![\"Retkell\u00e4](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/pFyAU1gDbn1VOOxC50JDBrRYsiE.jpg\")
<\/a><\/p>\nRetkell\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Hanne Manelius<\/p>\n
Yli\u00f6<\/p>\n
Matti Nieminen & Tapani Kauppinen<\/p>\n
Tavallisen l\u00e4hiluonnon t\u00e4rkeyteen on havahduttu Suomessa viime vuosina. Luontoymp\u00e4rist\u00f6jen terveysvaikutukset tunnetaan jo laajasti: ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t stressi\u00e4, ahdistusta ja masennusta, parantavat fyysist\u00e4 terveytt\u00e4 ja vahvistavat el\u00e4m\u00e4nhallinnan tunnetta. <\/p>\n
Sitran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa luonto voi tuottaa vuosittain satojen miljoonien eurojen s\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n
Selvitys suosittaa Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa \u2013 ja nyt ollaan ottamassa ensimm\u00e4isi\u00e4 askeleita sen suuntaan.<\/p>\n
Luontoymp\u00e4rist\u00f6jen hy\u00f6dyt tunnistetaan entist\u00e4 selvemmin my\u00f6s sosiaali- ja terveystoimessa. Hyvinvointialueet ovat ottamassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen digitaaliset palvelutarjottimet, joilta l\u00f6ytyy tietoa paikallisista luontokohteista ja luontopalveluja tuottavista toimijoista. <\/p>\n
Palvelutarjottimien avulla asiakkaille voidaan etsi\u00e4 luontol\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 palveluja ja toimintaa. Osassa hyvinvointialueista ihminen voi saada luontol\u00e4hetteen, jolla h\u00e4net ohjataan luontopalveluihin ja luontoavusteisiin toimintoihin.<\/p>\n
Jotta voimme valjastaa luonnon terveyshy\u00f6dyt, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hiluonto on kaikille saavutettavissa. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO tarjoaa my\u00f6s tunnusluvun maank\u00e4yt\u00f6n suunnitteluun: l\u00e4hiluontoon tulisi olla matkaa alle 300 metri\u00e4. <\/p>\n
Suomessa olemme t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 asemassa. Luonto on suomalaisia l\u00e4hell\u00e4 ja moni my\u00f6s tunnistaa omakohtaisesti luonnon ja terveyden v\u00e4lisen yhteyden. <\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaistun Luontobarometrin mukaan per\u00e4ti 97 prosenttia suomalaisista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luonto lis\u00e4\u00e4 ihmisen hyvinvointia ja terveytt\u00e4. Yli puolet suomalaisista pit\u00e4\u00e4 luontoalueista t\u00e4rkeimpin\u00e4 kodin l\u00e4hell\u00e4 olevaa luontoa: puistoja, metsi\u00e4, polkuja, rantoja ja vesist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Osassa hyvinvointialueista ihminen voi saada luontol\u00e4hetteen, jolla h\u00e4net ohjataan luontopalveluihin ja luontoavusteisiin toimintoihin.<\/p>\n
Luonto on tunnetusti ja tutkitusti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suomalaisille. Luontobarometrissa yli puolet (52 prosenttia) piti luontoa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja 29 prosenttia t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. <\/p>\n
Suomalaisten tiivis suhde luontoon on t\u00e4rke\u00e4 kansallinen resurssi, joka tulee valjastaa vahvemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osana hyvinvointia ja kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n
Luonto tarjoaa psyykkisesti elvytt\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n, joka auttaa palautumaan negatiivisista kokemuksista ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ahdistusta. Luontokokemukset vahvistavat my\u00f6s tunnetta el\u00e4m\u00e4n hallinnasta.<\/p>\n
Luonnossa toimiminen kehitt\u00e4\u00e4 sopeutumiskyky\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n selviytymistaitoja, joita voidaan soveltaa my\u00f6s poikkeusoloissa, kuten s\u00e4hk\u00f6katkoissa tai evakuointitilanteissa. Luonnossa oleminen ja toimiminen opettaa varautumista ja rauhallisuutta.<\/p>\n
Kykymme liikkua eri vuodenaikoina metsiss\u00e4, vesill\u00e4, soilla ja tuntureilla on osa suomalaista osaamista. Luontotaidot ovat toistaiseksi s\u00e4ilyneet Suomessa hyvin. Luonnon virkistysk\u00e4yt\u00f6n valtakunnallisen inventoinnin mukaan 97 prosenttia kertoo osaavansa marjastaa, 87 prosenttia kalastaa, 74 prosenttia sienest\u00e4\u00e4 ja 89 prosenttia retkeill\u00e4. <\/p>\n
Viime k\u00e4dess\u00e4 luontoyhteys auttaa puolustautumisessakin.<\/p>\n
Kansaamme on verrattu katajaan, jonka tunnettuihin ominaisuuksiin lukeutuvat sitkeys ja kest\u00e4vyys. Euroopan vanhin puuvartinen kasvi on Lapissa Kevolta l\u00f6ydetty kataja, jolta laskettiin elinik\u00e4\u00e4 huimat 1647 vuotta. <\/p>\n
Voisiko Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleisemminkin esimerkki\u00e4 Euroopassa, kuinka luonnosta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 elpymist\u00e4, kest\u00e4vyytt\u00e4 ja sitkeytt\u00e4 \u2013 paljon puhuttua resilienssi\u00e4?<\/p>\n
Matti Nieminen<\/p>\n
erityisasiantuntija<\/p>\n
ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6<\/p>\n
Tapani Kauppinen <\/p>\n
kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomessa ollaan ottamassa ensi askelia kohti kansallista luontoterveysohjelmaa, kirjoittavat kansallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman ohjausryhm\u00e4n j\u00e4senet Matti Nieminen ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":88236,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-88235","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115537603791533799","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88235","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88235"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88235\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88236"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88235"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88235"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88235"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}