Esko Ahon <\/a>(kesk) erityisavustajana.<\/p>\nVaativin teht\u00e4v\u00e4 oli vuosina 2010\u20132014. Rehnill\u00e4 oli EU:n talouskomissaarina keskeinen teht\u00e4v\u00e4 koko talous- ja rahaliiton tulevaisuutta horjuttaneen eurokriisin taltuttamisessa.<\/p>\n
Poliittisten kiistojen takia kaikki ei mennyt aivan nappiin. Loppujen lopuksi kriisi p\u00e4\u00e4ttyi vuoden 2012 lopussa, kun euroalueen talous alkoi v\u00e4hitellen elpy\u00e4 kolme vuotta kest\u00e4neest\u00e4 sekasorrosta.<\/p>\n
\u201dYksi vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin ja sit\u00e4 seuranneen eurokriisin opetuksista oli, ett\u00e4 rahoitusmarkkinoiden kriiseill\u00e4 on aina pitk\u00e4 h\u00e4nt\u00e4. Vaikka on eritt\u00e4in vaikea ennustaa, mist\u00e4 kriisit loppujen lopuksi alkavat, on niiden ennaltaehk\u00e4isemiseksi teht\u00e4v\u00e4 kaikkensa.\u201d<\/p>\n
Rehnin mielest\u00e4 Euroopassa on otettu kriiseist\u00e4 opiksi. Pankit ovat nyky\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti vakavaraisempia kuin vuonna 2007. Ne siis kest\u00e4v\u00e4t paremmin rahoitusmarkkinoiden tyrskyj\u00e4, joita v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aika ajoin tulee.<\/p>\n
Nyt Rehn on j\u00e4senen\u00e4 viiden eurovaltion keskuspankin p\u00e4\u00e4johtajan korkean tason ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, joka valmistelee ehdotuksiaan pankkien s\u00e4\u00e4ntelyn yksinkertaistamiseksi.<\/p>\n
Yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on lujittaa pankkien kriisinsietokyky\u00e4, mutta samalla pit\u00e4\u00e4 huolta, ett\u00e4 yritysten investoinnit eiv\u00e4t kaatuisi rahoituksen puutteeseen.<\/p>\n
\u201dTavoitteena on karsia pankkien liian raskasta s\u00e4\u00e4ntelytaakkaa, kevent\u00e4\u00e4 raportointivelvoitteita ja sujuvoittaa pankkivalvontaa. Pankkien luotonantokyky on kriittist\u00e4 yritysten kilpailukyvyn kannalta.\u201d<\/p>\n
Kilpailun lis\u00e4\u00e4minen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ajan mittaan yleens\u00e4 kaikkia.<\/p>\n
Suomessa on Rehnin mukaan merkkej\u00e4, ett\u00e4 yritysten rahoituksessa on pullonkauloja. Ne saattavat johtua puutteellisesta kilpailusta.<\/p>\n
\u201dAsuntolainamarkkinoilla kilpailu on tirist\u00e4nyt pankkien marginaalit aika pieniksi. Vastaavanlaista kilpailua ei n\u00e4yt\u00e4 esiintyv\u00e4n yritysluottomarkkinoilla.\u201d<\/p>\n
Yrityksille tehtyjen kyselyiden perusteella pienill\u00e4 ja keskikokoisilla yrityksill\u00e4 on Suomessa ollut viime vuosina selv\u00e4sti enemm\u00e4n vaikeuksia saada lainaa kuin muualla euroalueella.<\/p>\n
![\"Pankkien](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1763238308_145_468.jpg\")
<\/p>\n
Pankkien v\u00e4list\u00e4 kilpailua olisi syyt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 se voisi parantaa Suomessa yritysten rahoituksen saatavuutta maakunnissa, Rehn arvioi. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n
Euroopan keskuspankin mukaan nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti 13 prosenttia suomalaisista yrityskyselyyn vastanneista kertoivat pankkilainojen saatavuuden heikentyneen. Muualla euroalueella yritykset katsoivat pankkilainojen saatavuuden parantuneen liev\u00e4sti.<\/p>\n
\u201dSuomessa kasvuyritysten siemenrahoitus ja alkuvaiheen rahoitus on olennaisesti parantunut vuosien varrella, mutta niill\u00e4 on ollut my\u00f6hemmin vaikeuksia hankkia rahoitusta liiketoimintansa skaalaamiseen [mittakaavan kasvattamiseen] ja kansainv\u00e4listymiseen.\u201d<\/p>\n
Rehnin mukaan rahoituksen hankkimisen ongelmat ovat erityisen suuria maakuntien syrj\u00e4seuduilla.<\/p>\n
\u201dVakuusvaatimukset ovat hyvin kovia ja laina-ajat lyhentyneet. On esitetty sellaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, ett\u00e4 pankkien v\u00e4linen kilpailu voisi parantaa yritysten rahoituksen saatavuutta maakunnissa.\u201d<\/p>\n
H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n pankit tekev\u00e4t liian kaavamaisia ja ehdottomia arvioita sen perusteella, miten ne arvioivat eri alueiden luottokelpoisuutta.<\/p>\n
Pankkien nimi\u00e4 h\u00e4n ei mainitse, mutta maakunnissa vahvin markkina-asema on finanssiryhm\u00e4 OP-Pohjolalla.<\/p>\n
\u201dOn my\u00f6s todettava, ett\u00e4 rahoituksen saatavuus ei ole suinkaan suomalaisten yritysten suurin ongelma. Suurin ongelma on heikko kysynt\u00e4, joka taas on my\u00f6s kansainv\u00e4linen asia.\u201d<\/p>\n
Ent\u00e4 sitten rahapolitiikka.<\/p>\n
Onko yh\u00e4 mahdollista, ett\u00e4 Euroopan keskuspankki leikkaisi ohjauskorkoaan viel\u00e4 yhden kerran joulukuussa?<\/p>\n
\u201dInflaation osalta riskit ovat kaksisuuntaisia eli yl\u00f6s- ja alasp\u00e4in. Edulliset energianhinnat, vahvistunut euro sek\u00e4 vaimentunut palkka- ja palveluinflaatio muodostavat riskin, ett\u00e4 kokonaisinflaatio hidastuu tarpeettoman paljon kahden prosentin tavoitteeseemme n\u00e4hden. T\u00e4t\u00e4 alasuuntaista riski\u00e4 ei kannata aliarvioida.\u201d<\/p>\n
Toisaalta kauppasodan ja geopoliittisten j\u00e4nnitteiden lieveneminen voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 taloutta kalvavaa ep\u00e4varmuutta ja jouduttaa talouskasvua sek\u00e4 inflaatiota ennakoitua enemm\u00e4n.<\/p>\n
Ristivedon takia keskuspankki on ollut kes\u00e4st\u00e4 tarkkailuasemissa ja pit\u00e4nyt ohjauskoron ennallaan.<\/p>\n
\u201dKokonaisuutena Euroopan talous on kest\u00e4nyt tullirytin\u00e4n paremmin kuin mit\u00e4 alkuvuodesta ennustettiin. Euroalue on jatkanut sitkasta kasvuaan ja osoittanut iskunkest\u00e4vyytens\u00e4.\u201d<\/p>\n
Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF) ennustaa euroalueen talouden kasvavan t\u00e4n\u00e4 vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.<\/p>\n
Joulukuussa EKP julkaisee rahapoliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 yhteydess\u00e4 uuden laajan ennusteensa, joka ulottuu vuoteen 2028. Sen perusteella rahoitusmarkkinat tekev\u00e4t johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jossain vaiheessa tulevista koronnoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Rahoitusvakaus|Suomessa on Rehnin mukaan merkkej\u00e4, ett\u00e4 yritysten rahoituksessa on pullonkauloja. Pankkien v\u00e4lisen kilpailun lis\u00e4\u00e4minen voisi lievitt\u00e4\u00e4 pulmia. Lue…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":91078,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,46,32,78],"class_list":{"0":"post-91077","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115555593572455901","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91077"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91077\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}