{"id":94327,"date":"2025-11-19T12:41:13","date_gmt":"2025-11-19T12:41:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94327\/"},"modified":"2025-11-19T12:41:13","modified_gmt":"2025-11-19T12:41:13","slug":"vahalumiset-talvet-ovat-janiksille-vaikeita-professori-ne-ymmartavat-olevansa-uhan-alla-lappi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94327\/","title":{"rendered":"V\u00e4h\u00e4lumiset talvet ovat j\u00e4niksille vaikeita \u2013 professori: \u201dNe ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t olevansa uhan alla\u201d | Lappi"},"content":{"rendered":"<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 kEtdKx kmuxyA yle__article__paragraph\">V\u00e4h\u00e4lumiset alkutalvet uhkaavat mets\u00e4j\u00e4nisten kantaa etenkin Etel\u00e4-Suomessa. My\u00f6s Lapissa valkoinen turkki vaikeuttaa el\u00e4inten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Rovaniemen keskustan laitamilla valkoiset mets\u00e4j\u00e4nikset pistiv\u00e4t silm\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti viel\u00e4 marraskuun alussa. Lunta ja suojav\u00e4rin toimimista ne joutuivat odottamaan viel\u00e4 pari viikkoa. Video: Juuso Stoor \/ Yle<\/p>\n<p>Juttu tiivistettyn\u00e4<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Mets\u00e4j\u00e4niksille lumettomat talvet aiheuttavat haasteita ja stressi\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Talviturkin vaihto ei riipu lumen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaan p\u00e4iv\u00e4n pituudesta.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Ilmastonmuutos pakottaa mets\u00e4j\u00e4niksen ja riekon siirtym\u00e4\u00e4n pohjoisemmaksi.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Lumettoman ajan valkoinen talviturkki n\u00e4kyy saaliskuolleisuudessa ja kilpailussa rusakkoja vastaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vitivalkoinen pitk\u00e4korva erottuu selv\u00e4sti vasten tummaa loppusyksyn maastoa. Suojav\u00e4ri kaipaisi lunta, mutta sit\u00e4 ei viel\u00e4 ole. Mets\u00e4j\u00e4niksen biologia ei t\u00e4st\u00e4 kuitenkaan v\u00e4lit\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Talviturkin tai -h\u00f6yhenten vaihtumista s\u00e4\u00e4telee hormonaalinen kello, jota ohjaa p\u00e4iv\u00e4n pituus eli valon m\u00e4\u00e4r\u00e4, kertoo It\u00e4-Suomen yliopiston molekyylibiologian ja genetiikan professori <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Jaakko Pohjoism\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Maaston v\u00e4rill\u00e4 tai lumisuudella ei ole siis vaikutusta asiaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Talviturkista voi tulla rasite, mik\u00e4li lumipeitteen aika j\u00e4\u00e4 lyhyeksi. Sama kuvio toistuu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin lumet sulavat ennen kuin el\u00e4imet ehtiv\u00e4t luopua talvikarvoistaan.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4h\u00e4n el\u00e4imet t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 useammin my\u00f6s pohjoisessa.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Esimerkiksi Rovaniemell\u00e4 lunta saatiin kunnolla vasta marraskuun puoliv\u00e4liss\u00e4, mutta valkoisia j\u00e4niksi\u00e4 maastossa n\u00e4kyi jo lokakuun loppupuolella.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Kyll\u00e4 j\u00e4niksetkin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen, ett\u00e4 ne ovat huomattavan uhan alla. Se on niille stressaavaa aikaa, Pohjoism\u00e4ki sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Etel\u00e4n ja pohjoisen el\u00e4inpopulaatioiden perim\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n pituus vaihtelee runsaasti. Leutonevat ja v\u00e4h\u00e4lumiset talvet ovat jo pakottaneet esimerkiksi mets\u00e4j\u00e4niksen ja riekon muuttamaan levinneisyysaluettaan pohjoisemmaksi.<\/p>\n<p>Tummempi turkki olisi periaatteessa mahdollinen<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">El\u00e4imet eiv\u00e4t pysy nopeasti muuttuvan ilmaston per\u00e4ss\u00e4, kertoo arktiseen ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n perehtynyt el\u00e4intieteilij\u00e4, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erityisasiantuntija <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Riku Lumiaro<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Meill\u00e4kin voi olla 50 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 Unkarin ilmasto. Mink\u00e4\u00e4n el\u00e4imen genetiikka ei voi muuttua t\u00e4t\u00e4 tahtia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Sen sijaan mets\u00e4j\u00e4niksen alalajeihin kuuluvat irlanninj\u00e4nis ja Etel\u00e4-Skandinaviassa el\u00e4v\u00e4 nummij\u00e4nis ovat sopeutuneet ja vuosisatojen saatossa kehitt\u00e4neet keinon, jolla p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 my\u00f6s lumettomassa talvessa: niiden paksu talviturkki on valkoisen sijasta sinisenharmaa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"It\u00e4-Suomen yliopiston professori Jaakko Pohjoism\u00e4ki hymyilee ja katsoo kameraan, taustalla yliopiston tilojen lasisein\u00e4 ja portaikko.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/39-1549142690b3ae9a4d67.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Professori Jaakko Pohjoism\u00e4ki kehottaa my\u00f6t\u00e4tuntoon huutomerkkin\u00e4 paistavien valkoisten el\u00e4inten kanssa: \u201dNiill\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 stressaavat ajat.\u201d Kuva: It\u00e4-Suomen Yliopisto \/ Niko Jouhkimainen<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Professori Jaakko Pohjoism\u00e4ki uskoo, ett\u00e4 my\u00f6s suomalainen mets\u00e4j\u00e4nis voisi periaatteessa kehitt\u00e4\u00e4 talvikarvansa v\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Suomen j\u00e4niksiss\u00e4 pit\u00e4isi synty\u00e4 sama tumman talviturkin aiheuttava geeni, jonka pit\u00e4isi kulkea koko populaation l\u00e4pi yleisty\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4 veisi kuitenkin jopa tuhansia vuosia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pohjoism\u00e4en mukaan voisi olla mahdollista kokeilla risteytymist\u00e4 sinert\u00e4v\u00e4n karvageenin levi\u00e4miseksi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 En kuitenkaan ehdota sit\u00e4. Alalajien siirrot kun eiv\u00e4t oikein kest\u00e4 eettist\u00e4 tarkastelua, professori sanoo ja naurahtaa.<\/p>\n<p>Talviv\u00e4ri lis\u00e4\u00e4 saaliskuolleisuutta ja kilpailua<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">V\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4rinen turkki lis\u00e4\u00e4 huomattavasti saaliskuolleisuutta: suojav\u00e4ri toimii vain, jos se oikeasti k\u00e4tkee pedoilta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu selkeit\u00e4 saaliiden ja petojen syklej\u00e4, jotka olisivat kytk\u00f6ksiss\u00e4 v\u00e4h\u00e4lumisuuteen. Pohjois-Amerikassa t\u00e4llaista n\u00e4kyy esimerkiksi ilveksell\u00e4 ja lumikenk\u00e4j\u00e4niksell\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Riekon tapaan my\u00f6s mets\u00e4j\u00e4nis katoaa Etel\u00e4-Suomesta l\u00e4hivuosikymmenien aikana. Viimeisen 50 vuoden aikana j\u00e4niskanta on etel\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hentynyt nelj\u00e4nnekseen aiemmasta, muussakin maassa pudonnut puoleen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Valkoisessa talvipuvussa oleva riekko seisoo mets\u00e4ss\u00e4.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-6379245e37ec6f406bb.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Suomessa my\u00f6s riekko on k\u00e4rsinyt lumettomuudesta. Riekon elinymp\u00e4rist\u00f6 siirtyy jatkuvasti pohjoisemmaksi lumen per\u00e4ss\u00e4, mutta silti se on talvipuvussaan helppo saalis petoel\u00e4imelle ja mets\u00e4st\u00e4jille. Kuva: Timo Helle<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomessa mets\u00e4j\u00e4nist\u00e4 uhkaa lumenpuutteen lis\u00e4ksi rusakon menestyminen. Rusakon talvikarva on vaalea harmaanruskea, joka toimii hyvin esimerkiksi v\u00e4h\u00e4lumisessa maatalousymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Avoimen maan lajina se ei kuitenkaan voi levitt\u00e4yty\u00e4 t\u00e4ysin pohjoisen ja id\u00e4n mets\u00e4maille.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pohjoism\u00e4ki ja Lumiaro uskovat, ett\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 mets\u00e4j\u00e4nis menetet\u00e4\u00e4n, mutta koko Suomesta se ei poistu.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Mets\u00e4j\u00e4nis on lumen lapsi, se p\u00e4rj\u00e4\u00e4 lumessa t\u00e4ydellisesti. Rusakko ei pysty t\u00e4h\u00e4n, joten pohjoisessa j\u00e4nis s\u00e4ilyy ilmastonmuutoksesta huolimatta, Lumiaro kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen luonnonvaraiset el\u00e4imet ja linnut, jotka vaihtavat eriv\u00e4riseen talviturkkiin<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Valkoinen karvapeite: mets\u00e4j\u00e4nis, naali, k\u00e4rpp\u00e4, lumikko<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Valkoinen h\u00f6yhenpuku: riekko, kiiruna<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vaaleampi talviturkki: rusakko (harmaanbeige), orava (harmaa)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"V\u00e4h\u00e4lumiset alkutalvet uhkaavat mets\u00e4j\u00e4nisten kantaa etenkin Etel\u00e4-Suomessa. My\u00f6s Lapissa valkoinen turkki vaikeuttaa el\u00e4inten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Rovaniemen keskustan laitamilla valkoiset&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":94328,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[404,33,31,30,71,667,18582,9765,18583,785,2115,118,32,119],"class_list":{"0":"post-94327","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-elaimet","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-kotimaa","13":"tag-lappi","14":"tag-lumettomuus","15":"tag-lumi","16":"tag-metsajanis","17":"tag-nisakkaat","18":"tag-riekko","19":"tag-science","20":"tag-suomi","21":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115576418278618759","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94327"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94327\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94328"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94327"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94327"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}