{"id":92773,"date":"2025-11-17T19:42:11","date_gmt":"2025-11-17T19:42:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/92773\/"},"modified":"2025-11-17T19:42:11","modified_gmt":"2025-11-17T19:42:11","slug":"yllattava-loyto-70-vuotta-kaytetty-verenpainelaake-tepsii-aivokasvaimeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/92773\/","title":{"rendered":"Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00f6:\u00a070 vuotta k\u00e4ytetty verenpainel\u00e4\u00e4ke tepsii aivokasvaimeen"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Pennsylvanian yliopiston johtama tutkimusryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, miten yksi maailman vanhimmista verenpainel\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, hydralatsiini, vaikuttaa molekyylitasolla.<\/p>\n<p>Samalla paljastui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 biologinen yhteys raskaudenaikaisen verenpainetaudin ja aggressiivisen aivokasvaimen, glioblastooman, v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksen mukaan l\u00e4\u00e4ke pystyy pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvaimen kasvun laukaisemalla solujen senesenssin eli vanhenemisen.<\/p>\n<p>Hydralatsiinia on k\u00e4ytetty 70 vuoden korkean verenpaineen hoidossa, erityisesti raskausmyrkytyksess\u00e4 ensilinjan l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4. Sen tarkkaa vaikutusmekanismia ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu.<\/p>\n<p>\u201dHydralatsiini on yksi varhaisimmista kehitetyst\u00e4 verisuonia laajentavista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, ja se on yh\u00e4 ensilinjan hoito raskausmyrkytykseen \u2013 verenpainetautiin, joka aiheuttaa 5\u201315 %:n osuuden \u00e4itiyskuolemista maailmanlaajuisesti\u201d, Pennsylvanian yliopiston tutkijal\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00a0<strong>Kyosuke Shishikura<\/strong> sanoo <a href=\"https:\/\/penntoday.upenn.edu\/news\/penn-chemistry-serendipitous-find-leads-lifesaving-discoveries\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tiedotteessa<\/a>.<\/p>\n<p>H\u00e4n kuvailee l\u00e4\u00e4kkeen syntyneen aikana, jolloin luotettiin potilaissa havaittuun hoitovasteeseen, ja biologiaa yritettiin selitt\u00e4\u00e4 vasta j\u00e4lkik\u00e4teen. Pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleistakin l\u00e4\u00e4keaineista on mahdollista kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uutta terapeuttista potentiaalia, ja niiden tutkiminen voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisempia ja tehokkaampia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 niin raskausmyrkytykseen kuin aivokasvaimeen.<\/p>\n<p>Tutkimus julkaistiin <a href=\"https:\/\/www.science.org\/doi\/10.1126\/sciadv.adx7687\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Science Advances -lehdess\u00e4<\/a>. Ryhm\u00e4 sai selville hydralatsiinin vaikutusmekanismin. L\u00e4\u00e4ke est\u00e4\u00e4 2-aminoetaanitiolidioksigenaasi-nimisen entsyymin (ADO) toimintaa. ADO s\u00e4\u00e4telee verisuonten supistumista. Kun se estet\u00e4\u00e4n G-proteiinin s\u00e4\u00e4telyproteiinia alkaa kerty\u00e4, mik\u00e4 puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 verisuonten supistussignaaleja. Kun solunsis\u00e4iset kalsiumpitoisuudet t\u00e4ll\u00f6in laskevat, verisuonten sein\u00e4mien sile\u00e4t lihakset rentoutuvat, verisuonet laajenevat ja verenpaine laskee.<\/p>\n<p>Shishikuran ohjaaja <strong>Megan Matthews<\/strong> kuvaa ADO:ta \u201dh\u00e4lytyskelloksi, joka soi heti, kun hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa laskea\u201d. H\u00e4nen mukaansa entsyymi toimii sekunneissa, toisin kuin monet muut biologiset j\u00e4rjestelm\u00e4t, jotka vaativat dna:n luentaa, rna:n valmistusta ja proteiinisynteesi\u00e4. Kun hydralatsiini sitoutuu ADO:n metallikeskukseen ja est\u00e4\u00e4 sen, verisuonten sile\u00e4 lihas rentoutuu ja verenpaine laskee.<\/p>\n<p>Aiemmin sy\u00f6p\u00e4tutkijat olivat ep\u00e4illeet, ett\u00e4 ADO on t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s glioblastoomassa, jossa kasvaimet joutuvat selviytym\u00e4\u00e4n hyvin v\u00e4h\u00e4happisissa oloissa. Korkeat ADO-tasot ja sen aineenvaihduntatuotteet oli yhdistetty aggressiivisempaan tautiin, mutta toimivaa est\u00e4j\u00e4\u00e4 ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Shishikura ty\u00f6ryhmineen todensi, ett\u00e4 hydralatsiini sitoutuu ADO:n metallikeskukseen, ja l\u00e4\u00e4kett\u00e4 testattiin aivosy\u00f6p\u00e4soluissa.<\/p>\n<p>Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 sama ADO-v\u00e4litteinen s\u00e4\u00e4telyreitti, joka vaikuttaa verisuoniin, auttaa my\u00f6s kasvainsoluja selviytym\u00e4\u00e4n matalan hapen tilassa. Toisin kuin kaikkia soluja tappava kemoterapia, hydralatsiini katkaisi kasvaimen happis\u00e4\u00e4telyn ja k\u00e4ynnisti glioblastoomasoluissa senesenssin, mik\u00e4 pys\u00e4ytti kasvun ilman tulehdusvasteen tai l\u00e4\u00e4keresistenssin voimistumista.<\/p>\n<p>Matthews korostaa l\u00f6yd\u00f6ksen mahdollisia vaikutuksia my\u00f6s \u00e4itien terveyteen. H\u00e4nen mukaansa hydralatsiinin mekanismin ymm\u00e4rt\u00e4minen voi johtaa turvallisempiin ja t\u00e4sm\u00e4llisempiin hoitoihin raskaudenaikaisen verenpainetaudin hallintaan.<\/p>\n<p>Tutkijat aikovat kehitt\u00e4\u00e4 uuden sukupolven ADO-est\u00e4ji\u00e4, jotka kohdistuvat t\u00e4sm\u00e4llisemmin kudoksiin ja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t paremmin veri\u2013aivoesteen. Matthews kiteytt\u00e4\u00e4 l\u00f6yd\u00f6sten laajemman merkityksen:<\/p>\n<p>\u201dOn harvinaista, ett\u00e4 vanha syd\u00e4n- ja verisuonil\u00e4\u00e4ke opettaa meille jotakin uutta aivoista, mutta juuri t\u00e4t\u00e4\u00a0 toivomme l\u00f6yt\u00e4v\u00e4mme lis\u00e4\u00e4 \u2013 ep\u00e4tavallisia yhteyksi\u00e4, jotka voisivat johtaa uusiin ratkaisuihin.\u201d<\/p>\n<p>Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\">Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pennsylvanian yliopiston johtama tutkimusryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, miten yksi maailman vanhimmista verenpainel\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, hydralatsiini, vaikuttaa molekyylitasolla. Samalla paljastui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 biologinen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":92774,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[4358,33,31,30,166,1977,32,15658,1469,167],"class_list":{"0":"post-92773","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-aivot","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-laakkeet","14":"tag-suomi","15":"tag-sydan-ja-verisuonitaudit","16":"tag-syopa","17":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115566748913817223","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92773","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92773"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92773\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92774"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92773"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92773"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92773"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}