{"id":87897,"date":"2025-11-12T07:02:12","date_gmt":"2025-11-12T07:02:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/87897\/"},"modified":"2025-11-12T07:02:12","modified_gmt":"2025-11-12T07:02:12","slug":"mihin-suomessa-kuollaan-syyt-muuttuneet-20-vuodessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/87897\/","title":{"rendered":"Mihin Suomessa kuollaan? \u2013 Syyt muuttuneet 20 vuodessa"},"content":{"rendered":"

L\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong> \u00a0Kuolleisuus on yksi kansanterveyden muutosten kiistattomia mittareita. Tutkimuksessamme kuvataan yleisimpien kuolinsyiden kehityst\u00e4 vuosina 2000\u20132022 ja pohditaan muutosten syit\u00e4.\n<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/strong> \u00a0Aineisto muodostettiin Tilastokeskuksen avoimista tietol\u00e4hteist\u00e4. Syykohtaiset ik\u00e4vakioidut kuolleisuudet laskettiin ICD-10- ja aikasarjaluokittelujen mukaan. Kuolleisuuksien muutosta mallinnettiin Poisson-regressiolla.\n<\/p>\n

Tulokset<\/strong> \u00a0L\u00e4hes kaikissa kuolinsyiss\u00e4 tapahtui muutoksia vuosina 2000\u20132022. Kuolleisuus kaikkiin sy\u00f6piin v\u00e4heni sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla. Samalla sukupuolten v\u00e4linen ero kapeni. Ik\u00e4vakioitu kuolleisuus iskeemiseen syd\u00e4ntautiin pieneni yli 60 %, ja vuonna 2022 se oli toiseksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus Alzheimerin tautiin kuusinkertaistui tarkastelujaksolla: se oli yleisin ik\u00e4vakioitu kuolinsyy vuonna 2022. Itsemurhat, myrkytykset ja alkoholi-itsemurhakuolleisuus v\u00e4heniv\u00e4t. V\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevia kuolemia oli 120 891 eli 10,2 % kaikista kuolemista. Ne v\u00e4heniv\u00e4t trendinomaisesti.\n<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/strong> \u00a0Kuolinsyiden muutokset ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4. Niiden seuranta on olennaista, kun tarkastellaan kansanterveytt\u00e4 ja siihen vaikuttavia toimia.<\/p>\n

Kuolleisuus on yksi kiistattomista mittareista kansanterveyden muutosten tarkastelussa. Se kuvaa luotettavasti kansanterveyden suuria muutoksia: tuorein osoitus on covid-19-taudin aiheuttama kokonaiskuolleisuuden merkitt\u00e4v\u00e4 kasvu. Syykohtaisen kuolleisuuden tarkastelu voi antaa viitteit\u00e4 yleisten riskitekij\u00f6iden muutoksesta mutta my\u00f6s terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja sairauksien hoidossa tapahtuvista muutoksista (1<\/a>).<\/p>\n

Syykohtaisen kuolleisuuden vaikuttavat tekij\u00e4t voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n: 1) koko yhteiskunnan kattavat muutokset, 2) terveydenhuollon ja muihin merkitt\u00e4v\u00e4sti terveyteen vaikuttavien j\u00e4rjestelmien muutokset sek\u00e4 3) sairaudenhoidon vaikuttavuuden ja l\u00e4\u00e4ketieteellisten menetelmien muutokset.<\/p>\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vaikuttaa tyypillisesti koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi alkoholiin, tupakointiin ja tieliikenteeseen liittyvill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 vaikutetaan koko v\u00e4est\u00f6n terveyteen ja samalla kuolleisuuteen.<\/p>\n

Terveyden- ja sosiaalihuollon kehittymisen odotetaan vaikuttavan sek\u00e4 kokonaiskuolleisuuteen ett\u00e4 syykohtaisiin kuolleisuuksiin. Vaikuttava sairauksien ehk\u00e4isy, kuten syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskej\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4 toiminta, voi n\u00e4ky\u00e4 jo kohtalaisen nopeasti kuolleisuusluvuissa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kuvaamme yleisimpien kuolemansyiden kehityst\u00e4 vuosina 2000\u20132022 ja pohdimme havaittujen muutosten syit\u00e4.<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/p>\n

Tutkimusaineisto on per\u00e4isin Tilastokeskuksen (TK) avoimista tietokannoista vuosilta 2000\u20132022. Tietokannoista k\u00e4ytettiin viisivuotisik\u00e4ryhmiin sukupuolittain jaettua vuosittaista v\u00e4est\u00f6rakennetta ja kuolemansyiden tilastoa (2<\/a>,3<\/a>,4<\/a>). Kuolemansyit\u00e4 tarkasteltiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ICD-10-tautiluokitusta (kolmen merkin tarkkuudella) ja TK:n aikasarjaluokitusta (54 luokkaa).<\/p>\n

Aineistoon valittiin mukaan ne peruskuolemansyyt, joihin oli kuollut koko tarkastelujaksolla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. N\u00e4in ollen aineistossa oli mukana 110 kuolemansyydiagnoosia (ICD-10) ja se sis\u00e4lsi kaiken kaikkiaan 82 % kaikista kuolemista.<\/p>\n

V\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevan kuolleisuuden tarkastelussa sovelsimme omaa melko suppeaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4mme: alkoholiper\u00e4iset taudit, tapaturmaiset alkoholimyrkytykset sek\u00e4 tapaturmat ja v\u00e4kivalta (V01\u2013X44, X46\u2013Y89 ja U129).<\/p>\n

Aineistosta laskettiin ik\u00e4vakioidut kuolleisuudet Pohjoismaiden v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen mukaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa vuosien v\u00e4lisen vertailun ik\u00e4rakenteen muutoksista huolimatta. Kuolleisuutta mallinnettiin Poisson-regressiolla, ja kaikki analyysit tehtiin R-ohjelmalla (5<\/a>) (liite 1).<\/p>\n

Tulokset<\/p>\n

Kuvioin ja taulukoin esitetyt tulokset ovat p\u00e4\u00e4osin saatavissa internetiss\u00e4 sovelluksessa https:\/\/jari-haukka.shinyapps.io\/SuomiKSyyt\/.<\/p>\n

L\u00e4hes kaikissa kuolemansyiss\u00e4 on tapahtunut muutoksia vuosina 2000\u20132022 (taulukko 1, kuviot 1\u20133, liitetaulukko 1, liitekuvio 1). Poikkeuksina ovat huulen, suuontelon ja nielun sy\u00f6p\u00e4, primaarinen maksasy\u00f6p\u00e4, kohtusy\u00f6p\u00e4 ja synnynn\u00e4iset ep\u00e4muodostumat sek\u00e4 kromosomipoikkeavuudet \u2013 niiss\u00e4 muutoksia ei havaittu.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Kuolleisuus kaikkiin sy\u00f6piin v\u00e4heni miehill\u00e4 hieman yli 20 % ja naisilla noin 15 %. N\u00e4in ollen miesten ja naisten v\u00e4linen kuolleisuusero kapeni. Miesten sy\u00f6p\u00e4kuolleisuus pysyi kuitenkin naisia suurempana koko tarkastelujakson ajan.<\/p>\n

Yksitt\u00e4isist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tyypeist\u00e4 maha- ja munuaissy\u00f6v\u00e4n sek\u00e4 lymfo-hematologisten sy\u00f6pien ja per\u00e4suolisy\u00f6v\u00e4n aiheuttama kuolleisuus pieneni sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla. Mahasy\u00f6p\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 kuolleisuus pieneni noin puoleen ja munuaissy\u00f6p\u00e4\u00e4n noin kolmanneksella. Melanooman aiheuttama kuolleisuus aluksi kasvoi ja k\u00e4\u00e4ntyi sitten hienoiseen laskuun.<\/p>\n

Naisilla kuolleisuus rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4n ja kohdunkaulan sy\u00f6p\u00e4\u00e4n pieneni, samoin munasarjasy\u00f6v\u00e4n aiheuttama kuolleisuus hieman jakson lopussa. Miehill\u00e4 eturauhassy\u00f6p\u00e4kuolleisuus ja varsinkin keuhkosy\u00f6p\u00e4kuolleisuus pieneniv\u00e4t selv\u00e4sti: muutokset olivat absoluuttisesti suurimpia kaikista sy\u00f6p\u00e4tyypeist\u00e4.<\/p>\n

Kasvava kuolleisuustrendi oli voimakkain naisten keuhkosy\u00f6v\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 selv\u00e4 my\u00f6s miesten maksasy\u00f6v\u00e4ss\u00e4 ja jakson loppupuolella ruokatorvisy\u00f6v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Syd\u00e4n- ja verisuonitaudit, erityisesti sepelvaltimotauti, olivat ylivoimaisesti yleisin kuolinsyy tarkastelujakson aikana. Vuoden 2000 j\u00e4lkeen sepelvaltimotaudin ik\u00e4vakioitu kuolleisuus on pienentynyt yli 60 %, ja vuonna 2022 sepelvaltimotauti oli toiseksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus iskeemiseen syd\u00e4ntautiin on pienentynyt sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 erityisesti naisilla. Naisten kuolleisuus oli noin puolet miesten kuolleisuudesta vuonna 2000 mutta en\u00e4\u00e4 42 % vuonna 2020.<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Yksitt\u00e4isist\u00e4 taudeista on v\u00e4hentynyt erityisesti syd\u00e4men vajaatoiminnan (noin 90 %) mutta my\u00f6s eteisv\u00e4rin\u00e4n (noin 60 %) aiheuttama kuolleisuus (liitekuvio 2). Eteisv\u00e4rin\u00e4n komplikaatioihin (aivoinfarkti ja muut tromboemboliat) liittyv\u00e4 kuolleisuus pieneni sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla. Sukupuolten v\u00e4lisess\u00e4 tarkastelussa naisilla eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 kuolleisuus oli jakson alussa pienemp\u00e4\u00e4 mutta lopussa hieman suurempaa kuin miehill\u00e4. Sit\u00e4 vastoin syd\u00e4men vajaatoiminnan aiheuttama kuolleisuus oli vuonna 2000 yht\u00e4 suurta miehill\u00e4 ja naisilla mutta vuonna 2022 naisilla noin puolet miesten kuolleisuudesta.<\/p>\n

Verenpainetaudin aiheuttama syd\u00e4ntauti oli syd\u00e4n- ja verisuonitaudeista ainoa, johon liittyv\u00e4 kuolleisuus lis\u00e4\u00e4ntyi jakson aikana. Se yli viisinkertaistui, erityisesti miehill\u00e4. Aivoverisuonten tautien \u2013 sek\u00e4 aivoinfarktien ett\u00e4 verenvuotojen \u2013 kuolleisuus puolittui.<\/p>\n

Alzheimerin taudin (ICD-10 G30) kuolleisuus kuusinkertaistui tarkastelujaksolla. Naisten kuolleisuus oli merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempaa (p\n<\/p>\n

Parkinsonin tautiin liittyv\u00e4 kuolleisuus lis\u00e4\u00e4ntyi maltillisesti, noin 1,5-kertaisesti. Sen sijaan muiden tyvitumakkeiden rappeumatauteihin liittyv\u00e4t kuolemat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t huomattavasti, seitsenkertaisesti. Kuolleisuus MS-tautiin ei juurikaan lis\u00e4\u00e4ntynyt (1,2-kertainen ei-merkitsev\u00e4 lis\u00e4ys).<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Itsemurhat, myrkytykset ja alkoholiin liittyv\u00e4 kuolleisuus v\u00e4heniv\u00e4t. Sen sijaan opioidien tai hallusinogeenien aiheuttama myrkytyskuolleisuus suureni koko seurantajakson ajan. Myrkytyskuolleisuus muihin psyykenl\u00e4\u00e4kkeisiin suureni vuoteen 2008 asti mutta pieneni sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kuolleisuus skitsofreniaspektrin tauteihin suureni vuodesta 2018 l\u00e4htien. Tapaturmakuolleisuus (pois lukien myrkytystapaturmat) pieneni vuodesta 2007 l\u00e4htien. Kuolleisuus v\u00e4kivaltaan pieneni vuoteen 2017 asti mutta sen j\u00e4lkeen suureni.<\/p>\n

Kuolleisuus alkoholiper\u00e4isiin tauteihin, alkoholimaksatautiin, \u00e4killiseen haimatulehdukseen ja alkoholimyrkytystapaturmiin suureni seurantajakson alkupuoliskolla ja j\u00e4lleen vuodesta 2018 l\u00e4htien (j\u00e4lkimm\u00e4isint\u00e4 lukuun ottamatta). Sit\u00e4 vastoin kuolleisuus alkoholink\u00e4yt\u00f6n aiheuttamiin elimellisiin aivo-oireyhtymiin tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen h\u00e4iri\u00f6ihin pieneni vastaavina ajanjaksoina.<\/p>\n

Naisten kuolleisuus on useimmissa kuolemansyiss\u00e4 miehi\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4. Varsin monessa kuolemansyyss\u00e4 miesten ja naisten v\u00e4listen kuolleisuuksien erot muuttuivat (liitetaulukko 1, sarake \u201dSukupuolten v\u00e4lisen eron muutoksen p-arvo\u201d).<\/p>\n

V\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevat kuolemansyyt aiheuttivat 10,2 % (n = 120 891) kaikista kuolemista. Kuolleisuus niihin oli trendinomaisesti pienentynyt naisilla vuodesta 2005 ja miehill\u00e4 vuodesta 2008 l\u00e4htien (kuvio 3A ja B). Sukupuolten suhteellinen ero on pienentynyt vuodesta 2005 l\u00e4htien (kuvio 3C).<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

Pohdinta<\/p>\n

Syykohtaisen kuolleisuuden muutoksen tarkasteluun vaikuttavat kuolemansyyn m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen kriteerit, jos ne muuttuvat (6<\/a>). TK:n aikasarjaluokitusta k\u00e4ytettiin, koska siin\u00e4 on pyritty vertailtavuuteen yli ajan. Toisaalta ICD-10-tautiluokituksen kuolemansyyt antavat tarkemman kuvan yksitt\u00e4isten tautien sairastavuuden ja niihin liittyvien riskitekij\u00f6iden kehityksest\u00e4.<\/p>\n

Mielenterveydess\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 oli itsemurhakuolleisuuden jatkuva pieneneminen vuodesta 2000 l\u00e4htien. Samaan aikaan kuolleisuus opioidien tai hallusinogeenien aiheuttamaan myrkytykseen on kuitenkin suurentunut. Kuolleisuus alkoholiper\u00e4isiin tauteihin oli puolestaan 10 vuotta sitten jo pienem\u00e4ss\u00e4 mutta on sen j\u00e4lkeen j\u00e4lleen suurentunut. Samaan aikaan my\u00f6s kuolleisuus v\u00e4kivaltaan ja skitsofreniaspektrin tauteihin on suurentunut.<\/p>\n

Sy\u00f6p\u00e4ilmaantuvuus kaikki sy\u00f6v\u00e4t mukaan lukien on kasvanut tasaisesti, mik\u00e4 heijastaa sek\u00e4 elintapojen, kuten tupakoinnin, ett\u00e4 terveydenhuollon, kuten sy\u00f6p\u00e4seulontojen, vaikutusta. Sy\u00f6p\u00e4kuolleisuuden pienenev\u00e4\u00e4 trendi\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 parantunut ennuste. Yksitt\u00e4isist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tyypeist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on havaittavissa rinta-, per\u00e4suoli-, keuhko- ja maksasy\u00f6viss\u00e4. Lymfo-hematologisten sy\u00f6pien ilmaantuvuus on pysynyt tasaisena. My\u00f6s niiden parantunut ennuste selitt\u00e4\u00e4 kuolleisuuden pienentymisen.<\/p>\n

Keuhkosy\u00f6p\u00e4 on yleisin sy\u00f6p\u00e4kuoleman aiheuttaja. Sen ilmaantuvuus lis\u00e4\u00e4ntyy naisilla ja v\u00e4henee miehill\u00e4, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 erilaiset kuolleisuustrendit. Ennuste on hieman parantunut molemmilla sukupuolilla.<\/p>\n

Eturauhassy\u00f6p\u00e4 on miehill\u00e4 toiseksi yleisin sy\u00f6p\u00e4kuoleman syy, ja sen aiheuttama kuolleisuus v\u00e4heni voimakkaasti. Ruokatorvisy\u00f6v\u00e4n ilmaantuvuus on hieman suurentunut etenkin miehill\u00e4. Ennusteen hienoinen paraneminen ei riit\u00e4 kompensoimaan kasvua, joten kuolleisuus on miehill\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt. Ihomelanooma on ollut voimakkaimmin lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tyyppej\u00e4. Aivan viime vuosina ilmaantuvuustrendi on kuitenkin tasaantunut, mik\u00e4 n\u00e4kyy etenkin miesten melanoomakuolleisuudessa.<\/p>\n

Sepelvaltimotaudin ennuste on parantunut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Uusia ennusteeseen vaikuttavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja niiden hinnat ovat halventuneet. Tarkastelujakson aikana tupakoinnin kielt\u00e4minen julkisilla paikoilla on ollut edistysaskel taudin ehk\u00e4isyss\u00e4. Erityisesti nuorten tupakointi on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

Akuutin sepelvaltimo-oireyhtym\u00e4n hoito on tehostunut. Pallolaajennus varsinkin akuutin sepelvaltimokohtauksen hoidossa on jalkautunut. Tarkasteluaikana varjoainekuvausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 2,5-kertaistui ja pallolaajennusten 3,5-kertaistui (7<\/a>). Sepelvaltimotautia ehk\u00e4isev\u00e4t toimet ehk\u00e4isev\u00e4t my\u00f6s muita sairauksia, kuten dementiaa.<\/p>\n

My\u00f6s eteisv\u00e4rin\u00e4n komplikaatioihin liittyv\u00e4 kuolleisuus pieneni merkitt\u00e4v\u00e4sti tarkastelujakson aikana. Merkitt\u00e4vin edistysaskel ovat hoitosuositukset, joilla on tehostettu eteisv\u00e4rin\u00e4\u00e4n liittyvien tromboembolisten komplikaatioiden ehk\u00e4isy\u00e4 (8<\/a>,9<\/a>). Antikoagulanttihoidon aloituskriteerit ovat vakiintuneet ja muun muassa suoria antikoagulantteja (DOAC) on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, erityisesti jakson j\u00e4lkimm\u00e4isen kymmenen vuoden aikana (10<\/a>). My\u00f6s eteisv\u00e4rin\u00e4n ablaatiohoidot ovat yleistyneet (7<\/a>).<\/p>\n

Aivohalvauksen aiheuttama kuolleisuus on v\u00e4hentynyt, mill\u00e4 on ollut suuri merkitys eteisv\u00e4rin\u00e4n komplikaatioihin liittyv\u00e4n kuolleisuuden pienenemiseen. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 eteisv\u00e4rin\u00e4n hoidossa k\u00e4ytetty antikoagulanttihoito ja sekundaaripreventio ovat kehittyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti akuuttihoidon ohella.<\/p>\n

Syd\u00e4men vajaatoimintaan liittyv\u00e4 kuolleisuus v\u00e4heni erityisen paljon, noin 90 %. Ennustetta ovat parantaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti uudet l\u00e4\u00e4kkeet, kuten reniini-angiotensiini-aldosteronij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n vaikuttavat l\u00e4\u00e4kkeet, neprilysiinientsyymin est\u00e4j\u00e4 ja jakson viimeisin\u00e4 vuosina SGLT-2-est\u00e4j\u00e4t. Lis\u00e4ksi laitehoitojen k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt (7<\/a>). Nyky\u00e4\u00e4n oireenomaisia tiloja ei merkit\u00e4 peruskuolemansyyksi, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osittain syd\u00e4men vajaatoimintaan liittyv\u00e4n kuolleisuuden v\u00e4henemist\u00e4.<\/p>\n

Kuolleisuus kohonneen verenpaineen aiheuttamaan syd\u00e4ntautiin on yll\u00e4tt\u00e4en lis\u00e4\u00e4ntynyt tarkastelujakson aikana. Mahdollinen selitys on, ett\u00e4 aiemmin syd\u00e4men vajaatoiminta k\u00e4sitti ensisijaisesti syd\u00e4men systolisen vajaatoiminnan. Viime aikoina diastolisen vajaatoiminnan merkitys on opittu tunnistamaan paremmin. On arvioitu, ett\u00e4 jopa puolella syd\u00e4men vaajatoimintaa sairastavista syyn\u00e4 on diastolinen vajaatoiminta, jonka yksi aiheuttaja on verenpainetauti (11<\/a>). Todenn\u00e4k\u00f6isesti osa verenpaineen aiheuttamasta kuolleisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 on seurausta my\u00f6s tarkentuneesta diagnostiikasta ja parantuneesta kirjaamisesta.<\/p>\n

Alzheimerin ja Parkinsonin tautien kuolleisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen vaikuttavat Ik\u00e4rakenteen muutos, diagnostiikan kehittyminen ja kuolinsyyksi kirjaamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n

Vaikka MS-taudin esiintyvyys on kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana, kuolleisuus ei juurikaan ole lis\u00e4\u00e4ntynyt. Yksi tekij\u00e4 on hoidon kehittyminen yleisesti: tautiin on vuodesta 1996 alkaen tullut yli 10 erilaista immunologista l\u00e4\u00e4kett\u00e4. L\u00e4\u00e4keturvallisuuden seuranta on tiivist\u00e4nyt potilaiden muutakin seurantaa. Samalla potilaiden sopeutuminen sairauteen on parantunut, mik\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4nyt esimerkiksi syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja itsemurhia. Aggressiiviseen MS-tautiin tehoavia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 alkoi tulla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2006, mik\u00e4 on voinut vaikuttaa kuolleisuuteen jakson loppupuolella.<\/p>\n

Syd\u00e4ntautien suuri v\u00e4heneminen on todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4nnyt muiden syiden aiheuttamaa kuolleisuutta, koska ne ovat tulleet esiin kilpailevina kuolemansyin\u00e4. V\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevat kuolemansyyt ovat kehittyneet samansuuntaisesti kuin muissa Pohjoismaissa (12<\/a>,13<\/a>,14<\/a>).<\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n


\n <\/a><\/p>\n

LIITE 1.
<\/a>
\nLIITETAULUKKO 1.
<\/a>\t\t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4ht\u00f6kohdat \u00a0Kuolleisuus on yksi kansanterveyden muutosten kiistattomia mittareita. Tutkimuksessamme kuvataan yleisimpien kuolinsyiden kehityst\u00e4 vuosina 2000\u20132022 ja pohditaan muutosten…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":87898,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-87897","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115535449045074697","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87897"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87897\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/87898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}