{"id":88156,"date":"2025-11-12T14:15:20","date_gmt":"2025-11-12T14:15:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/88156\/"},"modified":"2025-11-12T14:15:20","modified_gmt":"2025-11-12T14:15:20","slug":"analyysi-veropaiva-naytti-tulokarki-on-taynna-teknologialla-tienaavia-uroksia-ja-tekoaly-hiipii-mukaan-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/88156\/","title":{"rendered":"Analyysi: Verop\u00e4iv\u00e4 n\u00e4ytti \u2013 tulok\u00e4rki on t\u00e4ynn\u00e4 teknologialla tienaavia uroksia ja teko\u00e4ly hiipii mukaan | Talous"},"content":{"rendered":"

Kauppa- ja teollisuuspamppujen Suomi on hiljalleen katoava luonnonvara.<\/p>\n

Verotulok\u00e4rjen ovat lopullisesti miehitt\u00e4neet (ja nimenomaan miehitt\u00e4neet, t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin) ne, jotka ovat keskitt\u00e4neet osaamisensa digi- ja ohjelmistoalalle.<\/p>\n

Tulok\u00e4rki oli j\u00e4lleen kirjava,<\/a> mutta sinne luikerteli aimo annos teko\u00e4ly\u00e4: Silo AI:n myynyt Peter Sarlin<\/strong> ja teko\u00e4lyn h\u00f6yst\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perinnefirma M-Filesilla vaurastuneet Antti<\/strong> ja Mikko Nivala<\/strong>.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Matti H\u00e4ll<\/strong>, Niklas Sonkin<\/strong> ja Ari Kelloniemi<\/strong> ker\u00e4siv\u00e4t k\u00e4rkitulonsa ohjelmistojen voittokululla eli suurelle yleis\u00f6lle tuntemattomampien Admicomin ja Accountorin kaupoilla.<\/p>\n

Otetaan mukaan viel\u00e4 Wolt-tulok\u00e4rki Miki Kuusi<\/strong> ja n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 bittivirrat varastivat itselleen l\u00e4hes koko henkil\u00f6verotuksen k\u00e4rkikymmenik\u00f6n.<\/p>\n

N\u00e4in tulok\u00e4rki on mennyt 20 vuodessa uusiksi<\/p>\n

Suomen muutos on ollut nopea.<\/p>\n

Viel\u00e4 2000-luvun alussa tulok\u00e4rjess\u00e4 jyr\u00e4siv\u00e4t Nokia-johtajat, mediayhti\u00f6 Sanoman omistajat, rahasukujen kuten Hartwallin, Fazerin ja von Rettigin j\u00e4senet sek\u00e4 konepajayhti\u00f6t ja menestyksekk\u00e4\u00e4t kauppaketjut.<\/p>\n

2010-luvulla mukaan tulivat peliyhti\u00f6t ja ohjelmistotalot. Vuoden 2013 tulok\u00e4rki j\u00e4risi, kun puolet Supercellist\u00e4 myytiin miljardikaupalla Japaniin ja koko viiden suurituloisimman nippu tuli yhti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

2020-luku on ollut ruokal\u00e4hettiyhti\u00f6 Woltin ja ohjelmistotalojen vuosikymmen. Joukossa on yh\u00e4 my\u00f6s perinteisten alojen menestyst\u00e4, kuten kuusamolaisen sahayhti\u00f6 P\u00f6lkyn rahakas kauppa It\u00e4valtaan toissavuonna.<\/p>\n

\"Supercellin<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Supercellin perustaja Ilkka Paananen keskell\u00e4 kuuminta pelibuumia vuonna 2017. T\u00e4n\u00e4 vuonna Paananen putosi tulolistalla sijalle 21. Kuva: Jari Kovalainen \/ Yle<\/p>\n

Mutta suuntana on bittivirtojen kiihdytys eli se, miten teko\u00e4lyll\u00e4 pumpataan talouteen lis\u00e4\u00e4 tuottavuutta.<\/p>\n

Siin\u00e4 piilee talouden t\u00e4m\u00e4n hetken kultasuoni, jossa Suomikin on tuoreiden verotietojen perusteella apajilla.<\/p>\n

Henkil\u00f6menestyjien lis\u00e4ksi teko\u00e4ly alkaa hiipi\u00e4 yhteis\u00f6verolistalle<\/a>: Silo AI:n teko\u00e4lymenestyksest\u00e4 syntynyt Post Scriptum -yhti\u00f6 nousi sijalle 17, vahvojen ja perinteisten finanssikonsernien Sammon ja Mandatumin v\u00e4liin.<\/p>\n

Jos laajennetaan n\u00e4k\u00f6kulmaa, niin viime viikolla uutisoitiin ett\u00e4 koko startup-sektorin merkitys Suomen taloudelle on kasvanut.<\/p>\n

\"Suomalaisten<\/p>\n

Startup-yritysten ja startup-taustaisten yhti\u00f6iden yhteenlaskettu liikevaihto arvioitiin 12,5 miljardiksi euroksi, vaikkei kaikkea myynti\u00e4 kyetty laskemaan mukaan.<\/p>\n

Se ei ole viel\u00e4 kaiken mullistava luku, vaan suunnilleen yht\u00e4 suuri kuin Keskon vuotuinen liikevaihto. Suurimmat yhteis\u00f6veron maksajat ovat yh\u00e4 perinteisi\u00e4 yrityksi\u00e4: OP, Nordea, K- ja S-ryhm\u00e4, Bayer, Fortum, L\u00e4hi-Tapiola ja Sandvik.<\/p>\n

Mutta startupit ovat kasvaneet ripe\u00e4mmin kuin perinteiset yritykset. Hype on kypsynyt euroiksi, ty\u00f6paikoiksi ja vientituloiksi, ja lis\u00e4\u00e4 tulee kun startup-menestyj\u00e4t p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t voitoillaan uusia startupeja.<\/p>\n

Rahat menev\u00e4t miesten taskuun<\/p>\n

Digimenestyksen pinnan alla on vahva yhteiskunnallinen virtaus: tienaaminen on yh\u00e4 miesten juttu.<\/p>\n

Kaikkein ter\u00e4vimm\u00e4ss\u00e4 tulok\u00e4rjess\u00e4 kahdenkymmenen kovatuloisimman joukossa on vain kaksi naista ja viidenkymmenen k\u00e4rjess\u00e4 viisi.<\/p>\n

Ero pysyy h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n suurena, kun listaa kelataan eteenp\u00e4in. Yli 150\u00a0000 euroa tienanneista l\u00e4hes nelj\u00e4 viidest\u00e4 on miehi\u00e4 \u2013 naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, mutta asetelma on edelleen selv\u00e4.<\/p>\n

Perussyy tunnetaan: teknologia-alat, joilla isot rahat nyt vuollaan, vet\u00e4v\u00e4t puoleensa enemm\u00e4n miehi\u00e4<\/a>. Joillain aloilla miehi\u00e4 on jopa 80 prosenttia opiskelijoista, ja kun opiskeluista siirryt\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja yritysmaailmaan, rakenteet tahtovat viel\u00e4kin muodostua miehisiksi.<\/p>\n

Syvemm\u00e4t kysymykset ovat hankalia: kiinnostaako kilpailuvetoinen rahanteko enemm\u00e4n miehi\u00e4? Onko taloudessa yh\u00e4 valloillaan alfa-kulttuuri, jossa miehet mittaavat kuka on kukkulan kuningas?<\/p>\n

Ja lietsooko raha- ja menestyshype yh\u00e4 enemm\u00e4n sellaista yhteiskuntaa, jossa rahaa taotaan satsaamalla tekniikkaan ja ihmisiin satsaaminen, kuten hoiva tai hyvinvointi, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tuhlaamisena?<\/p>\n

\"Marianne<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Woltin Marianne Vikkula Slushin toimitusjohtajana vuonna 2017. Kuva: Tiina Jutila \/ Yle<\/p>\n

Tulolistan sijalle 16 ylt\u00e4nyt Woltin toimitusjohtaja Marianne Vikkula<\/strong> toivoo medialle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n viestiss\u00e4<\/a>, ett\u00e4 h\u00e4nen esimerkkins\u00e4 kannustaisi naisia.<\/p>\n

\u2013 Tarvitsemme entist\u00e4 enemm\u00e4n sek\u00e4 nuoria ett\u00e4 naisia listoille. Mik\u00e4li t\u00e4llainen n\u00e4kyvyys inspiroi edes yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 tarttumaan mahdollisuuksiin tai l\u00e4htem\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4ksi, se on mielest\u00e4ni hyv\u00e4 asia, Vikkula kirjoittaa.<\/p>\n

Tulok\u00e4rki Miki Kuusi johtaa joukkoja edest\u00e4<\/p>\n

Sanalla \u201dvero\u201d on Suomessa hyv\u00e4 kaiku.<\/p>\n

Verohallinnon Innolinkill\u00e4 teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4<\/a> tiedusteltiin \u00e4skett\u00e4in veronmaksuhalukkuutta \u2013 89 prosenttia ilmoitti verojen ker\u00e4\u00e4misen hyvinvointivaltion yll\u00e4pit\u00e4miseksi olevan t\u00e4rke\u00e4 asia, 70 prosenttia sanoi maksavansa verot mielell\u00e4\u00e4n ja 66 prosenttia tunsi saavansa veroille vastinetta.<\/p>\n

Vain 13 prosenttia kertoi, ett\u00e4 verojen maksamisesta j\u00e4\u00e4 paha mieli, ja 20 prosentin mielest\u00e4 veronkierto on jossain m\u00e4\u00e4rin oikeutettua, jos varoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tuhlaillen.<\/p>\n

Otos oli p\u00e4tev\u00e4, tuhat suomalaista. Aiemmissa kyselyiss\u00e4 tulokset ovat olleet hyvin samanlaisia.<\/p>\n

\"Miki<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tulok\u00e4rki Miki Kuusi julkistamassa Wolt-kirjaa syyskuussa. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Ratkaisevaa on, mit\u00e4 menestyneimm\u00e4t suomalaiset ajattelevat, sill\u00e4 suurituloisten yhteiseen kassaan maksama veropotti on merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Kaksikymment\u00e4 suurituloisinta maksoi viime vuonna yhteens\u00e4 170 miljoonaa euroa tuloveroa. Yrityspuolella kymmenen menestyneint\u00e4 konsernia maksoi puolestaan 1,5 miljardia euroa yhteis\u00f6veroa.<\/p>\n

Voi ajatella, ett\u00e4 tulok\u00e4rki Miki Kuusi johtaa joukkoja edest\u00e4. H\u00e4nen 80 miljoonan euron tuloistaan puolet menee verottajalle, ja Kuusi on aina kertonut<\/a> maksavansa verot mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kauppa- ja teollisuuspamppujen Suomi on hiljalleen katoava luonnonvara. Verotulok\u00e4rjen ovat lopullisesti miehitt\u00e4neet (ja nimenomaan miehitt\u00e4neet, t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin)…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":88157,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[432,431,2786,33,31,30,16666,32,78,91,92,433,17767,17850,2186],"class_list":{"0":"post-88156","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tekoaly","8":"tag-ai","9":"tag-artificial-intelligence","10":"tag-elinkeinoelama","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-startup-yritys","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-technology","18":"tag-teknologia","19":"tag-tekoaly","20":"tag-verotiedot","21":"tag-verotulot","22":"tag-verotus"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115537151588606985","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88156","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88156"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88156\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88157"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88156"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88156"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88156"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}