hallintokielen muuttamisesta englanniksi.<\/p>\n
Vaattovaaran mukaan nuorten englannin k\u00e4ytt\u00f6 ei ole uusi ilmi\u00f6, eik\u00e4 se uhkaa suomen kielen asemaa.<\/p>\n
Englannin kieli ei uhkaa suomen kielen asemaa, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen professori Johanna Vaattovaara<\/a>.<\/p>\n H\u00e4n kommentoi perussuomalaisten esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 huolta englannin kielen levinneisyydest\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuten Hufvudstadsbladet <\/a>tiistaina uutisoi, perussuomalaiset ovat p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kielistrategiaansa ja vaihtamassa kritiikkins\u00e4 kohdetta ruotsin kielest\u00e4 englantiin.<\/p>\n \u201dKuolettava uhka kohdistuu \u00e4idinkieleemme. Taistelemme englannin herruutta vastaan\u201d, strategiassa sanotaan. Sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 julkaistu eik\u00e4 sill\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole viel\u00e4 puoluejohdon hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Englannin kieli tosiaan on hyvin vahvasti l\u00e4sn\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kulttuurituotteiden kautta, toisaalta esimerkiksi maahanmuuttajien kautta. Onko suomen kieli siis musertumassa englannin luoman paineen alla?<\/p>\n \u201dEnglannin kieli ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole uhka suomelle\u201d, Vaattovaara vastaa.<\/p>\n H\u00e4n viittaa oikeusministeri\u00f6n vuonna 2024 julkaisemaan selvitykseen <\/a>Suomi osallisuuden kielen\u00e4: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa, jonka teki Helsingin yliopiston suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6<\/a>.<\/p>\n Selvityksess\u00e4 kyll\u00e4 kehotetaan valppauteen suomen kielen aseman puolesta, Johanna Vaattovaara huomauttaa.<\/p>\n \u201dMeid\u00e4n ei tule lipsua siihen, ett\u00e4 vaihtaisimme viranomaistoimintojen kielt\u00e4 englanniksi, vaikka tietysti rinnakkaiskielisyys on suotavaa. Mutta ei olisi viisas liike, jos esimerkiksi englannille annettaisiin virallinen asema Suomessa. Tai jos muutettaisiin vaikkapa korkeakoulujen hallintokieli englanniksi, niin kuin on tehty esimerkiksi Hollannissa. Sit\u00e4 on kaduttu j\u00e4lkeenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n Vaattovaara kannattaakin ajatusta eri kielten rinnakkaisuudesta.<\/p>\n \u201dMeill\u00e4 Suomessa on semmoinen hieman vanhanaikainen ajatus, ett\u00e4 kielet ovat aina joko tai: ett\u00e4 meill\u00e4 on joko suomi tai englanti, kun meill\u00e4 voisi paljon enemm\u00e4n olla rinnakkaiskielist\u00e4 toimintaa. Ja hyvin toimivissa ty\u00f6- ja opiskeluyhteis\u00f6iss\u00e4 toimitaankin joustavasti eri kielill\u00e4. Kaikki asianosaiset siin\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s oppivat kieli\u00e4 toisiltaan.\u201d<\/p>\n Englannista on tullut tieteen kansainv\u00e4linen valtakieli, mist\u00e4 johtuen korkeakouluissakin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 paljon.<\/p>\n \u201dKorkeakouluissa englannin k\u00e4ytt\u00f6 on arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, koska ne ovat kansainv\u00e4lisi\u00e4 toimintayhteis\u00f6j\u00e4 ja on ihan sanomattakin selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t tiede ja tutkimus \u2013 ja sen my\u00f6t\u00e4 tutkimuspohjainen opetus \u2013 kehity t\u00e4\u00e4ll\u00e4 omissa liemiss\u00e4\u00e4n\u201d, Vaattovaara sanoo.<\/p>\n Englantia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Suomessa laajasti my\u00f6s ty\u00f6- ja korkeakouluyhteis\u00f6jen ulkopuolella. Suurissa kaupungeissa esimerkiksi vastaan voi tulla tilanteita, joissa asiakaspalvelija ei osaa suomea vaan kommunikointi tapahtuu englanniksi. Maahanmuuttajien lis\u00e4ksi my\u00f6s kantasuomalaiset nuoret viljelev\u00e4t puheessaan runsaasti englanninkielisi\u00e4 sanoja ja ilmauksia.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 olisi helppo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 argumenttina nuorten suomen kielen taitojen heikentymisest\u00e4, mutta silloin my\u00f6s helposti sekoitetaan asioita, Vaattovaara toteaa.<\/p>\n \u201dTietysti yksi asia on se, ett\u00e4 lukutaito on heikentynyt ja mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n luetaan, sit\u00e4 vaikeampaa se on. Mutta se, ett\u00e4 nuoret k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omassa p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessaan tosi paljon lainoja englannista, se ei totisesti ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6. Eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole uusi ilmi\u00f6, ett\u00e4 huolestutaan siit\u00e4, ett\u00e4 nyt nuoriso ei en\u00e4\u00e4 osaa suomea\u201d, Vaattovaara sanoo.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 huoli on ikiaikainen: se on ollut aina, se varmaan tulee aina olemaan ja silti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 edelleen porskutetaan suomen kielell\u00e4, uhkakuvasta toiseen.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kielipolitiikka|Tuoreessa selvityksess\u00e4 kehotetaan valppauteen suomen kielen aseman puolesta, mutta suoraa uhkaa ei ole, sanoo Tampereen yliopiston suomen kielen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":87868,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-87867","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115535272024727727","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87867","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87867"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87867\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/87868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87867"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87867"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87867"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}