It\u00e4-Suomesta vajaa kymmenen vuotta sitten l\u00f6ytyneet meteoriitit voivat paljastaa uutta tietoa universumistamme, kertoo \u00c5bo Akademi. Tutkijoiden suurennuslasin alla on erityisesti kaksi meteoriittia, joiden koostumus on ep\u00e4tavallinen.<\/p>\n
Meteoriitit kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin kiviin. Ne ovat per\u00e4isin lukuisista eri taivaankappaleista, jotka muodostuivat aurinkokunnan historian alkuvaiheissa. Vuonna 2017 Lieksasta, It\u00e4-Suomesta, l\u00f6ydettiin useita pieni\u00e4 meteoriitteja. Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli pallasiitti, joka sai nimekseen Lieksa. Muutamaa kuukautta my\u00f6hemmin l\u00f6ytyi rautameteoriitti L\u00f6p\u00f6nvaara.<\/p>\n
Rautameteoriitit ovat j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 aurinkokunnan varhaisvaiheessa muodostuneiden asteroidien ytimist\u00e4, pallasiitit taas asteroidien ydin- ja pintamateriaalien seoksista.<\/p>\n
\u2013\u2009Rautameteoriitit ja pallasiitit kuuluvat harvinaisimpiin meteoriittityyppeihin maapallolla, ja niiden avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 varhaiset planetaariset kappaleet koostuivat ja miten ne kehittyiv\u00e4t, kertoo meteoriittitutkimusta johtanut geologian ja mineralogian tohtorikoulutettava Laura Kotomaa \u00c5bo Akademista tiedotteessa.<\/p>\n
Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n
Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n
L\u00f6p\u00f6nvaaraa analysoityaan tutkijat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t lopputulokseen, ett\u00e4 se koostuu p\u00e4\u00e4asiassa kahdesta maapallolla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinaisesta rautapitoisesta mineraalista: kamasiitista ja schreibersiitist\u00e4. Kamasiitti on raudan ja nikkelin kiteinen seos, schreibersiitti taas fosfidi, fosforin, raudan ja nikkelin muodostama mineraali.<\/p>\n
\u2013 Koko maailmassa tunnetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain seitsem\u00e4n muuta fosforipitoista rautameteoriittia, ja L\u00f6p\u00f6nvaara on niist\u00e4 fosforirikkain. Sen rakenne ja hivenainekoostumus ovat ainutlaatuisia, joten l\u00f6yt\u00f6 on kaiken kaikkiaan eritt\u00e4in mielenkiintoinen, Kotomaa sanoo.<\/p>\n
L\u00f6p\u00f6nvaaran ep\u00e4tavallinen koostumus viittaa siihen, ett\u00e4 alkuper\u00e4isen asteroidin ytimen sula aines on jakautunut kahdeksi eri kerrokseksi. Lis\u00e4ksi meteoriitin rakenteessa on j\u00e4lki\u00e4 kosmisesta t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4.<\/p>\n
L\u00f6p\u00f6nvaaran tavoin my\u00f6s Lieksa-pallasiitti on poikkeuksellinen, ja sek\u00e4 Lieksan ett\u00e4 L\u00f6p\u00f6nvaaran luokitus luokittelematon. Se tarkoittaa, ett\u00e4 ne eroavat koostumukseltaan suuresti muista tunnetuista rautameteoriiteista ja pallasiiteista eik\u00e4 niit\u00e4 voida luokitella olemassa oleviin rautameteoriittien ja pallasiittien alaryhmiin.<\/p>\n
\u2013 Selvisi, ett\u00e4 Lieksa-pallasiitti on per\u00e4isin aiemmin tuntemattomasta emokappaleesta. Muiden Lieksan meteoriittien, mukaan lukien L\u00f6p\u00f6nvaaran, emokappaleiden yksityiskohdat ovat kuitenkin edelleen h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, ja niihin liittyv\u00e4 tutkimus on parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n \u00c5bo Akademin geologian ja mineralogian laitoksella, Kotomaa kertoo.<\/p>\n
Koska Lieksasta on l\u00f6ydetty useita pieni\u00e4 rautameteoriitteja, ne ovat mahdollisesti per\u00e4isin samasta alkuper\u00e4isest\u00e4 kohteesta, harvinaisesta ja monimutkaisesta taivaankappaleesta, jolla on erityinen koostumus ja rakenne. Artikkeli<\/a> meteoriitista julkaistiin Meteoritics & Planetary Science -sivustolla.<\/p>\n Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"It\u00e4-Suomesta vajaa kymmenen vuotta sitten l\u00f6ytyneet meteoriitit voivat paljastaa uutta tietoa universumistamme, kertoo \u00c5bo Akademi. Tutkijoiden suurennuslasin alla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":92441,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-92440","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115564833841114242","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92440","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92440"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92440\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92441"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92440"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92440"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92440"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}