Ruumiinkuljetus toimii el\u00e4m\u00e4nmenon metaforana Juha Sepp\u00e4l\u00e4n uutuusromaanissa.<\/p>\n
Juha Sepp\u00e4l\u00e4: Kehtolaulun koordinaatit. Siltala 2025. 235 s.<\/p>\n
Juha Sepp\u00e4l\u00e4n (s. 1956) my\u00f6h\u00e4istuotannolle tyypillinen kuolema-teema korostuu elokuun puolessav\u00e4liss\u00e4 ilmestyneess\u00e4 pienoisromaanissa Kehtolaulun koordinaatit.<\/p>\n
Romaani kertoo ruumisauton kuljettajasta, jolle karu virka, amerikkalaismallinen ruumisauto ja ty\u00f6 ovat henki ja el\u00e4m\u00e4. Viisikymppinen, ujo mies py\u00f6rii kaupungilla vainaja kyydiss\u00e4 ilman sen kummempaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. H\u00e4n ei silti pid\u00e4 sit\u00e4 harhailuna, koska eksymisen vaaraa ei ole.<\/p>\n
\u201dAsiakkaille puhumme hautausautosta, kesken\u00e4mme k\u00e4rryst\u00e4. Kaupunkiliikenteess\u00e4 Escaladea v\u00e4istettiin n\u00f6yremmin kuin py\u00f6r\u00e4tuolia tai lastenvaunuja, ainakin liputettuna. Joku kapiainen pys\u00e4htyi kadun varressa vet\u00e4en k\u00e4tt\u00e4 lippaan.\u201d<\/p>\n
Sepp\u00e4l\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 toimii ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n jylhien lainalaisuuksien mukaan. Kuollut ihminen on Suomen lain mukaan haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytyst\u00e4.<\/p>\n
My\u00f6s oma mieli antaa suuntaviittoja. Kuollutta ihmist\u00e4 ei miehen mielest\u00e4 voi kuljettaa Toyotalla, ja siksi hautausauton t\u00e4ytyy olla amerikkalainen menopeli tai Mersu ja mustanv\u00e4rinen.<\/p>\n
Sepp\u00e4l\u00e4n romaanikertoja on varsin modernihenkinen niin kielelt\u00e4\u00e4n kuin rakenteeltaan. Ruumiinkuljetuskuvauksen lomaan on sy\u00f6tetty eri fontilla kirjoitettuja tekstijaksoja, kuin dokumenttielokuvan pys\u00e4hdysotoksia. Niiss\u00e4 joko tarkennetaan fokusta johonkin arkiseen yksityiskohtaan tai koetetaan valottaa henkil\u00f6it\u00e4, milj\u00f6it\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Romaanin loppua kohti tunnelma s\u00e4hk\u00f6istyy kuin rikostutkinnassa.<\/p>\n
Nimett\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 kuljettaja miettii t\u00e4m\u00e4n t\u00e4st\u00e4 syntyj\u00e4 syvi\u00e4. Muun muassa maailman koordinaatistoa, joka el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mannerlaattojen v\u00e4hitt\u00e4isen liikkeen vuoksi. Kuljettajan muistikirja t\u00e4yttyy toisistaan riippumattomista raaputuksista. 15 vuotta nuorempaa kollegaansa Marttilaa tai esihenkil\u00f6\u00e4\u00e4n Tiiaa kohtaan kuljettaja k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin vanhempi valtiomies, joka ei puutu n\u00e4iden asioihin yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin on pakko.<\/p>\n
Kuljettajalla on 24-vuotias poika Tomas, jota h\u00e4n miettii usein ja hartaasti. Pojan \u00e4iti Satumarja j\u00e4tti aikoinaan miehen lyhyen suhteen j\u00e4lkeen ja muutti Tomasin kanssa Ranskaan. Poika on tulossa Suomeen, mik\u00e4 ajatuksena saa is\u00e4n kauhun valtaan.<\/p>\n
Tykk\u00e4isik\u00f6h\u00e4n poika tehd\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 kanssa palapeli\u00e4 tai pelata jotakin? Mink\u00e4laisesta ruoasta poika mahtaa tyk\u00e4t\u00e4? Kuljettajan kerrostaloyksi\u00f6 on ahdas kahdelle. Pit\u00e4isik\u00f6 is\u00e4n varata majoitus muualta? Lopulta poika p\u00e4\u00e4see Suomeen, ja askeleet viev\u00e4t Yyterin kaltaiselle hiekkarannalle.<\/p>\n
Sepp\u00e4l\u00e4n henkil\u00f6kuvat ja teemat ovat pelkistettyj\u00e4 pienoiseen karikatyyriin saakka. Kolkko huumori kulkee tiivisti kuoleman airuen matkassa. Niin kuin se olisi my\u00f6s vanhenevan kirjailijan osa, naureskella ihmisten omituisuuksille ja toteutumattomille p\u00e4iv\u00e4unille. T\u00e4t\u00e4 vaikutelmaa vahvistaa romaanin loppuun ilmestyv\u00e4, kuoleman kohtaava kirjailijahenkil\u00f6.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ruumiinkuljetus toimii el\u00e4m\u00e4nmenon metaforana Juha Sepp\u00e4l\u00e4n uutuusromaanissa. Juha Sepp\u00e4l\u00e4: Kehtolaulun koordinaatit. Siltala 2025. 235 s. Juha Sepp\u00e4l\u00e4n (s.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":9145,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,80,32,109],"class_list":{"0":"post-9144","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-satakunnan-kansa","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9144"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9144\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}