{"id":91772,"date":"2025-11-16T17:39:09","date_gmt":"2025-11-16T17:39:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91772\/"},"modified":"2025-11-16T17:39:09","modified_gmt":"2025-11-16T17:39:09","slug":"suomen-kiistellyn-kreikka-vakuuden-tuotto-on-jaanyt-paljon-odotuksia-huonommaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91772\/","title":{"rendered":"Suomen kiistellyn Kreikka-vakuuden tuotto on j\u00e4\u00e4nyt paljon odotuksia huonommaksi"},"content":{"rendered":"<p>Valtiontalous|Suomen Kreikka-vakuus ei ole kasvanut l\u00e4himainkaan odotettua tahtia.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suomen valtion ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusj\u00e4rjestelyn kompurointi jatkuu.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vakuus ei nimitt\u00e4in ole kasvanut l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n samaa vauhtia kuin valtiovarainministeri\u00f6 13 vuotta sitten arvioi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vakuuden arvo oli alun perin 925 miljoonaa euroa vuonna 2012. Syyskuun lopussa arvo oli 948 miljoonaan euroa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vuodesta 2012 l\u00e4htien sijoitustuotto on ollut yhteens\u00e4 2,2 prosenttia, jos p\u00e4\u00e4omaa hallinnoivan kansainv\u00e4lisen pankin 2,3 miljoonan euron palkkiot otetaan huomioon.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Valtiovarainministeri\u00f6 arvioi vuonna 2012, ett\u00e4 sulkutilill\u00e4 olevan p\u00e4\u00e4oman arvo kasvaa 30 vuoden kuluessa kolmen prosentin vuosikorko-oletuksella 2,2 miljardiin euroon.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dKorkotaso oli pitk\u00e4\u00e4n hyvin matalalla ja sijoitukset on tehty parhaan luottoluokituksen lyhyihin joukkolainoihin, joiden tuotto on ollut vaatimatonta. Tosin viime aikoina tuotto on alkanut kasvaa\u201d, sanoo Valtiokonttorin finanssijohtaja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/haku\/?query=Anu%20Sammallahti\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Anu Sammallahti<\/a>.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suomen valtio ja kreikkalaiset liikepankit solmivat tuottojenvaihtosopimuksen, jota Suomessa kutsutaan vakuusj\u00e4rjestelyksi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 vakuus ajan mittaan kattaisi Suomen 2,2 miljardin euron vastuut Euroopan rahoitusvakausv\u00e4lineen Kreikalle my\u00f6nt\u00e4m\u00e4st\u00e4 h\u00e4t\u00e4rahoituksesta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Suomi oli ainoa eurovaltio, joka vaati t\u00e4llaista \u201dvakuusj\u00e4rjestelyj\u00e4\u201d ehtona Kreikan toiseen h\u00e4t\u00e4rahoitukseen osallistumiselle. Vastaava oli tarjolla my\u00f6s muille eurovaltioille, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei pit\u00e4nyt sit\u00e4 tarpeellisena.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kreikka lyhent\u00e4\u00e4 lainojaan Euroopan rahoitusvakausv\u00e4lineelle useissa eriss\u00e4 vuosina 2023\u20132070.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ylivelkaantunut Kreikka oli vuonna 2012 maksukyvytt\u00f6myyden partaalla. Siksi sen oli turvauduttava muiden eurovaltioiden ja Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) j\u00e4rjest\u00e4miin h\u00e4t\u00e4rahoituksiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Kreikkalaiset liikepankit saavat tuottojenvaihtosopimuksessa Suomen osuuden Euroopan vakausmekanismin (EVM) Kreikan valtiolle antamien h\u00e4t\u00e4lainojen mahdollisista voitoista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vastineeksi Suomi voi saada kreikkalaisten pankkien sulkutilille sijoittaman p\u00e4\u00e4oman, jos Kreikka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maksamatta lainojaan Euroopan rahoitusvakausv\u00e4lineelle (ERVV).<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sulkutili tarkoittaa pankkitili\u00e4, jonka varoja saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain osapuolten ennalta sopimien ehtojen t\u00e4yttyess\u00e4. Vakuusj\u00e4rjestelyss\u00e4 tilill\u00e4 olevat varat on sijoitettu parhaimman luottoluokituksen joukkolainoihin. Varoja hallinnoi kansainv\u00e4linen pankki.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">P\u00e4\u00e4oma siirtyy Suomelle vain, jos Kreikka rikkoo Euroopan rahoitusvakausv\u00e4lineen kanssa tehty\u00e4 sopimusta. Mik\u00e4li Kreikka ei laiminly\u00f6 lainojaan, sulkutilill\u00e4 oleva p\u00e4\u00e4oma siirtyy kreikkalaisille liikepankeille.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Euroopan rahoitusvakausv\u00e4line on eurovaltioiden rahoitusyhti\u00f6, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tarvittaessa antaa h\u00e4t\u00e4rahoitusta eurovaltioille. Se hankki markkinoilta lainaa eurovaltioiden my\u00f6nt\u00e4mien takausten turvin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Nykyisin rahoitusvaikeuksissa eurovaltioille h\u00e4t\u00e4lainaa my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tarvittaessa Euroopan vakausmekanismi.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">H\u00e4t\u00e4rahoituksesta huolimatta Kreikan talous romahti Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan 27 prosenttia vuosina 2007\u20132013 ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste kasvoi enimmill\u00e4\u00e4n liki 28 prosenttiin. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi runsaaseen 180 prosenttiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy talouden luhistumiseen oli h\u00e4t\u00e4rahoituksen ehtona vaaditut ankarat julkisen talouden menoleikkaukset ja verotuksen kirist\u00e4minen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sittemmin Kreikan talous on alkanut elpy\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myys on v\u00e4hentynyt tuntuvasti ja velkasuhde on supistunut 150 prosenttiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtiontalous|Suomen Kreikka-vakuus ei ole kasvanut l\u00e4himainkaan odotettua tahtia. Suomen valtion ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusj\u00e4rjestelyn kompurointi jatkuu. Vakuus ei&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":91773,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,46,32,78],"class_list":{"0":"post-91772","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115560603023693833","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91772"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91772\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}