Raskaaseen linnoitusty\u00f6h\u00f6n Pohjois-Norjassa sotavankeja k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset pitiv\u00e4t heit\u00e4 uuden kirjan mukaan hirvitt\u00e4viss\u00e4 olosuhteissa kuolemanleireill\u00e4.<\/p>\n
Lapin sodan loppuvaiheita tarkasti selvitt\u00e4neen uuden kirjan mukaan natsi-Saksan armeijan Suomen rajan l\u00e4hell\u00e4 Lyngenin vuoristossa Norjassa pit\u00e4mill\u00e4 vankileireill\u00e4 vallitsivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1945 j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t olosuhteet, ja niiden my\u00f6t\u00e4 osa neuvostovangeista s\u00f6i kuolleita tovereitaan. Leireist\u00e4 pahamaineisimmaksi paljastuneelle Mallnitzille saksalaiset my\u00f6s kuljettivat muilta leireilt\u00e4 kaikkein huonokuntoisimpia vankeja, joiden ei uskottu en\u00e4\u00e4 selviytyv\u00e4n hengiss\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Olosuhteet tavanomaisen kurjassa Mallnitzissa muuttuivat, kun sinne siirrettiin 160 kaikkein heikoimmassa kunnossa olevaa sotavankia. T\u00e4m\u00e4 muutti Mallnitzin sodan viimeisin\u00e4 viikkoina todelliseksi kuolemanleiriksi, \u00e4skett\u00e4in julkaistussa teoksessa Operaatio Nordlicht, Lapin sodan arktinen loppun\u00e4yt\u00f6s (Atena, 2025) kuvaillaan.<\/p>\n
Kirjan tehneet sotahistorian tutkijat Emil Kastehelmi<\/strong> ja Aleksi Rikkinen<\/strong> kertovat laajoihin arkistol\u00e4hteisiin nojaten, miten Mallnitzin l\u00e4heisyydest\u00e4 l\u00f6ydettiin nelj\u00e4 joukkohautaa, joissa oli yhteens\u00e4 143 sotavangin ruumiit. Ruumiinavausten perusteella vankeja oli kuollut n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tauteihin, mutta my\u00f6s pahoinpidelty ja ammuttu.<\/p>\n \u2013 Useiden todistajanlausuntojen mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 osa vahtikomppanian miehist\u00e4 kohteli sotavankeja sadistisesti. Pahoinpitelyt olivat yleisi\u00e4, ja niiden tavoitteena oli saada n\u00e4lkiintyneit\u00e4 vankeja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tehokkaammin. Teloitukset taas olivat painottuneet vankeihin, jotka eiv\u00e4t jaksaneet en\u00e4\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4, kirjassa kerrotaan.<\/p>\n Vankileirien olosuhteet paljastuivat, kun Saksan antautumisen j\u00e4lkeen Pohjois-Norjaan saapui brittien valtuuskunta toukokuussa 1945. Julmuuksia ryhtyi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n liittoutuneiden monikansallinen tutkijaryhm\u00e4, johon kuului muun muassa amerikkalaisia ja norjalaisia upseereita, norjalaisviranomaisia sek\u00e4 patologeja ja valokuvaaja.<\/p>\n Kaksi ateriaa kengist\u00e4<\/p>\n Mallnitzin l\u00e4heisyydest\u00e4 l\u00f6ydettiin sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 nelj\u00e4 joukkohautaa, joissa oli yhteens\u00e4 143 sotavangin ruumiit. Sotarikostutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 vaikeutti se, ett\u00e4 elossa selvinneit\u00e4 vankeja palautettiin jo kotimaahansa ja vuoristo oli tyhjentynyt. Mallnitzin vierest\u00e4 paljastui joukkohauta viel\u00e4 1980-luvulla. Narviksentret \/ Bj\u00f8rn Winsnes<\/p>\n Saksalaisten sotarikoksia selvitt\u00e4neen liittoutuneiden ryhm\u00e4n tutkimuksissa paljastui, ett\u00e4 neuvostoliittolaisten sotavankien p\u00e4\u00e4asiallinen syy kuolemien taustalla oli n\u00e4lkiintyminen.<\/p>\n Todistajien mukaan vankien ruokinta oli perustunut ajatukseen, ett\u00e4 heikoimpien ja sairaimpien tulisi kuolla, joten my\u00f6s t\u00e4ysin uupuneet vangit yrittiv\u00e4t jatkaa ty\u00f6ntekoa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen n\u00e4lk\u00e4kuoleman. Ty\u00f6kykyisille vangeille tarjottu laiha keitto oli useiden haastattelujen mukaan tehty pilaantuneista jauhoista ja maistunut bensiinilt\u00e4.<\/p>\n \u2013 Mallnitzissa yli kaksi kuukautta viett\u00e4nyt Ivan Korolev<\/strong> s\u00f6i kertomansa mukaan leirill\u00e4 kaksi hyv\u00e4\u00e4 ateriaa. Kumpikin niist\u00e4 koostui h\u00e4nen kuolleen toverinsa kengist\u00e4, joista toisen h\u00e4n s\u00f6i 28. huhtikuuta ja toisen toukokuun kolmantena. Kenkien lis\u00e4ksi Korolev oli sy\u00f6nyt leiriss\u00e4 ollessaan pieni\u00e4 nahanpaloja, ihmislihaa sek\u00e4 kalanruotoja ja j\u00e4tett\u00e4, kirjassa kerrotaan.<\/p>\n Teoksen mukaan useista Mallnitziin haudatuista ruumiista l\u00f6ytyikin merkkej\u00e4 kannibalismista, mit\u00e4 elossa selvinneiden vankien kertomukset tukivat.<\/p>\n \u2013 Huhtikuun loppupuolella er\u00e4s ven\u00e4l\u00e4isvanki joutui todistamaan ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n toverinsa teloitusta. Eritt\u00e4in heikossa kunnossa ollut vanki raahattiin ulos majoitusparakista ja hakattiin. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4net vietiin hautakuopan reunalle ja surmattiin p\u00e4\u00e4h\u00e4n ampumalla. My\u00f6hemmin toinen n\u00e4lk\u00e4kuoleman partaalla ollut sotavanki ker\u00e4si, kypsensi ja s\u00f6i teloitetun aivot.<\/p>\n Kaikki n\u00e4lkiintyneit\u00e4<\/p>\n Saksan antautumisen j\u00e4lkeen vankien olosuhteita selvitt\u00e4neen liittoutuneiden tutkijaryhm\u00e4n mukaan neuvostovangit n\u00e4kiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4 kaikilla saksalaisten vankileireill\u00e4 Lyngenin alueella. Kuva tuntemattomalta vankileirilt\u00e4 Pohjois-Norjasta tammikuulta 1943. shutterstock \/ aop<\/p>\n Olosuhteet Mallnitzissa olivat todistajien mukaan jatkuneet hirvitt\u00e4vin\u00e4 viel\u00e4 muutama p\u00e4iv\u00e4 ennen Saksan antautumista. Toisen sotavangin kuvailun mukaan vartijat olivat huomanneet, ett\u00e4 joku oli leikannut lihaa aiemmin kuolleen sotavangin jalasta. Tapausta selvitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n sotilaat l\u00f6ysiv\u00e4t leirist\u00e4 ihmislihaa sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 pakkeja ja kysyiv\u00e4t, kenelle ne kuuluivat. Kun kukaan ei aluksi my\u00f6nt\u00e4nyt tekoa, vartijat uhkasivat tappaa kaikki paikalla olleet.<\/p>\n \u2013 T\u00e4ll\u00f6in kolme vankia astui esiin ja my\u00f6nsi tekonsa. Heid\u00e4t ammuttiin, kirjassa kuvataan.<\/p>\n Sotarikostutkijoiden mukaan Mallnitzin uhriluku olisi noussut viel\u00e4 huomattavasti suuremmaksi, jos antautuminen ei olisi keskeytt\u00e4nyt saksalaisten toimintaa. Tutkijat totesivat, ett\u00e4 kaikki Saksan vuoristoarmeijan valtaviin linnoitust\u00f6ihin Lyngenin alueella osallistuneet vangit tekiv\u00e4t hidasta kuolemaa ja olisivat ennen pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tyneet Mallnitziin.<\/p>\n Upseerit v\u00e4lttiv\u00e4t tuomiot<\/p>\n Liittoutuneiden sotarikostutkijat haastattelivat saksalaisupseereita Norddalenin laaksossa Saksan antautumisen j\u00e4lkeen. Monokkeli p\u00e4\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4 upseeri on huonokuntoisten vankien siirrosta p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt tohtori Brunner (2. oik.). Narviksentret \/ Bj\u00f8rn Winsnes<\/p>\n Operaatio Nordlicht -kirjassa kerrotaan, miten alkukes\u00e4n 1945 aikana saksalaisten vankity\u00f6voiman k\u00e4yt\u00f6n mittakaava Pohjois-Norjassa alkoi lopulta valkenemaan. Mallnitz toimi sotarikostutkijoiden mukaan vain esimerkkin\u00e4 tapauksesta, jollaisia Pohjois-Norja oli pullollaan.<\/p>\n Mallnitzin raakuuksiin syyllistyneit\u00e4 vartijoita luovutettiin my\u00f6hemmin neuvostoviranomaisille oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 varten, ja he saivat ankarat tuomiot. Vankien n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misest\u00e4 varsinaisesti vastuussa olleet ylemm\u00e4t upseerit v\u00e4lttiv\u00e4t kuitenkin vastaavan kohtalon esimerkiksi N\u00fcrnbergin sotarikosoikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4.<\/p>\n Kohtalokas k\u00e4sky leikata Lyngenin alueen sotavankien ruoka-annoksia oli kirjan mukaan tullut suoraan Narvikin alueen komentajalta kenraali Ferdinand Jodlilta<\/strong>. H\u00e4n puolustautui sodan j\u00e4lkeen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sky tuli h\u00e4nen esimiehilt\u00e4\u00e4n Oslosta. Jodlin mukaan saksalaisten muonatilanne Norjassa oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 kriittiseksi, mutta samalla Lyngenin puolustusasemat piti saada valmiiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa.<\/p>\n Karuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/p>\n Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 sotavankeja pidettiin vuoristossa orjaty\u00f6ss\u00e4, jotta Saksan armeijalle saatiin tehty\u00e4 korsuja ja muita linnoitteita. Linnoitteiden k\u00e4ytt\u00f6 j\u00e4i kuitenkin vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Suomen puolelta Kilpisj\u00e4rvelt\u00e4 l\u00f6ytyy yh\u00e4 saksalaisilta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 piikkilankakeri\u00e4. Emil Kastehelmi<\/p>\n Mallnitzin kammottavista tapahtumista huolimatta alueella toimineen 6. vuoristodivisioonan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Brunner<\/strong> painotti j\u00e4lkeenp\u00e4in sotavankien terveyden yll\u00e4pit\u00e4misen olleen h\u00e4nen keskeinen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. H\u00e4nen mukaansa 95 prosenttia linnoitust\u00f6iss\u00e4 olleista vangeista pystyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Brunner syytti vankikuolleisuudesta ylempi\u00e4 esimiehi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vuoristodivisioonan johto oli kyll\u00e4 neuvotellut sotavankien h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 muonatilanteesta huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 kenraali Jodlin kanssa. T\u00e4ll\u00f6in Jodl antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen leikata muona-annoksia entisest\u00e4\u00e4n \u201dtoivottomilta tapauksilta\u201d. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 armeijaosaston muonahuollosta vastanneen everstiluutnantin mukaan varastojen olisi pit\u00e4nyt riitt\u00e4\u00e4 aina kev\u00e4\u00e4seen 1946 saakka.<\/p>\n Tutkimuksissa selvisi my\u00f6s, ett\u00e4 tohtori Brunnerin arvion mukaan jopa 300 vankia tulisi kuolemaan n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttikin siirr\u00e4tt\u00e4\u00e4 suuren osan riutuneista vangeista juuri Mallnitziin, koska heit\u00e4 oli pidetty Storfjordin rannalla Kvesmenesin leiriss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 divisioonan komentopaikkaa ja muita saksalaisten johtoportaita. Brunnerin mielest\u00e4 sijainti ei ollut sopiva kuolemaisillaan oleville vangeille.<\/p>\n Useita leirej\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4<\/p>\n Emil Kastehelmi arvioi, ett\u00e4 Kilpisj\u00e4rven alueella sek\u00e4 K\u00e4sivarressa ja Lapissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on todenn\u00e4k\u00f6isesti viel\u00e4 useita tuntemattomia saksalaisten vankileirej\u00e4.<\/p>\n \u2013 Olemme itsekin l\u00f6yt\u00e4neet kentt\u00e4tutkimuksissa niit\u00e4 vuosien mittaan ainakin kymmenkunta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Kastehelmi kertoo saksalaisten linnoitteiden raskaissa rakennust\u00f6iss\u00e4 kuolleen vankeja my\u00f6s Suomenkin puolella loppuvuonna 1944. Tarkat kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ole tiedossa, mutta selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 jokainen laajoille rakennusty\u00f6maille p\u00e4\u00e4tynyt ei selvinnyt sielt\u00e4 hengiss\u00e4 pois.<\/p>\n \u2013 Voin sanoa suurella varmuudella, ett\u00e4 Suomenkin puolella on viel\u00e4 useita sotavankien hautoja, joita ei ole viel\u00e4 l\u00f6ydetty. Kilpisj\u00e4rvelt\u00e4 on l\u00f6ytynyt ihmisten p\u00e4\u00e4kalloja ja luita vuosikymmenten aikana, viimeksi 2010-luvulla. Meill\u00e4 on muutamia potentiaalisia hautapaikkoja tiedossa, joita toivottavasti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimaan tulevaisuudessa tarkemmin, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u2013 Suurella osalla Norjan Kitdal-aseman rakennusty\u00f6maille p\u00e4\u00e4tyneist\u00e4 sotavangeista oli takanaan kuukausien mittainen orjaty\u00f6 Suomen puolella sijainneilla linnoitusty\u00f6mailla. Monet rakentajista olivat raataneet vuoden 1944 mittaan esimerkiksi Sturmbock- ja Schutzwall-puolustuslinjojen sek\u00e4 Kilpisj\u00e4rven alueella, Aleksi Rikkinen sanoo. Aleksi Rikkinen<\/p>\n Mallnitzin kuolemanleiri<\/p>\n \u2013 It\u00e4valtalaisen vuoristolaakson mukaan nimetty Mallnitzin vankileiri sijaitsi Kilpisj\u00e4rvellekin hyvin n\u00e4kyv\u00e4lle Paras-vuorelle johtavassa Norddalenin laaksossa.<\/p>\n \u2013 Mallnitz perustettiin marras-joulukuussa 1944 sotavankien ty\u00f6leiriksi. Vankien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hankkia polttopuita Saksan vuoristoarmeijan linnoitusty\u00f6maan tarpeisiin.<\/p>\n \u2013 Mallnitz sijaitsi puurajan alapuolella, joten s\u00e4\u00e4olosuhteet siell\u00e4 eiv\u00e4t olleet aivan yht\u00e4 ankarat kuin ylemp\u00e4n\u00e4 vuoristossa, esimerkiksi Kitzb\u00fchelin leirill\u00e4.<\/p>\n \u2013 Leirin koko oli vain 75 x 50 metri\u00e4. Sinne oli mahdutettu kuusi rakennusta: sairas- ja pesutuvat, sek\u00e4 nelj\u00e4 majoitusrakennusta.<\/p>\n \u2013 Leirin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli huoltotie ja huoltokuljetuksiin k\u00e4ytetty k\u00f6ysirata, jotka kulkivat kohti etulinjan asemia ylemp\u00e4n\u00e4 vuoristossa.<\/p>\n \u2013 Mallnitzin l\u00e4heisyydest\u00e4 l\u00f6ydettiin sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 nelj\u00e4 joukkohautaa, joissa oli yhteens\u00e4 143 sotavangin ruumiit. Sotarikostutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 vaikeutti se, ett\u00e4 leireilt\u00e4 selvinneit\u00e4 vankeja palautettiin jo kotimaahansa ja vuoristo oli tyhjentynyt. Lis\u00e4ksi julmuuksia tehneet saksalaiset vartiosotilaat eiv\u00e4t juurikaan auttaneet etsinn\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n \u2013 Osan merkitsem\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 haudoista arveltiinkin j\u00e4\u00e4neen kateisiin. Mallnitzin vierest\u00e4 l\u00f6ytyi kuudentoista vangin joukkohauta viel\u00e4 1980-luvulla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Raskaaseen linnoitusty\u00f6h\u00f6n Pohjois-Norjassa sotavankeja k\u00e4ytt\u00e4neet saksalaiset pitiv\u00e4t heit\u00e4 uuden kirjan mukaan hirvitt\u00e4viss\u00e4 olosuhteissa kuolemanleireill\u00e4. Saksalaisten Kilpisj\u00e4rven l\u00e4hell\u00e4 Lyngenin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":92305,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,802,804,820,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,803,28,29,15,18,21,805,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-92304","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-armeijat-ja-aseelliset-joukot","10":"tag-aseelliset-konfliktit","11":"tag-aseet","12":"tag-breaking-news","13":"tag-breakingnews","14":"tag-featured-news","15":"tag-featurednews","16":"tag-fi","17":"tag-finland","18":"tag-finnish","19":"tag-headlines","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-levottomuudet-ja-sodat","23":"tag-main-news","24":"tag-mainnews","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-sota","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115564098573701884","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92304"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92304\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92305"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92304"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92304"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}