{"id":88340,"date":"2025-11-12T19:06:11","date_gmt":"2025-11-12T19:06:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/88340\/"},"modified":"2025-11-12T19:06:11","modified_gmt":"2025-11-12T19:06:11","slug":"pe-siihen-et-koske-toimii-myos-lokkeihin-tutkimus-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/88340\/","title":{"rendered":"”P*****e, siihen et koske!\u201d toimii my\u00f6s lokkeihin, tutkimus kertoo"},"content":{"rendered":"

Legendaarinen nettivideo suomalaismiehest\u00e4 huutamasta kirouksia karhulle<\/a> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 oppeja my\u00f6s lokkien kanssa el\u00e4miseen.<\/p>\n

Tuoreen tutkimuksen mukaan huutaminen on nimitt\u00e4in tehokkain keino karkottaa lokkeja. Kiroilu tai korkea \u00e4\u00e4nenvoimakkuus ovat valinnaisia.<\/p>\n

Tutkimusartikkeli<\/a> aiheesta on julkaistu The Royal Societyn Biology Letters -tiedelehdess\u00e4. <\/p>\n

Kun harmaalokki sy\u00f6ksyy kohti vaikkapa j\u00e4\u00e4tel\u00f6t\u00f6tter\u00f6\u00e4 kes\u00e4isell\u00e4 torilla, on monella meist\u00e4 tapana heiluttaa k\u00e4si\u00e4 kiihke\u00e4sti tai painella jonnekin suojaan. Brittitutkijat ovat kuitenkin l\u00f6yt\u00e4neet yksinkertaisemman ratkaisun: riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen huudon. Heid\u00e4n mukaansa huudon ei edes tarvitse olla kovin kova, kirjoittaa<\/a> Guardian. <\/p>\n

Exeterin yliopiston el\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkijat testasivat 61 harmaalokkia yhdeks\u00e4ss\u00e4 rannikkokaupungissa Cornwallissa selvitt\u00e4\u00e4kseen tehokkainta tapaa torjua h\u00f6yhenpeitteinen uhka. Tutkijat asettivat annoksen ranskanperunoita paikkaan, jossa lokit varmasti l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t ne.<\/p>\n

Kun lokki l\u00e4hestyi, tutkijat toistivat kolmea \u00e4\u00e4nitett\u00e4. Ensin miehen \u00e4\u00e4ni huusi: \u201dEi, pysy loitolla, tuo on minun ruokaani!\u201d Sitten samaa viesti\u00e4 toistettiin normaalilla puhe\u00e4\u00e4nell\u00e4, ja lopuksi kuunneltiin \u201cneutraalia\u201d punarinnan laulua.<\/p>\n

Tulokset olivat selke\u00e4t: l\u00e4hes puolet huuto\u00e4\u00e4nelle altistuneista linnuista lensi pois minuutin sis\u00e4ll\u00e4. Vain 15 prosenttia normaalille puhe\u00e4\u00e4nelle altistuneista lokeista lensi pois, vaikka loput k\u00e4veliv\u00e4tkin ruuasta poisp\u00e4in ilmeisesti aistien vaaran. Sit\u00e4 vastoin 70 prosenttia linnunlaulua kuulleista lokeista pysyi paikallaan.<\/p>\n

Huutavan ja puhuvan \u00e4\u00e4nen \u00e4\u00e4nenvoimakkuus oli sama, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 lokit reagoivat pikemminkin viestin akustisiin ominaisuuksiin kuin sen \u00e4\u00e4nekkyyteen.<\/p>\n

Tutkimus on todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4inen, jossa testataan, havaitsevako luonnonvaraiset, vangitsemattomat el\u00e4imet eroja ihmisen \u00e4\u00e4niss\u00e4, jotka lausuvat samat lauseet samalla \u00e4\u00e4nenvoimakkuudella.<\/p>\n

\u201dHavaitsimme, ett\u00e4 kaupunkilokit olivat valppaampia ja nokkivat v\u00e4hemm\u00e4n ruoka-astiaa, kun toistimme niille miehen \u00e4\u00e4nen, olipa se puhuva tai huutava\u201d, sanoo tutkija Neeltje Boogert<\/strong>.<\/p>\n

\u201dMutta ero oli siin\u00e4, ett\u00e4 lokit lensiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin pois huudosta ja k\u00e4veliv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin pois puheesta. Joten kun yrit\u00e4t pelotella pois lokkia, joka yritt\u00e4\u00e4 varastaa ruokaasi, puhuminen saattaa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ne, mutta huutaminen on tehokkaampi saamaan ne lent\u00e4m\u00e4\u00e4n pois.\u201d<\/p>\n

Boogert korostaa, ett\u00e4 tutkimus osoitti lintujen karkottamisen olevan mahdollista ilman niiden vahingoittamista.<\/p>\n

\u201dNe ovat suojelun kannalta huolestuttava laji, ja t\u00e4m\u00e4 koe osoittaa, ett\u00e4 on olemassa rauhanomaisia tapoja karkottaa niit\u00e4 ilman fyysist\u00e4 kosketusta.\u201d<\/p>\n

Voit lukea lis\u00e4\u00e4 aiheesta Guardianin uutisesta<\/a> ja itse tutkimusartikkelista<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Legendaarinen nettivideo suomalaismiehest\u00e4 huutamasta kirouksia karhulle sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 oppeja my\u00f6s lokkien kanssa el\u00e4miseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan huutaminen on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":88341,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,1425,118,32,119],"class_list":{"0":"post-88340","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-linnut","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115538295716555039","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88340"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88340\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}