{"id":94315,"date":"2025-11-19T12:17:07","date_gmt":"2025-11-19T12:17:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94315\/"},"modified":"2025-11-19T12:17:07","modified_gmt":"2025-11-19T12:17:07","slug":"reuters-meta-tienaa-14-miljardia-euroa-vuodessa-huijausmainoksilla-tuotot-suuremmat-kuin-mita-voi-saada-sakkoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94315\/","title":{"rendered":"Reuters: Meta tienaa 14 miljardia euroa vuodessa huijausmainoksilla \u2013 tuotot suuremmat kuin mit\u00e4 voi saada sakkoja"},"content":{"rendered":"<p>Metan huijauksista saamat tuotot ovat suurempia kuin mitk\u00e4\u00e4n sakot, jotka yhti\u00f6 voi saada, kertoo Reuters.<\/p>\n<p>Elokuussa Facebook esitti mainosta, jossa presidentti Alexander Stubbista tehty videov\u00e4\u00e4renn\u00f6s houkutteli sijoittamaan kryptovaluuttahuijaukseen. <\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Facebookin, Instagramin, WhatsAppin ja Threadsin omistava Meta tienaa miljardeja myym\u00e4ll\u00e4 mainoksia huijareille.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Vaikka palveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t menett\u00e4v\u00e4t rahaa ja tietojaan, huijausten alustana toimiminen on Metalle eritt\u00e4in kannattavaa liiketoimintaa. <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/www.reuters.com\/investigations\/meta-is-earning-fortune-deluge-fraudulent-ads-documents-show-2025-11-06\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Reutersin<\/a> mukaan 10 prosenttia Metan liikevaihdosta tulee mainoksista, jotka ovat joko huijauksia tai laittomien tai muulla tavoin kiellettyjen tuotteiden markkinointia.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Reutersin k\u00e4siins\u00e4 saamien Metan omien sis\u00e4isten arvioiden mukaan huijausmainosten tuotoksi laskettiin 16 miljardia dollaria (14 miljardia euroa) vuodessa. Laskelmat tehtiin vuoden 2024 lopulla.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Meta est\u00e4\u00e4 mainokset palveluissaan ainoastaan silloin, jos se arvioi niiden petosriskin olevan 95 prosenttia. Jos mainosta pidet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti huijauksena, mutta huijauksen todenn\u00e4k\u00f6isyys on silti alle 95\u202f%, Meta perii mainostajalta tavallista isomman hinnan. Tarkoituksena on tehd\u00e4 mainostaminen v\u00e4hemm\u00e4n houkuttelevaksi, mutta samalla yhti\u00f6 hy\u00f6tyy merkitt\u00e4v\u00e4sti rahallisesti, Reutersin k\u00e4siins\u00e4 saamat asiakirjat paljastavat.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Nettij\u00e4tit ovat toistuvasti olleet EU:n s\u00e4\u00e4ntelij\u00f6iden tarkkailussa. Yhti\u00f6 on kuitenkin arvioinut, ett\u00e4 sen s\u00e4\u00e4ntelij\u00f6ilt\u00e4 mahdollisesti saamat sakot ovat pienemm\u00e4t kuin huijausmainoksista saadut tuotot. Meta on ennakoinut saamiensa sakon m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi noin miljardi dollaria eli murto-osan huijausmainoksista saamistaan tuotoista.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Asiaa Reutersille kommentoineen Metan edustajan <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Andy%20Stonen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Andy Stonen<\/a> mukaan uutistoimiston n\u00e4kem\u00e4t asiakirjat \u201dovat vain osa totuutta ja antavat v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan Metan suhteutumisesta petoksiin\u201d. H\u00e4nen mukaansa Meta tekee aktiivista petostorjuntaa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ilta-Sanomat ilmiantoi vuonna 2024 kymmenen p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4 huijausta Facebookissa. Palvelun mukaan kaikki niist\u00e4 asiallisen mainoksen kriteerit.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">IS riitautti jokaisen Metan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja pyysi jatkok\u00e4sittely\u00e4. Niist\u00e4 kahdeksan todettiin edelleen asiallisiksi ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet kaksi j\u00e4iv\u00e4t limboon, eik\u00e4 niihin tullut kannanottoa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">IS:n n\u00e4kemiss\u00e4 mainoksissa on muun muassa sijoitushuijauksia, pyramidihuijauksia sek\u00e4 yrityksi\u00e4 saada ihmisi\u00e4 lataamaan haittaohjelmia.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Viime vuonna Facebookissa alkoi yleisty\u00e4 huijaustyyppi, jossa huijattuja huijataan uudelleen. Mainoksissa tarjotaan lakiapua sijoitushuijauksissa rahansa menett\u00e4neille. Todellisuudessa kyseess\u00e4 on vain uusi petos, jossa uhrin on maksettava lakiavusta, jota ei koskaan tule.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 etenkin videov\u00e4\u00e4renn\u00f6kset ovat verkkorikollisten suosiossa. Kuluvalla viikolla Facebook n\u00e4ytti mainosta, jossa Ylen uutisankkuri <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.is.fi\/haku\/?query=Piia%20Pasanen\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Piia Pasanen<\/a> kertoi videov\u00e4\u00e4renn\u00f6ksess\u00e4 \u201dVeikkauksen nettikasinon\u201d suosiosta. Mainoksen tarkoitus oli saada ihmiset lataamaan puhelimeensa haittaohjelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Metan huijauksista saamat tuotot ovat suurempia kuin mitk\u00e4\u00e4n sakot, jotka yhti\u00f6 voi saada, kertoo Reuters. Elokuussa Facebook esitti&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":94316,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,34,32,78],"class_list":{"0":"post-94315","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115576323724955946","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94315","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94315"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94315\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94316"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94315"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94315"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94315"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}