Juhani Airaksinen<\/strong>.<\/p>\n\u2013L\u00f6yd\u00f6kset kyll\u00e4 vahvasti viittaavat siihen, ett\u00e4 COVID:n sairastamisen\u00a0j\u00e4lkeen valtimoiden elastisuus on selv\u00e4sti tavanomaista huonompi. Hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli se, ett\u00e4 vaikutus havaittiin vain naisilla. On kuitenkin hankala sanoa, mik\u00e4 valtimoiden j\u00e4ykistymisen tuoma riski valtimosairauksiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on.<\/p>\n
Valtimoiden j\u00e4ykistyminen havaittiin erityisesti vaikean infektion j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Tutkimuksen tulkintaa hankaloittaa Airaksisen mukaan hieman se,\u00a0ett\u00e4 sairastuneet olivat kontrolliryhm\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti vanhempia ja muutenkin sairaampia: heill\u00e4 oli enemm\u00e4n diabetesta, verenpainetta ja valtimotauteja.<\/p>\n
\u2013Nuo tekij\u00e4t voivat vaikuttaa hieman todettuun l\u00f6yd\u00f6kseen. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varmuudella tiedet\u00e4, josko verisuonij\u00e4ykkyys oli koholla jo ennen COVIDiin sairastumista. Valtimotaudit itsess\u00e4\u00e4n vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti valtimoj\u00e4ykkyyteen.<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan koronan aiheuttamille verisuonivaikutuksille on useita mahdollisia selityksi\u00e4. Koronavirus vaikuttaa kehon reseptoreihin, joka sijaitsevat verisuonten sis\u00e4kalvoilla. Virus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 reseptoreita p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen soluihin ja infektoimaan niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa verisuonten toimintah\u00e4iri\u00f6ihin ja kiihtyneeseen verisuonten ik\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n
My\u00f6s elimist\u00f6n tulehdus- ja immuunivasteet, jotka puolustavat infektioita vastaan, voivat olla osallisina.<\/p>\n
\u2013Naisilla on nopeampi ja vahvempi immuunivaste, joka voi suojata heit\u00e4 infektioilta. Sama vaste voi kuitenkin my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 verisuonten vaurioita alkuper\u00e4isen infektion j\u00e4lkeen, Bruno sanoo tiedotteessa.<\/p>\n
Positiivinen asia on, ett\u00e4 muutokset osin korjaantuivat jo vajaan vuoden kuluessa ja toisaalta olivat rokotuksen saaneilla lievempi\u00e4, Airaksinen huomauttaa.<\/p>\n
\u2013 Tarvitaan tietysti viel\u00e4 seurantatutkimusta siit\u00e4, korjaantuvatko havaitut muutokset edelleen, kun potilaat toipuvat kunnolla sairaudesta.<\/p>\n
Itse tutkimusmenetelm\u00e4, pulssiaallon etenemisnopeusmittaus, on Airaksisen mukaan vanha tutkimusmenetelm\u00e4, joka on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo vuosikymmeni\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6ss\u00e4 vastaanotolla tutkimusta ei k\u00e4ytet\u00e4.<\/p>\n
Koronavirus aiheuttaa yleens\u00e4 liev\u00e4n taudin. Tietyt taustasairaudet suurentavat riski\u00e4 saada vakava koronavirustauti. Adobe stock\/AOP<\/p>\n
\u201dEi kannata murehtia\u201d<\/p>\n
Airaksinen korostaa, ettei tutkimustuloksien takia kannata alkaa murehtia koronainfektion vaikutusta omiin verisuoniinsa.<\/p>\n
\u2013 Muut valtimosairauksien riskitekij\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 verisuonten elastisuutta voi parantaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 liikunnalla, terveellisell\u00e4 ruokavaliolla ja muilla valtimotauteja ehk\u00e4isevill\u00e4 elintavoilla.<\/p>\n
Verisuonten j\u00e4ykkyyteen vaikuttaa ratkaisevasti verenpaine. Mit\u00e4 korkeampi se on, sit\u00e4 j\u00e4ykemm\u00e4t ovat verisuonet. Mit\u00e4 j\u00e4ykempi valtimo, sit\u00e4 kovemmalle rasitukselle sen sis\u00e4pinta altistuu veren virratessa. Rasitus puolestaan altistaa suonen sis\u00e4pinnan haitallisille muutoksille kuten tulehdukselle ja plakin kertymiselle.<\/p>\n
\u2013 Verenpainetta kannattaa siis hoitaa elintavoilla ja tarvittaessa l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4.<\/p>\n
Kardiologian emeritusprofessori Juhani Airaksinen pit\u00e4\u00e4 uusia tutkimustuloksia mielenkiintoisina. Koronan pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista syd\u00e4n- ja verisuoniterveyteen ei edelleenk\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4 kaikkea. Lis\u00e4\u00e4 tietoa on tulossa l\u00e4hivuosina. Mara Lepp\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Koronan verisuonivaikutuksista on saatu lis\u00e4tietoa. Koronainfektio vaikuttaa verisuoniin erityisesti naisilla, selvi\u00e4\u00e4 tuoreesta tutkimuksesta. Sen tulokset on julkaistu European…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8887,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[35,33,31,30,166,1392,1391,764,32,765,502,167],"class_list":{"0":"post-8886","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-ihmisen-sydan-ja-verisuonisto","14":"tag-ihmisten-ja-elainten-ruumiit","15":"tag-sairaudet","16":"tag-suomi","17":"tag-taudit-ja-hairiot","18":"tag-terveydenhoito","19":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8886"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8886\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}