{"id":91530,"date":"2025-11-16T11:07:12","date_gmt":"2025-11-16T11:07:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91530\/"},"modified":"2025-11-16T11:07:12","modified_gmt":"2025-11-16T11:07:12","slug":"paras-huutomme-avaruuteen-lahti-matkaan-51-vuotta-sitten-vastaus-ilmestyi-peltoon-vuonna-2001","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91530\/","title":{"rendered":"Paras huutomme avaruuteen l\u00e4hti matkaan 51 vuotta sitten \u2013 \u201dvastaus\u201d ilmestyi peltoon vuonna 2001"},"content":{"rendered":"

Voyager ja Pioneer ovat avaruustutkimusta seuraaville tuttuja t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 matkaajia. Ne kantavat mukanaan tietoa Maasta ja ihmiskunnasta silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 joku toinen el\u00e4m\u00e4nmuoto osuu niiden tielle.<\/p>\n

Nasan luotaimet ovat kuitenkin etanapostia verrattuna viestiin, joka l\u00e4hetettiin tasan 51 vuotta sitten. James Bond -elokuvassakin esiintyneell\u00e4 Arecibon radioteleskoopilla 16. marraskuuta 1974 l\u00e4hetetty viesti suunnattiin kohti pallomaista M13-t\u00e4htijoukkoa.<\/p>\n

Arecibo-viesti on historiallinen, sill\u00e4 se on todenn\u00e4k\u00f6inen kandidaatti ensimm\u00e4iseksi viestiksemme, joka l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joskus vastaanottajan. 25 000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitseva Messier 13 valittiin viestin m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ksi, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 satoja tuhansia t\u00e4hti\u00e4.<\/p>\n

Arecibo-viesti oli koodattu 1679 bitin sarjaksi, joka l\u00e4hetettiin megawatin l\u00e4hetysteholla kapeana keilana kohti M13:a. Viesti oli pituudeltaan alle kolme minuuttia, mutta se sis\u00e4lsi olennaista tietoa Maasta ja sen asukkaista.<\/p>\n

\"\"Arecibon radioteleskooppi oli lajityyppins\u00e4 suurin edustaja yli 50 vuoden ajan. Se poistettiin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vuonna 2020 teleskoopin rakenteen osittain romahdettua.<\/p>\n

Mariordo (Mario Roberto Dur\u00e1n Ortiz) \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

Vastaanottaja pystyisi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n bittijonon matriisiksi, joka muodostuu 23 rivist\u00e4 ja 73 sarakkeesta. Oikein j\u00e4rjestettyn\u00e4 bitit muodostavat yksinkertaisia graafisia kuvioita.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen osa viestist\u00e4 esittelee luvut yhdest\u00e4 kymmeneen bin\u00e4\u00e4rilukuina. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen viesti siirtyy kemiasta tuttuihin alkuaineisiin: mukana ovat vety, hiili, typpi, happi ja fosfori \u2013 DNA:n keskeiset rakennuspalikat. Kolmannessa osassa kuvataan itse DNA:n rakenne ja sen kaksoiskierre.<\/p>\n

Keskell\u00e4 viesti\u00e4 n\u00e4kyy yksinkertainen ihmishahmo, jonka vieress\u00e4 on merkint\u00e4 maapallon v\u00e4kiluvusta \u2013 yli nelj\u00e4 miljardia vuonna 1974. Ihmishahmon alapuolella n\u00e4kyv\u00e4t Aurinkokunnan planeetat, joista kolmas on nostettu esiin: Maa. Viimeinen osa kertoo l\u00e4hetyksen alkuper\u00e4st\u00e4, Arecibon radioteleskoopista, jonka muoto ja koko on koodattu suhteessa ihmishahmoon.<\/p>\n

\"\"Arecibo-viesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 olennaisia tietoja Maasta ja ihmisist\u00e4. <\/p>\n

Arne Nordmann \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

Vastaus tuli nopeasti<\/p>\n

Vuonna 2001 kohistiin Arecibon viestiin tulleesta vastauksesta. Se oli ilmestynyt Englannin Hampshiressa sijaitsevalle pellolle. Peltokuvio muistutti alkuper\u00e4ist\u00e4 Arecibo-viesti\u00e4 ja perustui samaan 23 x 73 -bittimatriisiin \u2013 muutamin silmiinpist\u00e4vin poikkeuksin. Dna:n rakenne oli poikkeava, kemiallisten alkuaineiden joukkoon oli lis\u00e4tty pii, ja ihmishahmon sijaan peltoon oli painettu isop\u00e4inen ep\u00e4suhteinen olento.<\/p>\n

Asiantuntijat tyrm\u00e4siv\u00e4t ajatuksen avaruusolioiden vastauksesta nopeasti. Arecibon vastaus kertoi enemm\u00e4n ihmisist\u00e4 kuin toisista el\u00e4m\u00e4nmuodoista, sill\u00e4 peltokuviot olivat vuosituhannen vaihteessa suosittu kulttuuri-ilmi\u00f6.<\/p>\n

Tieteellisest\u00e4 tarkastelua vastaus ei kest\u00e4nyt jo senkin takia, ett\u00e4 Arecibo-viesti oli vuoteen 2001 menness\u00e4 ehtinyt matkata vasta 27 vuotta. Vastauksen saaminen olisi tarkoittanut, ett\u00e4 viesti olisi siepattu enint\u00e4\u00e4n 13,5 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Aikataulu ja taivaankartta eiv\u00e4t siis tukeneet ideaa. 13 valovuoden et\u00e4isyydelle toki mahtuu nelisenkymment\u00e4 t\u00e4hte\u00e4, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei sijaitse Maan ja M13-t\u00e4htijoukon v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\"\"Avaruusoliot tuskin kommunikoisivat ihmiskunnan kanssa peltokuvioilla. Ne kertovat enemm\u00e4n ihmiskulttuurista kuin muista el\u00e4m\u00e4nmuodoista.<\/p>\n

Kecko \/ Wikimedia Commons<\/p>\n

Vaikka galaksit, kuten kotigalaksimme Linnunrata, ovat n\u00e4enn\u00e4isesti tiiviit\u00e4 massakeskittymi\u00e4, on avaruus kohteiden v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin tyhj\u00e4\u00e4. Edes koko 25\u00a0000 valovuoden matkalla Messier 13:een ei ole tunnettuja kohteita, jotka viestin voisivat napata.<\/p>\n

Aalto-yliopiston Mets\u00e4hovin radio-observatorion johtaja Joni Tammi<\/strong> muistutti TM:lle aiemmin syksyll\u00e4, ett\u00e4 Arecibo-viesti on edennyt vasta pari promillea pitk\u00e4st\u00e4 matkastaan.<\/p>\n

\u00a0\u201dMutta jos l\u00e4hetyksen tielle sattuu joku, jolla on sopivat laitteet radiol\u00e4hetyksen vastaanottamiseen \u2013 ja joka katsoo niill\u00e4 oikealla hetkell\u00e4 Maan suuntaan \u2013 silloin se voisi hyvinkin olla ensimm\u00e4inen kerta, kun toisella t\u00e4hdell\u00e4 havaitaan Maasta l\u00e4hetetty viesti\u201d, Tammi arvioi.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isyydet viestin vastaanottamiselle ovat pienet, mutta silti moninkertaiset verrattuna Voyager- ja Pioneer-luotaimiin, jotka pyristelev\u00e4t edelleenkin eroon Aurinkokunnan p\u00f6lyist\u00e4<\/a>. \u00a0<\/p>\n

Voyagerin kultainen \u00e4\u00e4nilevy tai Pioneerin alumiinilaatta ovat siis enemm\u00e4nkin symbolisia kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 viestej\u00e4 \u2013 ja avaruuden valtavassa mittakaavassa Arecibo-viestikin j\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kuulematta, vaikka se on l\u00e4hetetty nopeimmalla tuntemallamme hevosella.<\/p>\n

\"\"Voyagerien kultainen levy. Luotaimet on varustettu levysoittimella, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n levyn kuvat ohjeistavat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Voyager ja Pioneer ovat avaruustutkimusta seuraaville tuttuja t\u00e4htienv\u00e4lisi\u00e4 matkaajia. Ne kantavat mukanaan tietoa Maasta ja ihmiskunnasta silt\u00e4 varalta,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":91531,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,15973,1324,118,32,13696,119,18251],"class_list":{"0":"post-91530","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-maan-ulkopuolinen-elama","12":"tag-nasa","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tahtienvalinen-avaruus","16":"tag-tiede","17":"tag-voyager-avaruusluotain"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115559061705491281","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91530"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91530\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91531"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}