{"id":94642,"date":"2025-11-19T20:14:10","date_gmt":"2025-11-19T20:14:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94642\/"},"modified":"2025-11-19T20:14:10","modified_gmt":"2025-11-19T20:14:10","slug":"marinin-hallituksen-perinto-on-raskas","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94642\/","title":{"rendered":"Marinin hallituksen perint\u00f6 on raskas"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Juha Ristam\u00e4ki<\/p>\n

\"\"\/<\/a><\/p>\n

Marinin hallituksessa raha tuntui koronahuumassa menett\u00e4v\u00e4n merkityksens\u00e4 ja sit\u00e4 kipattiin merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaisiin pysyviin hankkeisiin, kirjoittaa Juha Ristam\u00e4ki.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n klo 19:04<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Sanna Marin nousi p\u00e4\u00e4ministeriksi joulukuussa 2019 keskustan kaadettua Antti Rinteen pois p\u00e4\u00e4ministerin paikalta. Petteri Paalasmaa<\/p>\n

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV julkaisi keskiviikkona pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n raportin Sanna Marinin<\/strong> (sd) hallituksen ajan taloudenpidosta. VTV vahvisti sen, mik\u00e4 on jo tiedetty, mutta nyt asialle saatiin valtiontaloutta valvovan viranomaisen sinetti.<\/p>\n

Lyhyk\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 valtavien koronamenojen lis\u00e4ksi Marinin hallitus teki huomattavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n uusia menolis\u00e4yksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t liittyneet koronakriisiin.<\/p>\n

Aluksi menolis\u00e4yksist\u00e4 l\u00e4hes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, ty\u00f6tt\u00f6myystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 menness\u00e4 n\u00e4m\u00e4 menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t vuosittaiset menolis\u00e4ykset kasvoivat edelleen ja j\u00e4iv\u00e4t pysyv\u00e4sti korkealle tasolle.<\/p>\n

Lopputuloksena nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa kertyi kumulatiivisesti noin 41 miljardia euroa uusia menoja. Koronan ulkopuolisten menolis\u00e4ysten osuus oli noin 23 miljardia euroa eli yli puolet kaikista menolis\u00e4yksist\u00e4.<\/p>\n

Marinin hallituksessa raha tuntui koronahuumassa menett\u00e4v\u00e4n merkityksens\u00e4 ja sit\u00e4 kipattiin merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi kunnille, valtionhallinnon toimintamenoihin, oppi- ja kulttuurilaitoksille. Menokohteista ei karsittu, vaikka olisi pit\u00e4nyt.<\/p>\n

J\u00e4lkiviisaus on tunnetusti se imelin viisauden laji. T\u00e4ll\u00e4 kertaa sille on my\u00f6s paikkansa, koska Marinin hallitusta my\u00f6s vahvasti varoitettiin velkaantumisesta ja sen seurauksista.<\/p>\n

Koronatoimiin ja turvallisuussatsauksiin laitetuista miljardeista vallitsi eduskunnassa l\u00e4hes yksimielisyys, niiden takana olivat my\u00f6s silloiset oppositiopuolueet, nykyiset hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja KD.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4kin toimissa toki n\u00e4kyi jo hyvin huoleton suhtautuminen lis\u00e4velkaan, esimerkiksi yrityksille annetuissa koronatuissa.<\/p>\n

Mutta sitten ovat massiiviset kriisien ulkopuoliset menolis\u00e4ykset.<\/p>\n

Iltalehti kirjoitti muun muassa marraskuussa 2022 hallituksen huolettomasta suhtautumisesta velanottoon ja siit\u00e4, ett\u00e4 lis\u00e4velkaa otetaan nimenomaan kriisien ulkopuolisiin pysyviin hankkeisiin. Jo tuolloin samanlaista kritiikki\u00e4 olivat esitt\u00e4neet muun muassa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja valtiovarainministeri\u00f6.<\/p>\n

Marinin johtamien demarien ja sit\u00e4 kautta hallituksen velkameininki\u00e4 kuvaa osuvasti tapahtuma huhtikuulta 2022.<\/p>\n

SDP oli kutsunut Tulevaisuusfoorumiinsa puhujaksi Financial Timesin kuulun taloustoimittaja Martin Sandbun<\/strong>, joka toimii Euroopassa jonkinlaisena julkisen velan messiaana. Sandbun viesti suomalaisille oli, ett\u00e4 \u201dmeid\u00e4n tulisi olla huolissamme, ett\u00e4 emme lainaa tarpeeksi rahaa\u201d.<\/p>\n

Totuuden nimiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sanoa, ett\u00e4 Marinin hallituksen sis\u00e4ll\u00e4 keskusta yritti Annika Saarikon<\/strong> johdolla pit\u00e4\u00e4 edes esill\u00e4 menokuria. Kantti ei kuitenkaan keskustallakaan riitt\u00e4nyt velkakarnevaalien katkaisemiseen \u2013\u2009puoliv\u00e4liriihen aikaan maaliskuussa 2021 se olisi voinut olla mahdollista.<\/p>\n

Marinin hallitus ei luonnollisesti ole yksin vastuussa valtion velkaantumisesta, vaan siit\u00e4 ovat vastuussa muutkin hallitukset ainakin vuoden 2008 finanssikriisist\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta Marinin hallituksen perint\u00f6 on raskas. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtion lainanhoitomenot ovat noin 3,5 miljardia euroa, sen p\u00e4\u00e4lle tulevat tietysti kustannukset Marinin hallituksen pysyvist\u00e4 hankkeista, mukaan lukien hyvin kalliiksi k\u00e4ynyt sote-uudistus.<\/p>\n

Petteri Orpon<\/strong> (kok) on tehnyt omat virheens\u00e4 talouskasvun saamisessa k\u00e4yntiin, mutta sill\u00e4 on kantti kest\u00e4nyt leikata. Siit\u00e4 huolimatta se joutuu ottamaan velkaa jopa enemm\u00e4n kuin Marinin hallitus.<\/p>\n

Suomi on piakkoin EU:n tarkkailuluokalla, eik\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 olevalla talouskasvulla velkalaiva oikene ilman massiivisia julkisen talouden sopeutustoimia my\u00f6s seuraavalla vaalikaudella.<\/p>\n

Mik\u00e4li Antti Lindtman<\/strong> (sd) vie puolueensa vaalivoittoon, on Marinin kauden perint\u00f6 my\u00f6s h\u00e4nen syliss\u00e4\u00e4n: sopeutettavaa riitt\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin paljon enemm\u00e4n kuin demarien v\u00e4l\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t reilut kuusi miljardia euroa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juha Ristam\u00e4ki Marinin hallituksessa raha tuntui koronahuumassa menett\u00e4v\u00e4n merkityksens\u00e4 ja sit\u00e4 kipattiin merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaisiin pysyviin hankkeisiin, kirjoittaa Juha…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":94643,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,637,886,888,885,887,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-94642","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-politiikka","25":"tag-puolueet","26":"tag-suomalaiset-poliitikot","27":"tag-suomen-poliittiset-puolueet","28":"tag-suomen-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115578199659654458","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94642"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94642\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94643"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}