{"id":91818,"date":"2025-11-16T18:57:20","date_gmt":"2025-11-16T18:57:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91818\/"},"modified":"2025-11-16T18:57:20","modified_gmt":"2025-11-16T18:57:20","slug":"maailman-makein-museo-lindt-suklaatehtaan-kotimuseossa-opitaan-paljon-suklaasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/91818\/","title":{"rendered":"Maailman makein museo? Lindt-suklaatehtaan kotimuseossa opitaan paljon suklaasta"},"content":{"rendered":"

Suklaa; nyky\u00e4\u00e4n monen arkinamu, mutta aikoinaan harvojen herkku. Lindtin suklaatehdas sijaitsee Z\u00fcrichin laitamilla, ja sinne on rakennettu el\u00e4mysmatka suklaan historiaan ja valmistukseen.<\/p>\n

Jo saapuminen el\u00e4mysmuseon aulaan salpaa hengen. Rakennus on moderni, Lindt \u2013 Home of Chocolate -museon avajaisia vietettiin syyskuussa 2020. Sis\u00e4aula on 64 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja 13 metri\u00e4 leve\u00e4; korkeutta sill\u00e4 on 15 metri\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Arkkitehtuuri henkii modernia ylellisyytt\u00e4, toki sveitsil\u00e4iseen tapaan l\u00e4hes kliinisesti toteutettuna. Joku voi n\u00e4hd\u00e4 tilassa yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 my\u00f6s isoon kirkkoon. Katossa on isot ikkunat, joista siivil\u00f6ityy tilaan taivaallista valoa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vaalealla kivell\u00e4 ja keramiikalla kauttaaltaan vuoratun aulan keskell\u00e4 on viel\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen alttari eli 9,3 metri\u00e4 korkea suklaal\u00e4hde. Sen 94-metrisess\u00e4 putkistossa kiert\u00e4\u00e4 noin 1000 litraa suklaata. Sit\u00e4 valuu alasp\u00e4in noin kilo per sekunti tahdissa. Jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa herahtaa vesi kielelle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Siemenest\u00e4 pavuksi<\/p>\n

Kierros museossa alkaa tutustumalla suklaan alkul\u00e4hteisiin eli siihen, miten kaakaota viljell\u00e4\u00e4n, miten se ker\u00e4t\u00e4\u00e4n talteen ja esivalmistellaan vienti\u00e4 varten. Mukaan aulasta on otettu audio-opas, joka suoltaa syvent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa sit\u00e4 janoavalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vierailija k\u00e4velee heti museon sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin j\u00e4lkeen kaakaopuiden alta ihmetellen niiden hedelmien kokoa. Ne ovat noin 17\u201320 sentti\u00e4 pitki\u00e4. Hedelmien sis\u00e4ll\u00e4 sijaitsee tyypillisesti 30\u201340 siement\u00e4, joista kaakaopavut tuotetaan. Kiloon suklaata tarvitaan noin 300\u2013600 papua.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Nykyisinh\u00e4n valtaosa eli yli 80 prosenttia kaakaon raakatuotannosta tapahtuu l\u00e4ntisess\u00e4 Afrikassa; suurimmat kaakaon tuottajamaat ovat Norsunluurannikko ja Ghana. Ja koska viljelykset sijaitsevat tropiikissa, sadonkorjuu ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn kuukauteen. Monissa maissa satoa voidaan korjata ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n

Hedelm\u00e4t ovat eriv\u00e4risi\u00e4, eik\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 ole suoraan tekemist\u00e4 hedelm\u00e4n kypsyyden kanssa. Hedelm\u00e4t eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kypsy samassa tahdissa eli kaikkia saman puun hedelmi\u00e4 ei voida ker\u00e4t\u00e4 talteen samaan aikaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Matka Eurooppaan<\/p>\n

Kun suklaan tuotannon alkuvaiheet on k\u00e4yty l\u00e4pi, siirryt\u00e4\u00e4n historiaan. Moni tiet\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 kaakao on kotoisin Etel\u00e4-Amerikasta. Se lienee monelle yll\u00e4tys, miten pitk\u00e4lle historiaan suklaan kulttuuriperint\u00f6 ylt\u00e4\u00e4, todistetusti ainakin yli 5000 vuoden taakse. Kaakao on ollut paitsi herkku my\u00f6s maksuv\u00e4line \u2013 ja onpa sit\u00e4 k\u00e4ytetty my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4.<\/p>\n

Atsteekit ja mayat nauttivat kaakaon tiett\u00e4v\u00e4sti p\u00e4\u00e4asiassa juoman muodossa. Sekin selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 trooppinen Amerikka on yh\u00e4 ainoa paikka, jossa kaakaopuut kasvavat luonnonvaraisina. Muualla ne on ovat viljelyksi\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isin\u00e4 eurooppalaisina kaakaoon p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tutustumaan luonnollisesti espanjalaiset l\u00f6yt\u00f6matkailijat\/valloittajat, jotka kokeilivat intiaanien kaakaojuomaa todeten sen liian kitker\u00e4ksi. Vasta sokerilla makeutettuna siit\u00e4 tuli juotavaa. 1600-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 uusi herkku oli saapunut Eurooppaan ollen ensisijaisesti aatelisten ja muiden rikkaiden nautiskeltavissa.<\/p>\n

My\u00f6s Euroopassa kaakao nautittiin aluksi usein juoman muodossa, kiinte\u00e4mp\u00e4\u00e4 suklaata alettiin sy\u00f6d\u00e4 yleisemmin vasta 1700-luvun lopulla. Osasyy t\u00e4h\u00e4n oli se, ett\u00e4 kaakaopapujen laivaaminen Atlantin yli oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja kallista. Helpompaa oli valmistaa pavuista valmis massa, jota aluksi sulatettiin kuumaan veteen mutta my\u00f6hemmin alettiin nauttia my\u00f6s sellaisenaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muotteihin suklaata alettiin puolestaan valaa eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin 1800-luvulla. Suklaalevyt yleistyiv\u00e4t my\u00f6s ennen 1800-luvun puoliv\u00e4li\u00e4. Aluksi levyt sis\u00e4lsiv\u00e4t pelkk\u00e4\u00e4 suklaata, mutta pian suklaamassoihin alettiin lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s kanelia, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja vaniljaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sveitsil\u00e4inen maitosuklaa<\/p>\n

Mit\u00e4 moni ei varmasti tied\u00e4, ett\u00e4 maito l\u00f6ysi tiens\u00e4 suklaaseen melko my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Maitosuklaan keksi sveitsil\u00e4inen kondiittori Daniel Peter<\/strong> vuonna 1875. Kuten monesti ruokateollisuudessa, kyseess\u00e4 oli useamman sattuman summa. T\u00e4rkeint\u00e4 maitosuklaan synnyss\u00e4 oli se, ett\u00e4 Peterin naapurina toimi kondensoidun maidon keksinyt Henri Nestl\u00e9<\/strong>. Tarina on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen ja jo yksist\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 syy k\u00e4yd\u00e4 museossa.<\/p>\n

Muita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kiinnostavia tarinoita ovat Philippe Suchard<\/strong>in vuonna 1826 kehitt\u00e4m\u00e4 mylly suklaamassan valmistukseen sek\u00e4 Rodolphe Lindt<\/strong>in omat tekniset l\u00e4pimurrot, mm. konssaus vuonna 1879, joka teki suklaasta entist\u00e4 suussasulavamman ja sile\u00e4pintaisemman.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki avoin historian kertominen yli br\u00e4ndirajojen on virkist\u00e4v\u00e4\u00e4. Vaikka museo sijaitsee siis Lindtin tehtaan yhteydess\u00e4 ja omaa h\u00e4nt\u00e4\u00e4 nostetaan, kunniaa jaetaan my\u00f6s muille sveitsil\u00e4isille suklaapioneereille. Fran\u00e7ois-Louis Cailler<\/strong>, Philippe Suchard, Charles-Am\u00e9d\u00e9e Kohler<\/strong>, Jean Tobler<\/strong>, Henri Nestl\u00e9, ja tietysti Rudolf Spr\u00fcngli<\/strong> sek\u00e4 Rodolphe Lindt mainitaan kaikki osana isoa sveitsil\u00e4ist\u00e4 suklaaperhett\u00e4.<\/p>\n

Nykyisin suklaita on tietysti uskomattoman monenlaisia, mutta peruselementit ovat s\u00e4ilyneet samana. Tarvitaan kaakaomassaa, kaakaovoita, maitojauhetta ja sokeria. Valkoisessa suklaassa ei luonnollisesti ole lainkaan kaakaomassaa, ainoastaan kaakaovoita. Kaakaomassa m\u00e4\u00e4rittelee sen, kuinka tummaa suklaa on. Sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sen sijaan melko sama kaikissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Makeaa mahan t\u00e4ydelt\u00e4<\/p>\n

Kun suklaan t\u00e4rkein historia on opiskeltu, on ensimm\u00e4isen palkinnon aika. Ensimm\u00e4inen maistelu tapahtuu kolmen p\u00f6mpelin \u00e4\u00e4ress\u00e4. Niist\u00e4 voi laskea sulaa suklaata lusikkaan. Yhdess\u00e4 s\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 on valkosuklaata, toisessa normaalia maitosuklaata ja kolmannessa jo melko tummaa suklaata. Jokaisella on varmasti suosikkinsa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maistelun aikaan voi samalla tutustua nykyaikaiseen suklaan valmistukseen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sitten siirryt\u00e4\u00e4n maistelemaan kiinteit\u00e4 suklaita. S\u00e4ili\u00f6it\u00e4 on nyt kahdeksan, ja niiss\u00e4 on eri makuisia suklaalevyj\u00e4. K\u00e4den putkilon alle ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sielt\u00e4 putoaa k\u00e4teen herkkupala. Jokainen voi arvuutella, mik\u00e4 maku miss\u00e4kin s\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 on.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Seuraavaksi sukelletaan pime\u00e4\u00e4n huoneeseen, jossa jaetaan tietoa suklaan tuotannosta ja kulutuksesta ymp\u00e4ri maailmaa. My\u00f6s vanhoja suklaamainoksia on hauska katsella.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sveitsin merkitys suklaan valmistajana korostuu luonnollisesti. Suklaan valmistus ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 Sveitsiss\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hieman alle 4500 henkil\u00f6\u00e4 suklaan kokonaistuotannon ollessa noin 180 000 tonnia. T\u00e4st\u00e4 noin 110 000 tonnia menee vientiin. Toki varmasti enemm\u00e4nkin, mutta silloin suoraan Sveitsiss\u00e4 suklaata nauttineiden masuissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kaikissa eri n\u00e4yttelyvaiheissa erilaiset prosessit ja historia selostetaan hyvin yksityiskohtaisesti. T\u00e4m\u00e4 on yksi museon hienouksia, tietoa on tarjolla sen verran runsaasti, ett\u00e4 jokaiselle l\u00f6ytyy varmasti omat mielenkiinnon kohteensa \u2013 liittyv\u00e4t ne sitten suklaan valmistuksen historiaan, makuihin tai teollisen valmistamisen teknologiaan. Ja lapsille riitt\u00e4\u00e4 heillekin hauskaa puuhaa erilaisten interaktiivisten puuhakohteiden kautta.<\/p>\n

Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kellojen ja juustojen ohella iso bisnes. Liikevaihtoa suklaateollisuus synnytt\u00e4\u00e4 Sveitsiss\u00e4 noin 1,8 miljardia euroa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viimeinen palkinto<\/p>\n

Museon lopussa on viel\u00e4 kahdeksan erilaista isoa allasta, joista jokainen voi ottaa yhden suklaakuulan. Jos napa on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo t\u00e4ynn\u00e4, n\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytteet ovat k\u00e4\u00e4rittyj\u00e4 eli ne voi ottaa mukaan.<\/p>\n

Mutta ei t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kaikki. Seuraavaksi siirryt\u00e4\u00e4n takaisin tuloaulaan ja opiskellaan lis\u00e4\u00e4 suklaan nykytuotannosta: ymp\u00e4rist\u00f6n merkityksest\u00e4 (luonnollisesti) sek\u00e4 tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4. Aulaa toisessa kerroksessa kiert\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n varrella on jopa pienimuotoinen nykyaikainen suklaatehdas, joka toimii laboratoriona, miss\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n tulevaisuuden suklaamakuja.<\/p>\n

Ja ihan lopuksi saavutaan viel\u00e4 hauskan pelin \u00e4\u00e4reen. Kuula valuu lasisein\u00e4n takana omaa reitti\u00e4\u00e4n alas m\u00e4\u00e4r\u00e4ten sen, mink\u00e4lainen pieni makupala lopulta luukusta ulos putkahtaa. Jokainen voi lunastaa p\u00e4\u00e4sylipullaan yhden pelikerran. N\u00e4m\u00e4 makupalat ovat my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 erikoisia, ett\u00e4 ne on valmistettu vain t\u00e4t\u00e4 peli\u00e4 varten.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Alakerrassa on sitten viel\u00e4 iso tehtaanmyym\u00e4l\u00e4, josta voi k\u00e4yd\u00e4 nappaamassa mukaan tuliaiset. Hinnat ovat tosin turistihintoja eli eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n edullisia. Ja jos joku haluaa luoda oman persoonallisen suklaalevyns\u00e4, sekin onnistuu \u2013 maksua vastaan tietysti. Suklaamestari (Master Chocolatier) auttaa sinua t\u00e4m\u00e4n luomuksen valmistamisessa.<\/p>\n

Ja jos haluaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vierailun viel\u00e4 pieneen nautiskeluhetkeen, kahvilassa voi k\u00e4yd\u00e4 nauttimassa joko kahvia tai osuvammin kuuman kaakaon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Aikaa museossa saa kulumaan helposti pari tuntia. Ja lippu eli tietty aikaslotti kannattaa ostaa etuk\u00e4teen verkossa \u2013 ja etenkin kiireisimpin\u00e4 lomakuukausina reilusti etuk\u00e4teen, sill\u00e4 museo on usein verrattain t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n

Museon kotisivut: https:\/\/www.lindt-home-of-chocolate.com\/en\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suklaa; nyky\u00e4\u00e4n monen arkinamu, mutta aikoinaan harvojen herkku. Lindtin suklaatehdas sijaitsee Z\u00fcrichin laitamilla, ja sinne on rakennettu el\u00e4mysmatka…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":91819,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-91818","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115560909879832834","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91818"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91818\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/91819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}