{"id":94905,"date":"2025-11-20T05:16:08","date_gmt":"2025-11-20T05:16:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94905\/"},"modified":"2025-11-20T05:16:08","modified_gmt":"2025-11-20T05:16:08","slug":"puettava-terveysteknologia-tuo-tutkimukset-lahemmas-ihmista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/94905\/","title":{"rendered":"Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset l\u00e4hemm\u00e4s ihmist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Mariella S\u00e4rest\u00f6niemi <\/strong>yhdess\u00e4 <\/strong>Teemu Myllyl\u00e4n, Jarmo Reposen<\/strong>, \u00a0Mikael von und zu Fraunbergin<\/strong>, Juha Nikkisen, Sami Myllym\u00e4en<\/strong> ja opiskelijoidensa kanssa kehitt\u00e4\u00e4 teknologiaa, joka voisi mahdollistaa terveydentilan seurannan ja arvioinnin kannettavilla ja p\u00e4\u00e4lle puettavilla mittalaitteilla. T\u00e4llaisia laitteita voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sairaaloiden lis\u00e4ksi my\u00f6s pienemmiss\u00e4 terveyskeskuksissa. Tutkimus on osa 6GESS-tutkimuskokonaisuutta.<\/p>\n

Pitkien v\u00e4limatkojen Suomessa sille on kysynt\u00e4\u00e4. Tutkimuslaitteiden tuominen l\u00e4hemm\u00e4ksi ihmist\u00e4 madaltaa kynnyst\u00e4 osallistua tutkimuksiin, mik\u00e4 taas vaikuttaa siihen, ett\u00e4 terveysongelmat havaitaan aiemmassa vaiheessa ja niihin on mahdollista tehokkaammin puuttua.<\/p>\n

\u201cSen sijaan, ett\u00e4 ihmisen t\u00e4ytyisi matkustaa satojen kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n sairaalaan tutkimuksiin, voisi h\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 oman kunnan terveyskeskuksessa nopeassa alustavassa skannauksessa. Uusi teknologia lis\u00e4\u00e4 n\u00e4in terveydenhuollon alueellista tasa-arvoa\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi havainnollistaa kehittyv\u00e4n teknologian hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n

Mikroaallot havaitsevat kasvaimet turvallisesti ja nopeasti<\/strong><\/p>\n

S\u00e4rest\u00f6niemi tutkii erityisesti mikroaaltotekniikan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 langattomassa terveysteknologiassa. Mikroaaltotekniikka perustuu kudosten erilaisiin s\u00e4hk\u00f6isiin ominaisuuksiin. Mittaamista varten tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t kannettavia tai kevyit\u00e4 p\u00e4\u00e4lle puettavia laitteita, joihin asennettujen antennien v\u00e4lill\u00e4 kulkevaa radiosignaalia analysoimalla voidaan havaita poikkeamia, kuten kasvaimia. Matalatehoinen mikroaaltosignaali on turvallinen ja tehokas.<\/p>\n

\u201cEsimerkiksi aivo- tai rintakudoksen l\u00e4pi l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 signaali k\u00e4ytt\u00e4ytyy eri tavalla t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4\u00e4n eri kudoksiin, mik\u00e4 kertoo dataa tulkitsevalle l\u00e4\u00e4k\u00e4rille kasvaimesta,\u201d S\u00e4rest\u00f6niemi kertoo.<\/p>\n

Tekniikka soveltuu hyvin p\u00e4\u00e4lle puettaviin laitteisiin, sill\u00e4 siihen tarvittavat komponentit ovat pienikokoisia ja edullisia.<\/p>\n

\u201cT\u00e4llaisten laitteiden kehitt\u00e4minen terveyskeskusten ja vaikkapa ambulanssien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on siis realistista\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi kertoo.<\/p>\n

Tekniikan etuna on my\u00f6s nopeus.<\/p>\n

\u201cMikroaaltosignaalilla kest\u00e4\u00e4 vain muutamia nanosekunteja kulkea esimerkiksi p\u00e4\u00e4n l\u00e4pi. Mittaustapahtuma on nopea ja vaivaton.\u201d<\/p>\n

Kasvaimen havaitsevat liivit avuksi mammografian haasteisiin<\/strong><\/p>\n

S\u00e4rest\u00f6niemi visioi mikroaaltotekniikkaan perustuvasta mittauksesta uudenlaista vaivatonta tapaa osallistua rintasy\u00f6p\u00e4seulontaan perinteisen mammografian lis\u00e4ksi. Monet naiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t seulonnan v\u00e4liin, koska mammografia koetaan kivuliaaksi tai matka tutkimuksiin on liian pitk\u00e4.<\/p>\n

\u201cMammografian avulla ei havaita kasvaimia kaikissa rintatyypeiss\u00e4, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 joka tapauksessa lis\u00e4tutkimuksia. Kehitteill\u00e4 olevat laitteet voisivat ratkaista monia mammografian haasteita.\u201d<\/p>\n

Mikroaaltotekniikkaan perustuvia rintasy\u00f6v\u00e4n monitorointilaitteita testataan jo kliinisesti eri puolilla Eurooppaa. S\u00e4rest\u00f6niemen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden isompien laitteiden rinnalle my\u00f6s monitorointiliivit, jotka mahdollistavat alustavan tarkistuksen pienemmiss\u00e4 terveyskeskuksissa, joissa niit\u00e4 voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa itsen\u00e4isesti. Hetkeksi p\u00e4\u00e4lle puettava laite mittaisi ja l\u00e4hett\u00e4isi datan automaattisesti hoitavalle l\u00e4\u00e4k\u00e4rille.<\/p>\n

\u201cToimenpiteen on tarkoitus olla yht\u00e4 helppo ja nopea kuin verenpaineen mittaaminen\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi kuvaa.<\/p>\n

Toinen visio itsen\u00e4isesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 laitteesta on veritulpan tunnistava s\u00e4\u00e4rystin. Leikkauksen j\u00e4lkeen veritulppariski on kohonnut, joten olisi hy\u00f6dyllist\u00e4, jos potilas voisi seurata kotona merkkej\u00e4 veritulpan muodostumisesta. S\u00e4\u00e4rystimen voisi vet\u00e4ist\u00e4 jalkaan muutaman kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja tarkistaa tilanteen.<\/p>\n

Uusi tapa seurata s\u00e4dehoidon vaikutusta edullisesti ja tehokkaasti<\/strong><\/p>\n

Uusin ja paljon mielenkiintoa l\u00e4\u00e4k\u00e4rien keskuudessa her\u00e4tt\u00e4nyt sovellus liittyy s\u00e4dehoidon vaikutuksen seuraamiseen aivokasvainten hoidossa. Tietyiss\u00e4 tapauksissa kasvaimen hoito toteutetaan ensisijaisesti s\u00e4dehoidolla leikkauksen sijaan.<\/p>\n

\u201cS\u00e4dehoidon vaikutusta pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraamaan tihe\u00e4sti, jotta voidaan arvioida, onko hoito riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vai onko tarpeen harkita muita menetelmi\u00e4. Nykyiset kuvantamismenetelm\u00e4t ovat joko kalliita tai niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n haitallista s\u00e4teily\u00e4, mink\u00e4 takia niit\u00e4 ei voi tehd\u00e4 kovin usein\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi kertoo.<\/p>\n

Tutkijat suunnittelevat p\u00e4\u00e4n monitorointiin kevytt\u00e4 kyp\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka potilas pukee skannauksen ajaksi p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4. Eri puolille kyp\u00e4r\u00e4\u00e4 sijoitettujen antennien v\u00e4lill\u00e4 kulkevan mikroaaltosignaalin analyysi kertoo, onko hoito tehonnut ja kasvain kutistunut. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 mikroaaltotekniikalla voidaan havaita pienetkin muutokset kasvaimen koossa.<\/p>\n

\u201cS\u00e4dehoidon asiantuntijat ovat t\u00e4st\u00e4 todella kiinnostuneita, sill\u00e4 se mahdollistaisi hoidon tihe\u00e4mm\u00e4n seurannan turvallisesti.\u201d<\/p>\n

Realistiset mallit huomioivat erilaiset ihmiskehot<\/strong><\/p>\n

Oulussa tutkijat pyrkiv\u00e4t ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon erilaiset kehot ja testaamaan tekniikkaa my\u00f6s haastavissa tilanteissa. N\u00e4in saadaan k\u00e4sitys siit\u00e4, toimivatko uudet tekniikat tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaisia ihmisi\u00e4 tutkittaessa.<\/p>\n

\u201cEsimerkiksi rintakudostyypit eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan sen mukaan, mink\u00e4 verran niiss\u00e4 on rauhas- ja rasvakudosta. Rauhas- ja kasvainkudoksen ominaisuuksien erot ovat melko pienet verrattuna rasvakudokseen ja kasvaimeen. Kasvaimen havaitseminen on paljon vaikeampaa, jos rinnassa on paljon rauhaskudosta.\u201d<\/p>\n

Tutkijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t kudosmallit valmistuvat ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti ruoanlaittoon k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 aineista.<\/p>\n

\u201cKun mittaukset on suoritettu, mallit voidaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 bioj\u00e4tteen\u00e4. Voimme helposti ja nopeasti valmistaa uusia malleja ja muokata niiden kokoa\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi kertoo.<\/p>\n

Teknologioita tutkitaan paljon, mutta sovellukset eiv\u00e4t viel\u00e4 ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jos kaikki menee hyvin ja kliiniset kokeet osoittautuvat toimiviksi, mikroaaltotekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 sovelluksia voisi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 terveyskeskuksissa jo kymmenen vuoden sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

\u201cMikroaaltotekniikkaa pidet\u00e4\u00e4n hyvin lupaavana ja se on jo kliinisiss\u00e4 testauksissa Euroopan sairaaloissa\u201d, S\u00e4rest\u00f6niemi sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mariella S\u00e4rest\u00f6niemi yhdess\u00e4 Teemu Myllyl\u00e4n, Jarmo Reposen, \u00a0Mikael von und zu Fraunbergin, Juha Nikkisen, Sami Myllym\u00e4en ja opiskelijoidensa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":94906,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-94905","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115580330726926578","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94905"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94905\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/94906"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}