{"id":92926,"date":"2025-11-17T23:21:28","date_gmt":"2025-11-17T23:21:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/92926\/"},"modified":"2025-11-17T23:21:28","modified_gmt":"2025-11-17T23:21:28","slug":"kosteikkojen-luonto-on-poikkeuksellisen-rikasta-wwf-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/92926\/","title":{"rendered":"Kosteikkojen luonto on poikkeuksellisen rikasta \u2013 WWF Suomi"},"content":{"rendered":"<p>                    Useita uhanalaisia lajeja<\/p>\n<p>Linnustokartoituksen perusteella L\u00e4nsi-Uudenmaan kosteikoilla pesii, uiskentelee ja ruokailee 36 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua lintulajia. Yksi n\u00e4ist\u00e4 on useammalla kohteella tavattu, eritt\u00e4in uhanalainen mustakurkku-uikku. Se on pieni uikkulintu, jolla on silmiinpist\u00e4v\u00e4 oranssinkirjava h\u00f6yhenpeite, tulipunaiset silm\u00e4t ja poikkeuksellisen villi soidintanssi.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Mustakurkku-uikkujen tiedet\u00e4\u00e4n el\u00e4neen Suomen lintuvesill\u00e4 jo 1800-luvulla. Lajin kulta-aika sijoittui monen muun kosteikkolinnun tavoin luultavasti 1900-luvun alkupuolelle, jolloin j\u00e4rvien pinnat olivat matalammalla ja linnun oli helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopivia pes\u00e4paikkoja suojaisilta ja alavilta rannoilta. Uikun uskotaan taantuneen 1960-luvulta alkaen p\u00e4\u00e4asiassa vesien rehev\u00f6itymisen ja siit\u00e4 seuraavan umpeenkasvun takia. Lintua on uhannut my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntynyt ravintokilpailu s\u00e4rkikalojen kanssa sek\u00e4 pohjael\u00e4imist\u00f6n k\u00f6yhtyminen.\u00a0<\/p>\n<p>Muita eritt\u00e4in uhanalaisia ja nyt kartoituksessa kosteikoilla tavattuja lajeja ovat Suomessa romahdusmaisesti v\u00e4hentynyt, kellert\u00e4v\u00e4 kuhankeitt\u00e4j\u00e4 sek\u00e4 nokikana. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 lintuharrastajat kutsuvat keilapalloksi, sill\u00e4 linnun kokomustasta py\u00f6re\u00e4st\u00e4 olemuksesta loistaa esiin vain luunvalkea nokka ja otsakilpi.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p>Linnut eiv\u00e4t saavu kosteikoille ainoastaan hy\u00f6nteisparvien per\u00e4ss\u00e4. Kosteikot ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lev\u00e4hdyspaikkoja muuttomatkojen varrella, ja niihin valuvien ravinteiden rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4 kasvillisuus tarjoaa linnuille suojaisia pesim\u00e4paikkoja.\u00a0<\/p>\n<p>Kosteikot ovat reunavy\u00f6hykkeit\u00e4, joilla kaksi elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaavat. Ne eiv\u00e4t houkuttele apajilleen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vesilintuja, vaan my\u00f6s mets\u00e4n lajit viihtyv\u00e4t siell\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u201dWWF:n rakentamilta kohteilta l\u00f6ytyi kev\u00e4\u00e4n aikana esimerkiksi n\u00e4rhi\u00e4 ja h\u00f6m\u00f6tiaisia sek\u00e4 pyy\u201d, Joki kertoo.\u00a0<\/p>\n<p>Talouden ehdoilla kuivatetut<\/p>\n<p>Suomen maatalousmaisemaa on kuivatettu vesialueista pitk\u00e4\u00e4n ja vauhdilla sotien j\u00e4lkeen. Ennen vanhaan perinnemaisemassa laidunsi karja, pellot olivat pieni\u00e4 ja muun kasvillisuuden reunustamia tilkkuja. Koneellistumisen my\u00f6t\u00e4 maanviljelyss\u00e4 siirryttiin traktoreiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jolloin viljelypinta-alaa pystyttiin kasvattamaan ja maatalous tehostui.\u00a0<\/p>\n<p>Suuremmat sadot mahdollisti my\u00f6s fosfori, jonka k\u00e4ytt\u00f6 lannoitteissa kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti yhdess\u00e4 muiden kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden kanssa. Vasta kymmeni\u00e4 vuosia my\u00f6hemmin tajuttiin, kuinka ratkaisevassa asemassa fosfori on sinilev\u00e4kukintojen ruokkijana. Rehev\u00f6itymisest\u00e4 runsastunut sinilev\u00e4 on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suuri ongelma It\u00e4merell\u00e4, ja sinilev\u00e4\u00e4 on my\u00f6s joissa ja j\u00e4rviss\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Kosteikkojen avulla sinilev\u00e4n esiintymist\u00e4 on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Kosteikko ottaa vastaan esimerkiksi maatalousalueelta laskeutuvaa ravinteiden kyll\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen niin, ett\u00e4 ravinteet ja kiintoaineet ehtiv\u00e4t valua pohjaan. Lopulta vesi jatkaa eteenp\u00e4in kosteikon suodattamana, puhtaampana kohti jokia ja uomia. Toiminta-mekanisminsa ansiosta kosteikkoja kuulee kutsuttavan \u201dmaapallon munuaisiksi\u201d.\u00a0<\/p>\n<p>Rehev\u00f6itymisen v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi kosteikot ovat my\u00f6s oiva ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, sill\u00e4 ne ovat hiilivarastoja. Erilaiset kosteikot peitt\u00e4v\u00e4t maapallon maa-alasta vain kuutisen prosenttia, mutta silti niihin on varastoituneena 20 tai jopa 30 prosenttia kaikesta maapallon elollisen luonnon hiilest\u00e4. Kun kosteikkoja raivataan ja ne kuivuvat, suuret hiilivarastot siirtyv\u00e4t ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>(Juttu jatkuu kuvien j\u00e4lkeen)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Useita uhanalaisia lajeja Linnustokartoituksen perusteella L\u00e4nsi-Uudenmaan kosteikoilla pesii, uiskentelee ja ruokailee 36 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua lintulajia. Yksi n\u00e4ist\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":92927,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-92926","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115567609881309973","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92926"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92926\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/92927"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}