{"id":90076,"date":"2025-11-14T16:45:50","date_gmt":"2025-11-14T16:45:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/90076\/"},"modified":"2025-11-14T16:45:50","modified_gmt":"2025-11-14T16:45:50","slug":"tuula-vehasen-nayttelyssa-luonto-saa-puhua-omana-itsenaan-fragile-joros-galleryssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/90076\/","title":{"rendered":"Tuula Vehasen n\u00e4yttelyss\u00e4 luonto saa puhua omana itsen\u00e4\u00e4n \u2013 Fragile Joro’s Galleryss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tuula Vehanen: Fragile. Salon Joro\u2019s Galleryssa 30.6.2025 asti.<\/b><\/p>\n

Tuula Vehanen<\/b> on vantaalainen valokuvataiteilija, jonka n\u00e4yttely Fragile<\/a> koostuu vaikuttavista maisemakuvista. Enimm\u00e4kseen tummanpuhuvissa teoksissa taiteilija on havainnoinut luontoa l\u00e4helle mennen ja kauempaa. Kuvissa esiintyy muun muassa koristeellisesti k\u00e4ppyr\u00e4inen saaristolaism\u00e4nty, mutkainen puunrunko, jonka kiemurat tuovat mieleen kalligrafian, tulviva pudasj\u00e4rvel\u00e4inen koivikko ja intialainen mets\u00e4, jossa puiden rungot muodostavat portaalin. Vehasen tavoitteena on tutkia maisemakuvauksen perinnett\u00e4 ja maisemakuvan avulla rakentuvaa suhdetta ihmisen ja luonnon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Maisemakuvan historiallisena taakkana on sen juuret ideologisena v\u00e4lineen\u00e4, jonka avulla tarkastellen luonto on n\u00e4hty ihmisen vallank\u00e4yt\u00f6n ja yksisuuntaisen merkityksenannon kohteena. Kuvataiteessa n\u00e4kym\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon on ollut valtaa tavoittelevan ja elinpiiri\u00e4\u00e4n alati kasvattamaan pyrkiv\u00e4n ihmisen. Maisemakuva on sittemmin asettunut my\u00f6s ihmisten jumalasuhteen palvelukseen, ylevien maisemien kertoessa tuonpuoleisista voimista. <\/p>\n

Maisema on henkistynyt my\u00f6s toisella tavalla ja toiminut ihmisen sis\u00e4isten tuntojen kuvajaisena. Lopuksi maisema on nykytaiteessa pelkistynyt abstraktioksi prosessissa, jossa maisemakuvan ideologista perint\u00f6\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n purkamaan. Puheenvuorona t\u00e4ss\u00e4 monitahoisessa kehityksess\u00e4 Vehasen n\u00e4yttely on onnistunut: luonto saa p\u00e4\u00e4osin edustaa itse\u00e4\u00e4n. Vehasen teosten kuvaamia vaikuttavia luonnonmuotoja tarkastelemalla voi kokea sellaista pyhyytt\u00e4, joka koskettaa jokaista ihmist\u00e4 uskontokunnasta tai uskonnottomuudesta huolimatta.<\/p>\n

\"Tulva\"<\/p>\n

Koivut, triptyykki, pohjustettu pigmenttivedos, 2023.<\/p>\n

Vehasen maisemat ovat sopivan maanl\u00e4heisi\u00e4. Majesteettiset luonnonmuodot eiv\u00e4t tavoittele ylev\u00e4n korkeuksia: luonto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihastusta, uteliaisuutta ja kunnioitusta omana itsen\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 sen mystiikka tarvitse tuonpuoleisuuteen kurkottuvia selityksi\u00e4.<\/p>\n

Vehasen maisemat tuovat paikoitellen mieleen Juha Laakson<\/b>, turkulaisen pitk\u00e4n linjan taidegraafikon, grafiikanvedokset. Laaksolle luonnossa liikkuminen on meditaatiota ja h\u00e4nen mustavalkoisissa fotogravyyreiss\u00e4\u00e4n ilmenee Vehasellekin ominaista yksityiskohtien tajua, jota saanee kiitt\u00e4\u00e4 luonnossa vietetyst\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 ajasta ja sen mahdollistamasta tarkasta havainnoinnista. <\/p>\n

Vehasella on taito valita kamerakulmat siten, ett\u00e4 luonnonmuodot p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kunnolla oikeuksiinsa ja samalla niiden ihmisenkin kohtaloa koskettava olemisentapa tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi. Esimerkiksi teoksessa nimelt\u00e4 Haltia jossakin ulkosaaristossa kasvava m\u00e4nty on kuvattu siten, ett\u00e4 koko sen elinvoima, sitkeys ja taistelu v\u00e4littyy vahvasti katsojalle. Paksurunkoinen puu kasvaa vaakasuoraan pitkin kalliota ja sen latvus levi\u00e4\u00e4 koristeellisena kruununa aurinkoa kohden suuntautuen. Teos on hyv\u00e4 esimerkki Vehasen kyvyst\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 saumattomasti luonnonvoimien kauneuden kuvaus ja vertauskuvallinen taso siten, ett\u00e4 luonto ei henkisty pelk\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4n tai kuoleman symboliksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta omana itsen\u00e4\u00e4n, samaan aikaan voimakkaana ja haavoittuvana.<\/p>\n

\"Haltia\"<\/p>\n

Haltia, pohjustettu pigmenttivedos, 2023.<\/p>\n

Luonto saa puhua omana itsen\u00e4\u00e4n<\/p>\n

Vehanen lainaa n\u00e4yttelytekstins\u00e4 yhteydess\u00e4 Marcel Proustin<\/b> sanoja. Proustin mukaan emme tarvitse uusia maisemia, vaan uusia silmi\u00e4. Vehasen n\u00e4yttely vastaa t\u00e4h\u00e4n haasteeseen tarjoamalla katsottavaksi kuvia, joiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oivaltavan tarkkailun ja sen vaatiman ajan merkityksen. Monet n\u00e4yttelyn teoksista tekev\u00e4t n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4, helposti ohitettavista n\u00e4kymist\u00e4 paljon puhuvia. Tummanpuhuvien teosten joukossa on joitakin v\u00e4ripilkkuja. Erityist\u00e4 huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4 teos, joka on nimetty Kev\u00e4\u00e4ksi. Se kuvaa n\u00e4kym\u00e4\u00e4, jossa ei ole mit\u00e4\u00e4n majesteettista tai erityisen kaunistakaan. Kuvaan on ikuistettu ik\u00e4\u00e4n kuin mik\u00e4 tahansa kolkka kev\u00e4isest\u00e4 mets\u00e4st\u00e4, jossa hahmottoman risukon varjojen ylle on puhjennut uuden el\u00e4m\u00e4n hento vihreys. Tarkkan\u00e4k\u00f6inen havainto poimii harmaasta maisemasta yksityiskohdan, joka puhuttelee niin emotionaalisesti kuin vertauskuvallisestikin. Joka vuosi kev\u00e4t tulee.<\/p>\n

\"OLYMPUS<\/p>\n

Varjo, pohjustettu pigmenttivedos, 2021.<\/p>\n

N\u00e4yttelyn abstrakteimmat ty\u00f6t, kuten kirkasta taivasta vasten kuvattuja paljaita puunoksia esitt\u00e4v\u00e4 Varjo, joka koostuu useammasta pienemm\u00e4st\u00e4 teoksesta, ovat kiinnostavia puhtaina muodon tutkielmina. Eniten n\u00e4yttelyss\u00e4 kiehtovat kuitenkin teokset, joissa Vehanen antaa luonnolle tilaa puhua ja vaikuttaa kokemuksellisena ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, johon olemme kietoutuneet itsekin luonnonolentoina. <\/p>\n

Vehasen teokset puhuttelevat ik\u00e4\u00e4n kuin pigmenttivedosten sijaan tarkkailisin itse luontoa. Niiden vertauskuvallisuus on arkikokemukselle tuttua. <\/p>\n

\"Alphabet\"<\/p>\n

Alphabet, pohjustettu pigmenttivedos, 2023.<\/p>\n

Vehasen teosten vaikutusta voikin verrata siihen, kun matkalla n\u00e4yttelyyn pys\u00e4hdyin hetkeksi ojanvarren valkovuokkoja ihailemaan, \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kun menin tarkastelemaan puun varjossa tuikkivia kukkia l\u00e4hemp\u00e4\u00e4, huomasin niiden ter\u00e4lehtien olevan reunoistaan rusehtavia ja k\u00e4ppyr\u00e4isi\u00e4. Ehk\u00e4 se johtui kasvuolosuhteista, ehk\u00e4 kukinta oli jo menossa ohi. Havainto tuntui merkitykselliselt\u00e4 ja olematta ollenkaan pahaenteinen, my\u00f6s katoavaisuuden henk\u00e4ys tuntui hetken aikaa niskassa.<\/p>\n

Samalla tavalla Vehasen n\u00e4yttely esitt\u00e4\u00e4 luonnon vertauskuvia versovana maisemana, joka ei kuitenkaan pelkisty maisemakuvan perinteess\u00e4 tutulla tavalla inhimillisen el\u00e4m\u00e4n peiliksi. Vehasen kuvissa luonto avautuu arkikokemukselle, mutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 samalla pyhyyden tunteen, joka kasvaa monimutkaisten suhteiden olemassaolon v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vajavaiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kirsi Uusitalo, teksti
Teoskuvat Tuula Vehanen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuula Vehanen: Fragile. Salon Joro\u2019s Galleryssa 30.6.2025 asti. Tuula Vehanen on vantaalainen valokuvataiteilija, jonka n\u00e4yttely Fragile koostuu vaikuttavista…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":90077,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,18069,1013,72,6449,476,118,32,119,18070,8747,477],"class_list":["post-90076","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-jojos-gallery","tag-kuvataide","tag-luonto","tag-luontokuvaus","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-tuula-vehanen","tag-valokuvataide","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115549070153516701","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90076","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90076"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90076\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/90077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}