{"id":9320,"date":"2025-08-18T13:43:30","date_gmt":"2025-08-18T13:43:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9320\/"},"modified":"2025-08-18T13:43:30","modified_gmt":"2025-08-18T13:43:30","slug":"avaruus-on-yksi-ukrainan-sodan-rintamista-ja-se-koskettaa-myos-suomea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/9320\/","title":{"rendered":"Avaruus on yksi Ukrainan sodan rintamista, ja\u00a0se koskettaa my\u00f6s Suomea"},"content":{"rendered":"

Satelliitit ja avaruustekniikan sovellukset ovat olennainen osa nykyaikaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka emme niit\u00e4 yleens\u00e4 huomaakaan.<\/p>\n

Ajamme yst\u00e4vien m\u00f6kille satelliittipaikannuslaitteen avulla, k\u00e4yt\u00e4mme tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme tietoliikennesatelliitteja, tilisiirtomme menev\u00e4t avaruudesta tulevan aikasignaalin ohjaamana, sy\u00f6mme kaukokartoitussatelliittien avulla t\u00e4sm\u00e4lannoitetulla pellolla kasvanutta ruokaa ja katselemme s\u00e4\u00e4ennustetta, mihin suuri osa l\u00e4ht\u00f6tiedoista on per\u00e4isin kiertoradalta tehdyist\u00e4 havainnoista.<\/p>\n

Avaruus on nykyisin yht\u00e4 olennainen osa arkeamme kuin on t\u00f6pseleist\u00e4 saatava s\u00e4hk\u00f6 \u2013 harva tulee miettineeksi mist\u00e4 ja miten s\u00e4hk\u00f6virta oikein tulee. Ja harva tulee ajatelleeksi satoja Maata kiert\u00e4vi\u00e4 satelliitteja, jotka tekev\u00e4t el\u00e4m\u00e4st\u00e4 helppoa.<\/p>\n

My\u00f6s sotilaat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 samoja tekniikoita \u2013 paikannusta, kaukokartoitusta, tietoliikennett\u00e4 ja s\u00e4\u00e4havainnointia \u2013 enemm\u00e4n kuin koskaan. Ukrainan kriitiss\u00e4kin avaruuden ja huipputekniikan osuus on siksi merkitt\u00e4v\u00e4, vaikka sosiaalisen median kuvissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin mummoja tuhoamassa nelikoptereita ja yksinkertaisilla molotovin cocktaileilla poltettuja panssareita.<\/p>\n

\u2013 Avaruuden merkitys on ihan valtava, toteaa kapteeniluutnantti Juuso Mikkola<\/strong> Ilmavoimien esikunnasta. H\u00e4n on er\u00e4s harvoista t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isesti avaruuteen erikoistuneista suomalaisista sotilaista.<\/p>\n

\u2013 Avaruus on er\u00e4\u00e4nlainen tukielementti, sill\u00e4 satelliiteilla voidaan tehostaa taisteluj\u00e4rjestelmi\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

\"Galileo-navigointisatelliittiverkosto<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Eurooppalainen Galileo-paikannussatelliittij\u00e4rjestlm\u00e4 koostuu nyt 22 satelliitista, jotka kiert\u00e4v\u00e4t maapalloa kolmella eri radalla tasav\u00e4lein. Sen ja muiden navigointij\u00e4rjestelmien tuottama paikkatieto ja tarkka aikasignaali ovat korvaamattomia apuja my\u00f6s sotilaille. Kuva: ESAKuka tahansa voi hankkia vakoilutietoa<\/p>\n

Ukrainan kriisiss\u00e4 uutta on sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n l\u00e4pin\u00e4kyvyys: sotilassatelliittien lis\u00e4ksi tietoa saadaan jatkuvasti kaupallisten yhti\u00f6iden satelliiteilta. Tietoa jaetaan my\u00f6s laajasti julkisuuteen, joten vastustajan joukkojen sijainnit ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t ole salaisuuksia.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 antaa mahdollisuuden my\u00f6s harhauttamiseen, sill\u00e4 kun tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vastustaja tarkkailee tietyll\u00e4 tavalla, niin heille voidaan antaa virheellisi\u00e4 merkkej\u00e4.<\/p>\n

Vaikka kaupalliset kaukokartoitussatelliitit eiv\u00e4t pysty yht\u00e4 suureen tarkkuuteen kuin parhaimmat vakoilusatelliitit, pystyv\u00e4t ne suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 ansiosta seuraamaan tapahtumia koko ajan. Vaarana on se, ett\u00e4 jos ja kun my\u00f6s kaupallisia satelliitteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sotilastoimintaan, tulee niist\u00e4kin oikeutettuja sotilaallisen voimank\u00e4yt\u00f6n kohteita.<\/p>\n

\"Den<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Yhdysvaltalainen Maxar on julkaissut paljon kuvia Ukrainasta, osin varmasti mainostaakseen kuviensa tarkkuutta. T\u00e4ss\u00e4 22.2.2022 otetussa kuvassa n\u00e4kyy ajoneuvoja odottamassa hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4sky\u00e4 Valko-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kuva: Lehtikuva<\/p>\n

Suurin osa kaupallisista maapallon pintaa kuvaavista satelliitij\u00e4rjestelmist\u00e4 toimii n\u00e4kyv\u00e4n valon alueella, mutta osa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkatekniikkaa. Tutkasatelliittien hyv\u00e4 puoli on se, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t ”n\u00e4kem\u00e4\u00e4n” maastoa allaan my\u00f6s pilvien l\u00e4pi ja ilman p\u00e4iv\u00e4nvaloa.<\/p>\n

Suomalainen Iceye on maailman suurin yksityinen tutkasatelliittioperaattori. Se on l\u00e4hett\u00e4nyt jo 16 satelliittia avaruuteen, ja pystyy tuottamaan asiakkailleen kuvia mist\u00e4 p\u00e4in maapalloa tahansa hyvinkin nopeasti.<\/p>\n

Yhti\u00f6 on l\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Yhdysvaltain puolustushallinnon kanssa, ja sill\u00e4 saattaa olla my\u00f6s Suomen puolustusvoimien kanssa sopimus satelliittikuvien toimittamisesta. Kansallisesti lienee eritt\u00e4in hyv\u00e4, ett\u00e4 Espoossa voidaan ottaa vastaan kuvia maailman parhaimmasta tutkasatelliittiverkostosta.<\/p>\n

\"Endurance-laivan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Iceye auttoi legendaarisen Etel\u00e4manner-tutkimusmatkaaja Ernest Shackleton Endurance-laivan hylyn etsinn\u00e4ss\u00e4 toimittamalla tarkkoja tutkakuvia etsint\u00e4alueelta Weddellinmerelt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimusalus Agulhas j\u00e4\u00e4lauttojen keskell\u00e4 4.3.2022 otetussa kuvassa. Kuva: Iceye<\/p>\n

Kapteeniluutnantti Mikkola toteaakin, ett\u00e4 Suomessa on varsin paljon tietotaitoa ennen kaikkea avaruustilannekuvan hahmottamiseksi. T\u00e4h\u00e4n kuuluu esimerkiksi Maata kiert\u00e4vien satelliittien havainnointi ja avaruuss\u00e4\u00e4n tunteminen; Suomen korkea tekninen taso ja pohjoinen sijainti auttavat molemmissa, kuten my\u00f6s pitk\u00e4t perinteet Auringosta johtuvien geomagneettisten h\u00e4iri\u00f6iden mittaamisessa ja ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Monissa asioissa olemme kansainv\u00e4lisess\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6ss\u00e4 vastaanottava osapuoli, mutta t\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 olisi paljon annettavaakin.<\/p>\n

Yksi muitakin kiinnostava hanke on Kilpisj\u00e4rvelle tekeill\u00e4 oleva KAIRA-niminen tutka. Se on kansainv\u00e4lisen EISCAT 3D -revontulitutkan koelaite, jota voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4hiavaruuden tarkkailuun ilman, ett\u00e4 tieteellinen ty\u00f6 avaruuss\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden tutkimiseksi k\u00e4rsisi olennaisesti.<\/p>\n

\"Juuso<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kapteeniluutnantti Juuso Mikkola on avaruussuorituskykyjen operatiivinen asiantuntija Ilmavoimien esikunnassa. H\u00e4n osallistui viime viikolla Ranskan Toulousessa pidettyyn eurooppalaiseen avaruustoimintaharjoitukseen. Kuva: Juuso MikkolaTappelevatko satelliitit tulevaisuudessa?<\/p>\n

Mikkola muistuttaa, ett\u00e4 YK:n puitteissa vuonna 1967 solmittu kansainv\u00e4linen avaruuden yleissopimus sanoo, ett\u00e4 avaruuden k\u00e4yt\u00f6n pit\u00e4\u00e4 olla rauhanomaista.<\/p>\n

\u2013 Se ei kuitenkaan m\u00e4\u00e4rittele tarkemmin, joten t\u00e4t\u00e4 on tulkittu niin, ett\u00e4 varsinainen sodank\u00e4ynti avaruudessa on kielletty\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ei ole kuitenkaan suoranaisesti kielletty ja toinen tulkinta on, ett\u00e4 kaikki mik\u00e4 ei ole kielletty\u00e4, on sallittua. Oma n\u00e4kemykseni on se, ett\u00e4 YK:n sopimukset eiv\u00e4t rajoita sodank\u00e4ynti\u00e4 avaruudessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla ja joidenkin tulkintojen mukaan ne eiv\u00e4t edes ole voimassa aseellisen selkkauksen aikana, vaan silloin noudatetaan ainoastaan humanitaarista oikeutta.<\/p>\n

Toistaiseksi varsinaisista sotatoimista avaruudessa on pid\u00e4tt\u00e4ydytty, vaikka Maata kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on paljon sotilaallisia satelliitteja. Ne katsovat enemm\u00e4nkin alasp\u00e4in kuin toisiinsa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Jo nyt satelliittien l\u00e4hioperaatioita tapahtuu varsin paljon, eli eri maiden satelliitit hivuttautuvat muiden maiden satelliittien l\u00e4helle.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 ei ole ollut viel\u00e4 varsinaisesti vihamielist\u00e4, vaan tarkoituksena on ollut selv\u00e4sti vain saada lis\u00e4tietoja satelliiteista ja tarkkailla, kuinka hereill\u00e4 satelliittien operoijat ovat.<\/p>\n

Tuloksena on ollut kissa ja hiiri -leikki\u00e4, miss\u00e4 esimerkiksi kiinalaiset ja amerikkalaiset satelliitit ovat l\u00e4hestyneet ja et\u00e4\u00e4ntyneet toisiaan.<\/p>\n

Teknisesti olisi kuitenkin jo t\u00e4ysin mahdollista k\u00e4yd\u00e4 k\u00e4siksi vihollissatelliitteihin. Avaruusromun ker\u00e4\u00e4miseen ja rikkoutuneiden satelliittien siirt\u00e4miseen tarkoitettuja tekniikoita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisten satelliittien pakottamiseen ja siirt\u00e4miseen pois radoiltaan. Useatkin yhti\u00f6t suunnittelevat parhaillaan t\u00e4llaisia ”avaruushinaajia”.<\/p>\n

Hyv\u00e4ntahtoista siviilitekniikkaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pahantahtoisiin sotilasoperaatioihin, ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Voi jopa kuvitella tilanteen, miss\u00e4 robottik\u00e4sivarsin varustetut satelliitit ik\u00e4\u00e4n kuin tappelisivat kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Clear<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Havainnekuva esitt\u00e4\u00e4 vuonna 2025 avaruuteen laukaistavaksi suunniteltua Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n tukemaa Clear Space 1 -satelliittia nappaamassa kiinni kohteestaan. Kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset ovat jo tehneet t\u00e4llaisia operaatioita. Kuva: Clear Space \/ ESA<\/p>\n

\u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa satelliitteja voidaan ampua ohjuksilla tai niit\u00e4 voidaan vauroittaa muuten kiertoradalla. Mikkolan arvion mukaan n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n vain ep\u00e4toivoisissa tilanteissa.<\/p>\n

\u2013 Tuloksena on niin paljon avaruusromua, ett\u00e4 se haittaisi tuhoajan omiakin satelliitteja niin paljon, ett\u00e4 siit\u00e4 on enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Toistaiseksi Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4, Kiina ja Intia ovat tehneet satelliitintuhoamisia, Ven\u00e4j\u00e4 jopa kahdesti. Viimeisin tapaus oli viime vuoden marraskuussa, jolloin tuloksena oli noin 1 500 yksitt\u00e4ist\u00e4 avaruusromun kappaletta. Ne uhkasivat my\u00f6s Kansainv\u00e4list\u00e4 avaruusasemaa ja kiinalaisten avaruusasemaa.<\/p>\n

\u2013 Kannattaa muistaa, ett\u00e4 satelliittien toimintaan voi vaikuttaa my\u00f6s muuten. Niit\u00e4 voidaan sokaista ja h\u00e4irit\u00e4, ja niist\u00e4 tulevia signaaleita voidaan peitt\u00e4\u00e4 kohinalla.<\/p>\n

Esimerkki t\u00e4llaisesta on paikannussatelliittisignaalin h\u00e4irint\u00e4, mit\u00e4 on viime aikoina havaittu Ukrainan seutujen lis\u00e4ksi Kaliningradin ymp\u00e4rill\u00e4 ja Suomen it\u00e4rajalla.<\/p>\n

Vaikka avaruudessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota on viel\u00e4 tulevaisuutta, ovat satellittipalveluiden kautta teht\u00e4v\u00e4t aggressiot jo arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja my\u00f6s Suomessa pit\u00e4\u00e4 varautua niihin.<\/p>\n

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.3. klo 23:een asti.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 artikkelista<\/a> l\u00f6yd\u00e4t kootusti Ven\u00e4j\u00e4n aloittaman sodan t\u00e4rkeimm\u00e4t tapahtumat.<\/p>\n

Kuuntele Yle Areenasta:<\/strong><\/p>\n

Arkisia avaruussovelluksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s sodassa <\/strong><\/p>\n

\"\"Tiedeykk\u00f6sess\u00e4 Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo, miten avaruus on mukana esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodassa Ukrainaa vastaan. Ohjelman toimittaa Jari M\u00e4kinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Satelliitit ja avaruustekniikan sovellukset ovat olennainen osa nykyaikaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka emme niit\u00e4 yleens\u00e4 huomaakaan. Ajamme yst\u00e4vien m\u00f6kille satelliittipaikannuslaitteen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":9321,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,1085,118,2090,452,32,548,92,119,987],"class_list":{"0":"post-9320","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-satelliitit","13":"tag-science","14":"tag-sodat","15":"tag-space","16":"tag-suomi","17":"tag-tekniikka","18":"tag-teknologia","19":"tag-tiede","20":"tag-venajan-hyokkays"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9320","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9320"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9320\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9320"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9320"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9320"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}