Syksy on ollut perheess\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4yteinen. Helmi-Leenan ja h\u00e4nen kihlattunsa ty\u00f6t ovat iltapainotteisia. Kihlattu py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 ravintolaa Helsingin lis\u00e4ksi Turussa ja k\u00e4y siell\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Helmi-Leena taas on noussut iltaisin Kansallisteatterin lavalle. <\/p>\n
H\u00e4nell\u00e4 on rooli T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4, joka sai ensi-iltansa alkusyksyst\u00e4. Paluu teatteriin muutaman vuoden tauon j\u00e4lkeen on sujunut komeasti: Helmi-Leenan roolisuoritusta Pohjant\u00e4hden Aune Lepp\u00e4sen\u00e4 on suorastaan ylistetty. <\/p>\n
Pian Helmi-Leena n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s valkokankaalla, kun ensi-iltansa saa Syke: Kipin\u00f6it\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 -elokuva, jossa Helmi-Leenalla on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4rooli. <\/p>\n
\u201dNyt on aikamoinen mylly k\u00e4ynniss\u00e4.\u201d<\/p>\n
Vaikka puoliso onkin eri alalla, h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 taiteilijan ty\u00f6tapoja.<\/p>\n
\u201dMeit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 intohimo ty\u00f6h\u00f6n. H\u00e4n on omalla alallaan taiteilijan kaltainen tekij\u00e4. Ravintoloissaan h\u00e4nell\u00e4 on oma visionsa\u00ad ja k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4. Ymm\u00e4rr\u00e4mme my\u00f6s toistemme hulluja ty\u00f6aikoja ja muutenkin sit\u00e4, mit\u00e4 kummankin ty\u00f6 vaatii.\u201d<\/p>\n
Pariskunnan koti on Helsingin kantakaupungissa. Molemmilla on lapsia aiemmista liitoistaan. Helmi-Leenan viisivuotias esikoinen on osan ajasta is\u00e4ll\u00e4\u00e4n, osan \u00e4idill\u00e4\u00e4n. Pojan is\u00e4, n\u00e4yttelij\u00e4-muusikko Roope Salminen<\/strong>, asuu l\u00e4hell\u00e4 ja joustaa tarpeen vaatiessa. My\u00f6s Helmi-Leenan \u00e4iti on ollut apuna. <\/p>\n Matka t\u00e4h\u00e4n pisteeseen vaati oivalluksen siit\u00e4, ettei aina tarvitse p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin. Helmi-Leena kertoo nyt kolmesta el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 risteyskohdasta.<\/p>\n 1. Barcelonan kautta n\u00e4yttelij\u00e4ksi <\/p>\n \u201dKOM-teatterin Veriruusut vuonna 2018 oli k\u00e4\u00e4nnekohta urallani. Siin\u00e4 joukko tytt\u00f6j\u00e4 vet\u00e4\u00e4 housut jalkaansa, tarttuu aseisiin ja l\u00e4htee mukaan vallankumoukseen vuonna 1918.<\/p>\n Ohjaaja Lauri Maijala <\/strong>tiivisti n\u00e4ytelm\u00e4n sanoman hyvin. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolehtia niist\u00e4, joilla on v\u00e4hemm\u00e4n. Jos emme niin tee, syntyy katkeruutta, ja katkeruus synnytt\u00e4\u00e4 vihaa ja viha v\u00e4kivaltaa. Sen pisteen yli ei kannata ajautua. Tasa-arvo ja inhimillisyys tulisi muistaa kaikessa.<\/p>\n Tiesin, ett\u00e4 sellaista sanomaa haluaisin v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4ni. Samoja arvoja on Pohjant\u00e4hdess\u00e4, johon Lauri pyysi minut mukaan. <\/p>\n Aloitin teatteriharrastuksen synnyinseudullani Etel\u00e4-Karjalassa, kun olin kahdeksannella luokalla. N\u00e4yttelemisess\u00e4 oli jotain vastaansanomatonta. Mik\u00e4\u00e4n ei ollut koskaan aiemmin tuntunut sellaiselta. <\/p>\n Lukion j\u00e4lkeen pyrin kolmesti Teatterikorkeakouluun mutta en p\u00e4\u00e4ssyt sis\u00e4\u00e4n. Kun en Suomessa l\u00f6yt\u00e4nyt reitti\u00e4ni n\u00e4yttelij\u00e4ksi, l\u00e4hdin ulkomaille. 21-vuotiaana opiskelin Barcelonassa n\u00e4yttelij\u00e4nty\u00f6t\u00e4. Luulen, ett\u00e4 se oli syy, miksi lopulta p\u00e4\u00e4sin Teakiin. Espanjassa vietetyn vuoden j\u00e4lkeen en en\u00e4\u00e4 puristanut mailaa.<\/p>\n Barcelonassa opiskelin p\u00e4iv\u00e4t ja ty\u00f6skentelin illat baarissa. Opin espanjan nopeasti. Oli mielet\u00f6nt\u00e4 tajuta, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4n yksin vieraassa yhteiskunnassa ja pystyn luomaan ihmissuhteitakin vieraalla kielell\u00e4. Tuli sellainen olo, ett\u00e4 selvi\u00e4n mist\u00e4 vain.<\/p>\n Minulla oli italialainen poikayst\u00e4v\u00e4, joka ei puhunut englantia. Puhuimme kesken\u00e4mme espanjaa. Tapasin h\u00e4net baarissa, jossa k\u00e4vin t\u00f6iss\u00e4. Se oli sporttibaari, jossa tarjoiltiin cocktaileja ja olutta, pizzaa ja muuta helppoa ruokaa. <\/p>\n Pomo oli sisilialainen, ja poikayst\u00e4v\u00e4ni Stefano<\/strong> oli h\u00e4nen k\u00e4mpp\u00e4kaverinsa. Stefano oli graafinen suunnittelija ja Milanosta kotoisin, minua kymmenisen vuotta vanhempi. H\u00e4n oli syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n viisas, todella hieno ihminen.<\/p>\n Vuoden aikana sain et\u00e4isyytt\u00e4 Suomeen ja mittakaava muuttui. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 olin yritt\u00e4nyt menn\u00e4 pienest\u00e4 rei\u00e4st\u00e4 l\u00e4pi ja luullut, ett\u00e4 se on ainoa reitti. <\/p>\n Maailmalla tajusin, ettei el\u00e4m\u00e4\u00e4 pysty hallitsemaan. Ei el\u00e4m\u00e4n kuulu tarjota minulle mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 vaan kyse on siit\u00e4, otanko vastaan sen, mit\u00e4 se tarjoaa. Ei minun olisi mik\u00e4\u00e4n pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4 Teakiin. Voisin tehd\u00e4 urani muuallakin. <\/p>\n Hain Teakiin viel\u00e4 nelj\u00e4nnen ja viimeisen kerran. P\u00e4\u00e4sin. Opiskeluaikana tutustuin Lauriin ja l\u00f6ysin sit\u00e4 kautta itselleni merkityksellisen tavan tehd\u00e4 taidetta.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s Kotiliesi.fi<\/strong>: Syke-sarjan Leena P\u00f6ysti, 47, paljastaa: \u201dTunsin, ett\u00e4 olin huijannut itseni n\u00e4yttelij\u00e4ksi\u201d<\/a><\/p>\n 2. Kaksi erilaista eroa<\/p>\n \u201dViitisen vuotta sitten tulin \u00e4idiksi. Silloin tulivat n\u00e4kyviksi my\u00f6s taakat, joita en halua vied\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n Vanhempani erosivat, kun olin kahdentoista. Meill\u00e4 oli ollut aivan t\u00e4ydellinen, omakotitalossa asuva ydinperhe. En osannut odottaa eroa, enk\u00e4 uskaltanut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, milt\u00e4 vanhempien ero minusta tuntui. N\u00e4in, ett\u00e4 he olivat vaikeassa paikassa, enk\u00e4 halunnut lis\u00e4t\u00e4 heid\u00e4n taakkaansa. Kun j\u00e4in hautomaan negatiivisia tunteitani, ne k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t vihaksi itse\u00e4ni kohtaan.<\/p>\n Lukion loppupuolella itseinho johti sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00f6n. Barcelona-vuoden aikana sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 ik\u00e4\u00e4n kuin uinui, mutta se r\u00e4j\u00e4hti k\u00e4siin, kun p\u00e4\u00e4sin opiskelemaan. Oli pitk\u00e4 tie hoitaa itseni kuntoon.<\/p>\n Kun tulin \u00e4idiksi, jouduin taas p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huonommuuden tunteiden kanssa. Oli hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 en kerta kaikkiaan voi olla t\u00e4ydellinen. Sen t\u00e4ytyy riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teen parhaani. Lapseni saavat n\u00e4hd\u00e4, jos olen surullinen. Kaikki tunteet kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n, en ole teflonia. Kyse on siit\u00e4, miten tunteet k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Oma, ensimm\u00e4inen ydinperheeni hajosi nelj\u00e4 vuotta sitten. Tuntui, ett\u00e4 olin ep\u00e4onnistunut. El\u00e4m\u00e4n kauneus on kuitenkin siin\u00e4, ettei koskaan voi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu. Jotain viel\u00e4 parempaa voi olla edess\u00e4.<\/p>\n Ero piti hoitaa hyvin, koska ihmissuhteen oli jatkuttava. En n\u00e4e sellaista vaihtoehtoa, ett\u00e4 olisin riidoissa lapseni is\u00e4n kanssa. Tuli mit\u00e4 tuli, lapsen hyvinvointi on laitettava kaiken edelle. Ero on aina lapselle raskas, mutta siit\u00e4 voi tehd\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n raskasta.<\/p>\n V\u00e4lill\u00e4 esikoinen saa olla molempien vanhempiensa kanssa \u2013 ettei aina tarvitse ik\u00e4v\u00f6id\u00e4 toista. K\u00e4ymme yhdess\u00e4 uimassa tai keksimme muuta tekemist\u00e4. Jaamme entisen puolisoni kanssa tietoa ja olemme joustavia. Ikin\u00e4 ei ole tullut \u2019eit\u00e4\u2019 mihink\u00e4\u00e4n. Jos toinen haluaa l\u00e4hte\u00e4 matkalle tai on vaikkapa jokin ty\u00f6rupeama, siit\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki hoituu.<\/p>\n Nyt minulla on t\u00e4m\u00e4 aivan hullun ihana suurperhe. En osannut t\u00e4llaista toivoa, mutta t\u00e4m\u00e4 on parasta, mit\u00e4 minulle on tapahtunut.\u201d<\/p>\n Lue my\u00f6s<\/strong>: Helmi-Leena Nummelan Tuija-\u00e4iti kysyy jokaisessa puhelussa tytt\u00e4relt\u00e4\u00e4n asiaa, jota h\u00e4nen oma \u00e4itins\u00e4 ei muistanut kysy\u00e4<\/a><\/p>\n 3. Pois hoivaajan roolista<\/p>\n \u201dV\u00e4lill\u00e4 nukkumaanmenon aikaan viisivuotias esikoiseni luettelee kaikki, jotka kuuluvat perheeseen. Poikani is\u00e4ll\u00e4 on uusi perhe, mik\u00e4 vaikuttaa meid\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi uudella puolisollani on lapsia, jotka luonnollisesti kuuluvat perheeseemme ja viett\u00e4v\u00e4t osan ajasta luonamme. He ovat kuin isompia sisaruksia pojalleni. Puolisoni kanssa meill\u00e4 on yhteinen tyt\u00e4r. <\/p>\n Suurperheeseemme kuuluu my\u00f6s lapsuudenperheeni \u2013 \u00e4iti, is\u00e4, kaksi siskoani ja heid\u00e4n perheens\u00e4. Tietenkin my\u00f6s \u00e4itini puoliso, samoin mieheni vanhemmat. Heist\u00e4 toinen asuu Italiassa, toinen Senegalissa.<\/p>\n Tapasin nykyisen puolisoni nelj\u00e4 vuotta sitten syksyll\u00e4, kun n\u00e4yttelin Turun kaupunginteatterissa Kullervoa. Yst\u00e4v\u00e4ni Linda Wallgrenin<\/strong> ohjauksessa Kullervon miesrooleista oli tehty naisrooleja.<\/p>\n Esitysten j\u00e4lkeen meill\u00e4 oli tapana Lindan kanssa k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4heisess\u00e4 baarissa. Jauhettavaa riitti, koska olimme tunteneet toisemme opiskeluajoilta saakka. Minulla oli ero meneill\u00e4\u00e4n, enk\u00e4 ollut mitenk\u00e4\u00e4n parisuhdeorientoitunut. <\/p>\n Silti kiinnitin huomiota er\u00e4\u00e4seen tyyppiin tiskill\u00e4. H\u00e4n oli jotenkin rauhassa itsens\u00e4 kanssa, vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ja tasapainoisen oloinen. Muistan viel\u00e4kin, milt\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ytti lippis p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n, oranssissa hupparissaan ja mustissa paksusankaisissa silm\u00e4laseissaan.<\/p>\n Kun olin n\u00e4hnyt h\u00e4net siell\u00e4 kolme kertaa, p\u00e4\u00e4tin, ett\u00e4 jos viel\u00e4 tulee nelj\u00e4s kerta, menen juttelemaan. En todellakaan yleens\u00e4 l\u00e4hesty vieraita ihmisi\u00e4! Seuraavalla kerralla sitten aloin jutella h\u00e4nelle.<\/p>\n Silloin h\u00e4n ei viel\u00e4 kertonut, ett\u00e4 omistaa viereisen ravintolan. Puhuimme hetken teatterista. My\u00f6hemmin h\u00e4n tuli katsomaankin esityst\u00e4, mik\u00e4 huvitti minua. Tuskin h\u00e4n ymm\u00e4rsi Kullervon koukeroista kielt\u00e4, vaikka h\u00e4n suomea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kin. Me kommunikoimme englanniksi. <\/p>\n Jonkinlainen kipin\u00e4 siit\u00e4 j\u00e4i. Muutaman kuukauden kuluttua olin v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt jaloilleni vaikeasta el\u00e4m\u00e4ntilanteestani ja havahduin, miten mahtava ihminen h\u00e4n on. H\u00e4n ei todellakaan ollut ohikulkumatkalla vaan oli tullut j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen.<\/p>\n Rakastuminen tuntui l\u00e4mpim\u00e4lt\u00e4, silt\u00e4 kuin olisin yht\u00e4kki\u00e4 ollut turvassa. Asuin Helsingiss\u00e4, ja aina Turussa h\u00e4nen luonaan sukelsin ihanaan kuplaan. H\u00e4n toi minulle kukkia ja lahjoja ja j\u00e4rjesti yll\u00e4tyksi\u00e4. H\u00e4n on hyvin huomaavainen. <\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n h\u00e4n huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 minulle on aina kahvia ja kauramaitoa aamuksi, koska tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s tekee koko perheelle aamiaisen joka ikinen p\u00e4iv\u00e4. <\/p>\n Aiemmissa suhteissani olin helposti ottanut hoitajan roolia. Omaksuin sen jo nuorena. Esimerkiksi Barcelonassa k\u00e4sittelin suhteita vanhempiini ja havahduin siihen, ett\u00e4 olin ajautunut hoitamaan is\u00e4\u00e4ni. Olemme aina olleet l\u00e4heisi\u00e4, ja h\u00e4nell\u00e4 on ollut taipumus melankoliaan.<\/p>\n Meid\u00e4n roolimme olivat menneet vinksalleen. Is\u00e4n olisi pit\u00e4nyt hoivata minua eik\u00e4 minun h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n P\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4n roolista on ollut minulle hy\u00f6ty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja my\u00f6s uralla, mutta p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen voi my\u00f6s peitt\u00e4\u00e4 alleen tarvitsevuutta ja herkkyytt\u00e4. Kaikkea tarvitaan. Ei voi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n olla vahva vaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s antautua huolenpidolle.<\/p>\n Nyt olen parisuhteessa, jossa en ole hoitaja. En\u00e4\u00e4 en kanna kaikkea yksin. Olemme kaksi erillist\u00e4 aikuista, jotka seisovat omilla jaloillaan. <\/p>\n Menimme kihloihin kes\u00e4ll\u00e4 2024. Ensi kes\u00e4n\u00e4 olemme menossa naimisiin. En haaveillut naimisiinmenosta, mutta h\u00e4nen kosintansa tuntui tosi hyv\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on selv\u00e4sti eri asetukset kuin aiemmissa. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 olen tullut perille. Ei tarvi en\u00e4\u00e4 mitt\u00e4\u00e4n katella.\u201d<\/p>\n Helmi-Leena Nummela, 38<\/p>\n Ty\u00f6<\/strong>: N\u00e4yttelij\u00e4.<\/p>\n Asuu<\/strong>: Helsingiss\u00e4.<\/p>\n Perhe<\/strong>:\u00a0Puoliso ja kaksi lasta sek\u00e4 puolison lapset.<\/p>\n Harrastukset<\/strong>: Kuntosali, uinti, lenkkeily ja lukeminen.<\/p>\n Ajankohtaista<\/strong>: T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla Kansallisteatterissa, Syke: Kipin\u00f6it\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 -elokuvan ensi-ilta 14.11.2025.\u00a0Tulevaisuudessa Helmi-Leena haluaisi tehd\u00e4 lis\u00e4\u00e4 elokuvia ja arvomaailmansa mukaista teatteria. \u201dTuntuu irvokkaalta haaveilla. Hallituksen kulttuurinvastainen politiikka imee pian t\u00e4m\u00e4n alan kuiviin.\u201d<\/p>\n Juttu on julkaistu Annan 46\/2025 Risteyksi\u00e4-juttusarjassa.<\/p>\n Sinua voi kiinnostaa my\u00f6s:<\/p>\n Johannes Holopainen haaveilee omasta perheest\u00e4: \u201dUskon, ett\u00e4 omat lapset ovat parhaat tyypit, joita koskaan voi kohdata\u201d<\/a><\/p>\n<\/li>\n Roope Salminen ja Vivian Nick valmistelevat h\u00e4it\u00e4 \u2013 budjetin tiet\u00e4\u00e4 vain sulhanen<\/a><\/p>\n<\/li>\n\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1763005513_673_dscf5195-1.jpg\"\/)
\n Ihmiset <\/a><\/p>\n![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/roope-ja-vivian-vaaka-scaled.jpg\"\/)
\n Suhteet <\/a><\/p>\n
![](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/dscf5814.jpg\"\/)