It\u00e4meren luontoa uhkaavat rehev\u00f6ityminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Useiden organisaatioiden yhteisty\u00f6n\u00e4 laadittu Suomen merensuojelualueverkoston kehitt\u00e4misen tiekartta vuoteen 2030 esitt\u00e4\u00e4 34 konkreettista toimenpidett\u00e4, joilla voidaan parantaa meren tilaa, turvata arvokkaimmat merialueet ja saavuttaa kansainv\u00e4liset suojelualuetavoitteet. Yht\u00e4 laajaa ja kattavaa suunnitelmaa meriluonnon suojelusta ei ole aiemmin tehty.<\/p>\n
Suunnitelman keskeiset ehdotukset liittyv\u00e4t siihen, miten nykyiset suojelualueet turvaavat tehokkaammin vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja miten suojelualueverkostoa laajennetaan kattamaan arvokkaimmat merialueet. Lis\u00e4ksi esitet\u00e4\u00e4n Suomen ensimm\u00e4isen merellisen luonnonpuiston perustamista sek\u00e4 toimia, joilla voidaan turvata kalojen lis\u00e4\u00e4ntymisalueita ja huomioida erityisesti geologinen monimuotoisuus.<\/p>\n
Suojelualueet tukevat meriluonnon suojelua<\/p>\n
It\u00e4meren vakavimmat uhat ovat rehev\u00f6ityminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Ne heikent\u00e4v\u00e4t meren tilaa ja aiheuttavat laajamittaista luontokatoa. T\u00e4rkeimpi\u00e4 toimia meren tilan parantamiseksi ovat ravinteiden ja haitallisten aineiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, mutta pelk\u00e4t valuma-alueella toteutettavat toimet eiv\u00e4t riit\u00e4.<\/p>\n
Mereen kohdistuu my\u00f6s muita paineita, kuten rakentaminen ja muu merenpohjan muokkaaminen, joiden osalta tehokkain keino luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on aluesuojelu. Nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei turvaa vedenalaista luontoa riitt\u00e4v\u00e4sti. Siksi tiekartta ehdottaa my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muutoksia ja uusia ratkaisuja, joilla otetaan paremmin huomioon ekologiset kokonaisuudet, kytkeytyvyydet sek\u00e4 toiminnallinen monimuotoisuus.<\/p>\n
Keskeiset ehdotetut toimenpiteet ovat suojelualueverkoston laajentaminen ja nykyisten suojelualueiden suojelun vahvistaminen, Suomen ensimm\u00e4isen merellisen luonnonpuiston perustaminen, vapaaehtoisuuteen perustuvan suojeluohjelman luominen yksityisomistuksessa oleville merialueille, oikeudenmukaisuuskysymysten huomioiminen suojelun suunnittelussa, kalastusrajoitusten r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6iminen lis\u00e4\u00e4ntymisalueiden suojelemiseksi sek\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6jen ennallistaminen ja vedenalaisen monimuotoisuuden turvaaminen mukaan lukien geologinen monimuotoisuus.<\/p>\n
Tiekartta pohjautuu laajaan arvioon merensuojelun nykytilasta ja Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (Velmu-ohjelma) yli 200 000 havaintoon.<\/p>\n
\u2013 Luonnon heikkenemisen ehk\u00e4isy on aina edullisempaa kuin ymp\u00e4rist\u00f6n kunnostaminen j\u00e4lkik\u00e4teen. Siksi my\u00f6s merensuojelun on oltava ennakoivaa, toteaa tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta tiedotteessa.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomi on suojellut merialueistaan vain 11 prosenttia. Euroopan unionin biodiversiteettistrategia ja It\u00e4meren suojelukomission (HELCOM) tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t merensuojelualueiden merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Tavoitteet edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 suojelualueiden osuus merialueesta kasvaa 30 prosenttiin. Kolmasosan on oltava tiukasti suojeltuja alueita, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Lasse Kurvinen Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluista.<\/p>\n
Suojelualueiden lis\u00e4\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ekologisesti kattavan ja kytkeytyneen suojeluverkoston luomiseksi. Meriluonnon suojelu on investointi sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuteen ett\u00e4 ihmisten hyvinvointiin.<\/p>\n
\u2013 Suojelua ei tehd\u00e4 vain luontoa varten. Meriluonnon tilan parantaminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisi\u00e4, sill\u00e4 se vahvistaa kalakantoja ja parantaa virkistysmahdollisuuksia, muistuttaa tiekartan laadintaa vet\u00e4nyt ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Penina Blankett ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Tiekartta on tehty usean eri organisaation asiantuntijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 Biodiversea LIFE IP -hankkeessa, joka on Suomen suurin yhteisty\u00f6hanke It\u00e4meren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Tiekartan ovat laatineet ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus, Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, \u00c5bo Akademi ja Baltic Sea Action Group.<\/p>\n