T\u00e4htitiede|T\u00e4h\u00e4n asti on todennettu vain supernovien j\u00e4lkeisi\u00e4 p\u00f6ly- ja kaasusumuja.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat ensi kertaa havainnoineet supernovan synnyn alkuvaiheita. T\u00e4h\u00e4n asti on voitu havaita vain supernovien j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 kaasu- ja p\u00f6lypilvi\u00e4.<\/p>\n
Havainto tehtiin ESO:n VLT-teleskoopin laittein Chiless\u00e4 huhtikuussa 2024. Iso t\u00e4hti SN\u202f2024ggi r\u00e4j\u00e4hti supernovana et\u00e4isess\u00e4 galaksissa.<\/p>\n
T\u00e4htitieteilij\u00e4t saivat uutta tietoa massiivisten t\u00e4htien kuolemasta ja supernovien synnyst\u00e4, kertovat tutkijat.<\/p>\n
T\u00e4htitieteIlij\u00c4T ovat ensi kertaa todenneet ison t\u00e4hden eli supernovan r\u00e4j\u00e4hdyksen pian r\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Supernova SN\u202f2024ggi:n synnyst\u00e4 saatiin tietoa ESO:n<\/a> eli Euroopan etel\u00e4isen observatorion VLT-teleskoopilla<\/a>. Se sijaitsee Chiless\u00e4 Atacaman autiomaassa.<\/p>\n R\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 osattiin odottaa. Supernovan r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 voitiin siksi havainnoida nopeasti heti r\u00e4j\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen, sill\u00e4 t\u00e4htitieteilij\u00f6iden yhteis\u00f6 toimi nopeasti.<\/p>\n Supernova SN\u202f2024ggi:n r\u00e4j\u00e4hdys havaittiin ensi kertaa kiinalaisella teleskoopilla y\u00f6ll\u00e4 paikallista aikaa 10. huhtikuuta 2024.<\/p>\n Apulaisprofessori Yi Yang<\/a> Tsinghuan yliopistosta Pekingist\u00e4 l\u00e4hetti noin 12 tuntia havainnon j\u00e4lkeen pyynn\u00f6n ESO:lle.<\/p>\n H\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 sen suuri VLT-teleskooppi suunnattaisiin kohti supernovaa.<\/p>\n VLT sai napattua dataa r\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4 11. huhtikuuta 2024, vain 26 tuntia alkuper\u00e4isen havainnon j\u00e4lkeen.<\/p>\n SUpernova SN\u202f2024ggi sijaitsee galaksissa, jonka luettelonimi on NGC\u202f3621.<\/p>\n Galaksi on Maasta katsottuna Vesik\u00e4\u00e4rmeen t\u00e4hdist\u00f6n suunnassa, noin 22 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4, kertoo ESOn tiedote<\/a>.<\/p>\n \u201dVLT havaitsi vaiheen, jossa t\u00e4hden keskustan l\u00e4hell\u00e4 tapahtunut r\u00e4j\u00e4hdys sai t\u00e4hden aineen sy\u00f6ksym\u00e4\u00e4n t\u00e4hden pinnan l\u00e4pi\u201d, sanoo Dietrich Baade<\/a>, ESO:n t\u00e4htitieteilij\u00e4.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 vaihetta ei en\u00e4\u00e4 olisi voitu havaita p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n Tiedeartikkeli t\u00e4st\u00e4 ilmestyi Science Advances -tiedelehdess\u00e4. Yang on tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja, Baade toinen kirjoittaja.<\/p>\n Supernova syntyy, kun yli kahdeksan kertaa Auringon kokoisen t\u00e4hden polttoaine loppuu.<\/p>\n Silloin massiivisen t\u00e4hden ydin romahtaa. Ydint\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t massakuoret putoavat ytimen p\u00e4\u00e4lle ja kimpoavat siit\u00e4. Isku levi\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4in.<\/p>\n T\u00e4hden pinnalle vapautuu silloin suunnaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 energiaa. Syntyy supernova, joka kirkastuu.<\/p>\n Supernova SN\u202f2024ggi:n kantat\u00e4hden r\u00e4j\u00e4hdys oli t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. Se oli alun perin punainen superj\u00e4ttil\u00e4inen, jonka massa oli 12\u201315 kertaa Auringon massa.<\/p>\n \u201dSupernovan r\u00e4j\u00e4hdyksen geometria tarjoaa perustavaa tietoa t\u00e4htien kehityksest\u00e4\u201d, Yang sanoo.<\/p>\n R\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 oli oliivin muotoa. Geometriaa tutkittiin VLT:n spektrografilla<\/a>, joka tutki tarkasti valon polarisaatiota<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4htitiede|T\u00e4h\u00e4n asti on todennettu vain supernovien j\u00e4lkeisi\u00e4 p\u00f6ly- ja kaasusumuja. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":88380,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,46,118,32,119],"class_list":{"0":"post-88379","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-helsingin-sanomat","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115538500180706865","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88379","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88379"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88379\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/88380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88379"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88379"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88379"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}