{"id":94096,"date":"2025-11-19T07:04:11","date_gmt":"2025-11-19T07:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94096\/"},"modified":"2025-11-19T07:04:11","modified_gmt":"2025-11-19T07:04:11","slug":"turun-yliopiston-johtamalle-hankkeelle-yli-5-miljoonaa-euroa-tavoitteena-mullistaa-plasmageneraattoriteknologia-monimateriaalisella-3d-tulostuksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94096\/","title":{"rendered":"Turun yliopiston johtamalle hankkeelle yli 5 miljoonaa euroa \u2013 tavoitteena mullistaa plasmageneraattoriteknologia monimateriaalisella 3D-tulostuksella"},"content":{"rendered":"

Turun yliopisto koordinoi uraauurtavaa kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimus- ja innovaatiohanketta,\u00a0Laser powder-bed-fusion Additive-Manufacturing of complex multi-material Refractory-Copper Plasma generation devices\u00a0(AM4Plasma),\u00a0<\/strong>mahdollistaen seuraavan sukupolven plasmageneraattorilaitteiston kehityksen monimateriaalisen metallin 3D-tulostuksen avulla. L\u00e4pimurtoteknologia parantaa radikaalisti laitteiston suorituskyky\u00e4 plasmaruiskutusj\u00e4rjestelmiss\u00e4sek\u00e4 tulevaisuuden fuusioenergia- sek\u00e4 ilmailu- ja avaruussovelluksissa.<\/p>\n

EUREKA-verkoston rahoittama hanke kokoaa yhteen johtavia kumppaneita Suomesta, Kanadasta, It\u00e4vallasta, Belgiasta, Puolasta ja Ruotsista.\u00a0Hankkeen saamasta yli viiden miljoonan euron\u00a0kokonaisbudjetista Turun yliopiston osuus on 1,5 miljoonaa euroa.\u00a0Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland Co-Innovation -rahoitusmallin kautta. Kolmivuotinen hanke k\u00e4ynnistyy\u00a0helmikuussa 2026 ja p\u00e4\u00e4ttyy tammikuussa 2029.<\/p>\n

Uusi teknologia voisi mahdollistaa uuden sukupolven plasmaruiskutusteknologian, ydinfuusion ja propulsioj\u00e4rjestelm\u00e4t<\/p>\n

AM4Plasman tavoitteena on muuttaa perusteellisesti plasmageneraattoreiden valmistusta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monimateriaalimetallien 3D-tulostusta. Uusi teknologia mahdollistaa k\u00e4ytt\u00f6olosuhteet, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t nykyisen teknologian valmiudet. Plasmageneraattorit tuottavat eritt\u00e4in korkean l\u00e4mp\u00f6tilan plasmaa ja ovat keskeisi\u00e4 kehittyneiss\u00e4 plasmaruiskutusj\u00e4rjestelmiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hanke luo edellytyksi\u00e4 niin seuraavan sukupolven plasmageneraattorilaitteistojen valmistamiseen kuin tulevien plasmaruiskutustekniikoiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tiloissa erilaisissa sovelluksissa, kuten fuusioreaktoreissa sek\u00e4 ilmailu- ja avaruusteollisuuden propulsioj\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n

Suuritehoisen plasmaruiskutustekniikan plasmageneraattorikomponenttien on kestett\u00e4v\u00e4 yli 17 MW\/m\u00b2:n l\u00e4mp\u00f6virtaukset, jotka vastaavat ydinfuusioreaktorin sein\u00e4mien l\u00e4mp\u00f6virtauksia.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 komponenteissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n korkean l\u00e4mm\u00f6njohtavuuden kuparia yhdess\u00e4 muiden eritt\u00e4in korkeita l\u00e4mp\u00f6tiloja kest\u00e4vien metallien, kuten volframin, molybdeenin, tantaalin ja niobiumin, kanssa.\u00a0<\/p>\n

Perinteisiss\u00e4 valmistusmenetelmiss\u00e4 ei pystyt\u00e4 luotettavasti yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia metalleja tai niiden uusia seoksia eik\u00e4 tuottamaan kehittyneit\u00e4 rakenteita, kuten mukautuvia j\u00e4\u00e4hdytyskanavia sek\u00e4 toiminnallisesti vaiheittain muuttuvia liitospintoja.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa on kyse metallia lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen rajojen ylitt\u00e4misest\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monimateriaalisen metallin 3D-tulostuksen, uuden metalliseossuunnittelun, prosessi\u00e4lyn ja edistyneen simuloinnin pyrimme mahdollistamaan plasmageneraattorilaitteiston, jonka tehokkuus, k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 ja toiminnallisuus ovat radikaalisti parempia. Menetelm\u00e4 mullistaisi my\u00f6s seuraavan sukupolven plasmaruisku-, fuusio- ja propulsioj\u00e4rjestelm\u00e4t, sanoo apulaisprofessori Ashish Ganvir<\/strong>, AM4Plasman koordinaattori Turun yliopistosta.<\/p>\n

AM4Plasma integroi reaaliaikaisen diagnostiikan, operatiivisen karakterisoinnin ja monimittakaavaisen simulaation tutkiakseen j\u00e4hmettymist\u00e4, faasikehityst\u00e4, sidosmekanismeja ja rajapinnan muodostumista tulostuksen aikana.<\/p>\n

\u2013 Hankkeen ytimess\u00e4 on haaste yhdist\u00e4\u00e4 kuparin poikkeuksellinen l\u00e4mm\u00f6njohtavuus tulenkest\u00e4vien metalliseosten lujuuteen ja l\u00e4mp\u00f6tilankest\u00e4vyyteen. T\u00e4t\u00e4 yhdistelm\u00e4\u00e4 on pidetty yhten\u00e4 metallien lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen haastavimmista rajoituksista, Ganvir lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Turun yliopisto johtaa maailmanluokan konsortiota<\/p>\n

Turun yliopisto koordinoi AM4Plasma-hanketta ja johtaa konsortiossa monimateriaali laserjauhepetiteknologian kehitt\u00e4mist\u00e4, jota kutsutaan my\u00f6s PBF-LB-teknologiaksi (powder-bed fusion \u2013 laser-based). T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t monimateriaalitulostus, seossuunnittelu, prosessien seuranta ja laskennallinen metallurgia. Rahoituksella tuetaan uusia v\u00e4it\u00f6skirja- ja postdoc-tutkijoiden rekrytointeja sek\u00e4 vahvistetaan monimateriaalisen lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen infrastruktuuria Turussa.<\/p>\n

Kokonaisuudessaan konsortio kattaa koko lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen teknologian jauhekehityksest\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4sittelyyn, edistyneeseen karakterisointiin ja teolliseen validointiin, mik\u00e4 varmistaa menetelm\u00e4n nopean saattamisen teolliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Suomessa hankekumppaneina ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Electro Optical Systems Finland Oy, Top Analytica Oy ja Delva Oy. Konsortion kansainv\u00e4liset kumppanit ovat Metalpine GmbH ja Thermal Spray Innovations GmbH (It\u00e4valta), Schaeffler Aerosint SA (Belgia), Northwest Mettech Corp. (Kanada), AMAZEMET Sp. z o. o. (Puola) sek\u00e4 Quintus Technologies AB ja Thermo-Calc Software AB (Ruotsi).<\/p>\n

AM4Plasma kouluttaa tulevia asiantuntijoita monimateriaalien lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n valmistukseen, metalliseosten kehitt\u00e4miseen, laskennalliseen metallurgiaan sek\u00e4 edistyneeseen laboratoriomittakaavan ja suuren mittakaavan materiaalien karakterisointiin.<\/p>\n

\u2013 Uusien osaajien kouluttaminen vahvistaa Suomen ja Euroopan kilpailukyky\u00e4 edistyksellisiss\u00e4 monimateriaalia lis\u00e4\u00e4v\u00e4n valmistuksen teknologioissa. AM4Plasma osoittaa, kuinka syv\u00e4llinen metallurginen tiede yhdistettyn\u00e4 teollisen mittakaavan lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n valmistusteknologiaan voi muuttaa kriittisi\u00e4 sektoreita l\u00e4mp\u00f6ruiskutuksesta ja fuusiosta propulsioj\u00e4rjestelmiin, Ganvir sanoo.<\/p>\n

Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland Co-Innovation -rahoitusmallin kautta. Puolassa rahoitus tulee NCBR:n (National Centre for Research and Development) kautta, ja It\u00e4vallassa rahoittajana toimii FFG (It\u00e4vallan tutkimuksen edist\u00e4misvirasto). Muut maat osallistuvat hankkeeseen\u00a0luontoissuorituksina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Turun yliopisto koordinoi uraauurtavaa kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimus- ja innovaatiohanketta,\u00a0Laser powder-bed-fusion Additive-Manufacturing of complex multi-material Refractory-Copper Plasma generation devices\u00a0(AM4Plasma),\u00a0mahdollistaen seuraavan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":94097,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-94096","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115575092907641448","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94096","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94096"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94096\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94097"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94096"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94096"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94096"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}