{"id":90403,"date":"2025-11-15T00:58:08","date_gmt":"2025-11-15T00:58:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/90403\/"},"modified":"2025-11-15T00:58:08","modified_gmt":"2025-11-15T00:58:08","slug":"keskustelu-suomen-venaja-suhteesta-sai-vauhtia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/90403\/","title":{"rendered":"Keskustelu Suomen Ven\u00e4j\u00e4-suhteesta sai vauhtia"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4kirjoitus|Euroopalla oli kaikki syyt erist\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4, mutta nyt se, ettei Ven\u00e4j\u00e4n johtoon ole keskusteluyhteytt\u00e4, kertoo enemminkin Euroopan heikkoudesta kuin vahvuudesta.<\/p>\n

Presidentti Sauli Niinist\u00f6n toteamus <\/a>Ylen haastattelussa viime lauantaina sys\u00e4si liikkeelle ketjureaktion. Niinist\u00f6 sanoi, ett\u00e4 my\u00f6s Euroopasta voitaisiin pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n johtoon, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpkin pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tasavallan presidentilt\u00e4 Alexander Stubbilta, p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpolta<\/a> (kok), ulkoministeri Elina Valtoselta (kok) ja my\u00f6s Suomessa vierailleelta Naton varap\u00e4\u00e4sihteerilt\u00e4 Radmila \u0160ekerinskalta<\/a> kysyttiin, pit\u00e4isik\u00f6 Euroopan johtajilla tosiaan olla Vladimir Putiniin tiiviimpi yhteys, kun hy\u00f6kk\u00e4yssotaa Ukrainaan yritet\u00e4\u00e4n lopettaa.<\/p>\n

Vastaus oli kyll\u00e4, mutta. Ven\u00e4j\u00e4lle puhumisen aika ei ole viel\u00e4, kaikki toistivat.<\/p>\n

Suomi katkaisi Niinist\u00f6n vahtivuorolla ihan oikein yhteydenpidon helmikuussa 2022, kun Ven\u00e4j\u00e4 aloitti laajamittaisen sodan Ukrainassa. It\u00e4raja on yh\u00e4 kiinni, mutta Suomella on suurl\u00e4hettil\u00e4s Moskovassa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Kyse ei ole siit\u00e4, etteik\u00f6 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n Euroopassa olisi yhteytt\u00e4 Putiniin. Valtionjohtajista viimeksi asialla on ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.<\/p>\n

Yhdysvallat puhuu jatkuvasti kaikkien kanssa. Ongelmana on kuitenkin se, ettei Euroopassa luoteta Trumpin ja h\u00e4nen v\u00e4kens\u00e4 yhteydenpitoon Putinin ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hipiirin kanssa.<\/p>\n

Ongelma on my\u00f6s EU:n sis\u00e4ll\u00e4. Jos Putinin kanssa puhuttaisiin, viesti ei olisi kaikilta sama. Euroopassa ei olla yht\u00e4 mielt\u00e4 edes siit\u00e4, olisiko keskusteluyhteys Putiniin jonkinlainen my\u00f6nnytys vai ei. Naton varap\u00e4\u00e4sihteeri \u0160ekerinska sanoi Ven\u00e4j\u00e4n tulkitsevan vuoropuheluyritykset Euroopan heikkoudeksi.<\/p>\n

Kuten Suomen johto toistelee, Ven\u00e4j\u00e4 uskoo vain voimaa. Sit\u00e4 Euroopalla ei ole. Tilanteen pit\u00e4isi olla sellainen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 koputeltaisiin takaporttia ja yritett\u00e4isiin avata ep\u00e4virallisia suhteita Eurooppaan \u2013 mutta ei, britit koputtelevat Kremlin portteja.<\/p>\n

Brittilehti Financial Times<\/a> (FT) -lehti kertoi keskiviikkona, ett\u00e4 Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jonathan Powell yritti aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna avata salassa yhteytt\u00e4 Kremliin, sill\u00e4 britit eiv\u00e4t luota Trumpin hallintoon Ukraina-keskusteluissa.<\/p>\n

Powellin ja Kremlin ulkopoliittisen neuvonantajan Juri U\u0161akovin v\u00e4linen puhelu j\u00e4i kuitenkin yhteen kertaan. Kreml vahvisti asian keskiviikkona ja valitti, etteiv\u00e4t britit kuunnelleet Ven\u00e4j\u00e4n kantoja. FT:n mukaan osa Euroopan johtajista my\u00f6s pelk\u00e4si, ett\u00e4 brittien yhteydenpito Kremliin suututtaisi Trumpin.<\/p>\n

\n

\u201d<\/p>\n

Vanha linja ei p\u00e4de, eik\u00e4 uutta viel\u00e4 ole.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Euroopasta ei n\u00e4e Kremlin muurien taakse eik\u00e4 oikein Valkoiseen taloonkaan, vaikka Trump kaataa siell\u00e4 seini\u00e4. Kylm\u00e4n sodan aikaan viestit kulkivat ep\u00e4virallisia reittej\u00e4. Toivottavasti niin on yh\u00e4, vaikka Trump ja Putin nokittelevat julkisuudessa. Ydinkoepuheet kertovat Trumpin turhautumisesta. Osa asiantuntijoista pit\u00e4\u00e4 Euroopan lentokentti\u00e4 h\u00e4irik\u00f6ivi\u00e4 drooneja Ven\u00e4j\u00e4n eskalaationa.<\/p>\n

Kun n\u00e4kyvyys on heikko eik\u00e4 tietoa aikomuksista ole, spekulointi lis\u00e4\u00e4ntyy, samoin riskit v\u00e4\u00e4rist\u00e4 tulkinnoista. Nyt arvaillaan ulkoministeri Sergei Lavrovin asemaa Putinin sis\u00e4piiriss\u00e4, sill\u00e4 Lavrovista tehd\u00e4\u00e4n syntipukkia Trumpin ja Putinin Budapestin-tapaamisen peruuntumiseen.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4lle yhteyden katkeaminen sopii. Se haluaa sotia viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. It\u00e4-Ukrainassa Pokrovskin kaupunki on vaarassa kaatua Ven\u00e4j\u00e4n joukkojen edetess\u00e4. Ukrainalaiset ovat talvea vasten ahtaalla, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 tuhoaa energiainfrastruktuuria.<\/p>\n

Diplomaattiset ponnistelut Ukrainan sodan lopettamiseksi ovat tauolla, vaikka rauhanprosessi vaatisi jatkuvaa dialogia. Sit\u00e4 Stubb yritt\u00e4\u00e4 osaltaan edist\u00e4\u00e4. Kun Niinist\u00f6 aikoinaan keskittyi Putiniin, Stubbin harteilla on Trumpin hoitaminen.<\/p>\n

Nato-j\u00e4senyys muutti Suomen asemaa suhteessa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kukaan nyt odota Suomelta yhteydenpitoa Putiniin. Sivustaseuraajan roolissakin on ongelmansa. T\u00e4m\u00e4n viikon keskustelun soisi olleen alku laajemmalle pohdinnalle tulevasta Ven\u00e4j\u00e4-suhteesta.<\/p>\n

Vanha linja ei p\u00e4de, eik\u00e4 uutta viel\u00e4 ole. Edess\u00e4 on tasapainoilua Nato-j\u00e4senyyden, Suomen geopoliittisen aseman ja muuttuneen kansainv\u00e4lisen tilanteen takia. Ven\u00e4j\u00e4 on Suomelle pitk\u00e4kestoinen sotilaallinen uhka, mutta sit\u00e4 vaihtoehtoa ei ole, ett\u00e4 yhteys pysyisi lopullisesti poikki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Euroopalla oli kaikki syyt erist\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4, mutta nyt se, ettei Ven\u00e4j\u00e4n johtoon ole keskusteluyhteytt\u00e4, kertoo enemminkin Euroopan heikkoudesta…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-90403","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115551004464085104","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90403","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90403"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90403\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}